Monet ihmettelivät esimerkiksi sitä, miksi presidentti Niinistö otti puheessaan esille viime syksyn tapahtumat Suomen ja Viron välisen kaasuputken rikkoutumisesta.
Niinistö muistutti ensin, että ”diplomatia on edelleen myös yksilölaji, joka vaatii hienovaraisuutta. Siten pienikin tulee kuulluksi”. Ja heti toteamuksensa jälkeen hän mainitsi Suomen ja Viron välisen kaasuputken Balticconnectorin rikkoutumisen, jota Niinistö kuvasi dramaattiseksi ja suuria tunnekuohuja nostattaneeksi tapahtumaksi.
”Asian selvittelyssä on edistytty muidenkin yllätykseksi; ei ääntä nostamalla, vaan kaikkien toimijoiden hienovaraisella mutta päättäväisellä työllä”.
Suomalaismedia ei presidentin sanoihin kiinnittänyt juuri minkäänlaista huomiota, vaikka kyse oli arvostelusta, joka kohdistui Stubbin viime syksyisiin puheisiin. Väittihän presidenttiehdokkaana ollut Stubb varsin suoraan Venäjän olleen vastuussa putken rikkoutumisesta ennen kuin asiasta oli tehty perusteellisempaa selvitystä.
Iltalehdessä 11.10.2023 haastatellun Stubbin mielestä oli hyvä, että suomalaiset puhuvat kahvipöytäkeskusteluissa avoimesti siitä, että juuri Venäjällä on motiivi vaurioittaa kaasuputkea.
Stubbin mukaan Suomen ja Viron välinen putki oli luonnollinen kohde Naton vastustajille. Mahdollinen sabotaasi voi hänen mukaansa olla osa kampanjaa, jolla pelotellaan Ukrainan liittolaisia.
Stubb kehotti suomalaisia varautumaan vieläkin ikävämpiin tapahtumiin. ”Näen kuitenkin, että mahdolliset iskut kohdistuvat infrastruktuuriin, mutta sitä emme voi valitettavasti tietää.”
Suomalaiset ihmiset eivät Stubbin Iltalehdessä tekemän arvion mukaan ole ”ainakaan toistaiseksi vaarassa”. Mutta henkikin voi kyllä mennä, arveli Stubb kertoen Venäjän vuosien varrella ”likvidoineen ihmisiä myös muiden maiden alueella”. Kaikki on hänen mielestään mahdollista.
”Tiesimme sodan alettua Ukrainassa, että tulisi hybridi- ja kyberpelottelua. Tämä on osa sitä”, sanoi Stubb amerikkalaislehti Politicossa 13.10.2023. Varmemman vakuudeksi hän vielä totesi putken rikkoutumisesta ikään kuin vitsinä, ”että olemme varmoja, etteivät ruotsalaiset tehneet sitä”.
Niinistö palasi myös Nato-erimielisyyksiin
Presidentti muistutti puheessaan myös, että ehkä hänen tehtäväkseen on ”aina silloin tällöin” jäänyt yhteisymmärryksen etsiminen, ”joskus jopa hallitusten sisällä, usein eduskunnan oppositiotakin kuullen”.
Niinistö otti nyt esimerkiksi Nato-jäsenyyden. ”Monien mielestä olisi pitänyt hakeutua Natoon jo ajat sitten.”
Niinistö ei puheessaan maininnut, että keskeinen näistä ”monista” oli ennen kaikkea pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen silloinen ministeri Stubb.
Kokoomuksen ministerit yrittivät Stubbin johdolla suurin piirtein keinoja kaihtamatta, hallituksen ohjelman nimenomaisesta kielteisestä kannasta ja presidentti Niinistön näkökannoista piittaamatta saada Suomen hakemaan jo vuonna 2014 sotilasliitto Naton jäsenyyttä.
Epäilemättä Stubbin toimia vauhditti halu toteuttaa kokoomusjohdon jäsenyyden hakemisesta Yhdysvalloille jo aikaisemmin antama lupaus.
Niinistö korosti puheessaan pitäneensä ”itseisarvona, että eteneminen tapahtuu harkitusti ja välttäen ristiriitoja. Niihin ei pienellä maalla oikein ole varaa”.
Viitatessaan siihen, että monen mielestä Natoon olisi pitänyt hakeutua jo ajat sitten, presidentti Niinistö sanoi sen olleen ”arvokasta ajattelua”. Mutta sitä seurasi piikikäs toteamus, suorastaan isku vyön alle.
”Siihen ei tosin olisi ollut yksituumaisuutta, tuskin edes enemmistöä, ennen kevättä 2022”, sanoi presidentti. Että sellaista ”arvokasta ajattelua”.
Puheensa lopuksi presidentti Niinistö toivotti Alexander Stubbille – uudelle tasavallan presidentille ”voimia ja viisautta näinä arvaamattomina aikoina”.
Niinistö sanoi myös uskovansa, että uusi presidentti saavuttaa kiitokset ”luottamuksen luomisesta, oikeudentuntoisesti ja vastuullisesti”.
9 kommenttia julkaisuun “Niinistön puhe henki epäluottamusta Stubbiin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Minulle tulee tuosta Niinistöstä mieleen Pontius Pilatus. Hän tietää, että persiilleen menee, mutta pesee kätensä koko asiasta.
Voisin kuvitella, että Niinistö tajuaa todellisuudesta enemmän kuin Stubb ja kokee syyllisyyttä ja huolta siitä, mitä on saanut aikaan. Krapula ei kuitenkaan lievennä hitustakaan sitä tosiasiaa, että juurikin Niinistö on ilmeisen tietoisena monista totuuksista kuitenkin vienyt Suomen määrätietoisesti valheen ja epäoikeudenmukaisuuden puolelle isossa geopoliittisessa pelissä, jossa Suomelle on ollut tarjolla Venäjä-vastaisen eturintaman ja – kuten on sittemmin nähty – räksyttäjän rooli.
Niin, Suomi näyttäisi nykyisellään olevan Yhdysvaltain ”pieni rakkikoira” Venäjän rajalla. Siitä etelään on vielä pienempiä, mutta kovaäänisempiä piskejä.
🙂
Mainio ilmaisu..:)
Minulle tuli tunne, että Niinistö pienen pojan elämää kokeneena isänä tuntee aiheellista huolta lapsensa tulevaisuudesta.
Minulla ei ole jäljellä mitään kunnioitusta Sauli Niinistöä kohtaa. Hän puhui yhtä ja teki toista. Toistuvasti.
Samaa mieltä minäkin, myös Stubb samaa sakkia. Samma här på svenska.
Yks lysti mitä tuo Putin-kuiskaaja sanoo.
Olen vm47 joten olen elänyt Kekkosen ajan 1956-1982, alun lapsena mutta loppuajan jo aikuisena ja politiikasta kiinnostuneena. Kekkosen jälkeen muistan oikein hyvin sen innostuksen jonka vallassa ihmiset kävivät äänestämässä Koivistoa. Minä en vaivautunut uurnille koska tulos oli itsestäänselvä.
Koiviston jälkeen tuli Halosta ja Ahtisaarta. Halonen sai minun ”ei ainakaan eskoaho”-ääneni. Ahtisaaren vaaleja en muista. Ehkä koko presidenttileikki alkoi olla minusta typerää/yhdentekevää. Niinistön vaalit jätin taas väliin koska kansa oli valintansa tehnyt. Jälkeenpäin voin huokaista helpotuksesta että en ollut kannattamassa niinistön kaltaista huijaria.
Ja nyt, ikäänkuin pahnan pohjimmaisena, me saimme täydellisen pellen presidentiksi. En voi muuta sanoa Suomen kansalle kuin että ”pitäkää tunkkinne, sotikaa turhaan, kuolkaa turhaan”.