Putin ja Erdogan tapasivat – Erdogan vakuuttunut viljasopimuksen jatkosta

Venäjän ja Turkin päämiehet ovat löytäneet yhteisymmärryksen viljasopimuksen jatkamisen ehdoista maanantaisessa tapaamisessaan Sotshissa, Venäjällä.

Venäjän ja Turkin päämiehet ovat löytäneet yhteisymmärryksen viljasopimuksen jatkamisen ehdoista maanantaisessa tapaamisessaan Sotshissa, Venäjällä.

 

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti tapaamisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa olevansa vakuuttunut siitä, että ratkaisu viljantoimitusten uudelleen aloittamiseen löytyy lähiaikoina. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi, ettei Venäjä vastusta sopimusta ja että viljasopimus valmistuu, kunhan kaikista asiakohdista on päästy yhteisymmärrykseen.

Venäjä on Putinin mukaan valmis toimittamaan Turkin kautta miljoona tonnia viljaa ilmaiseksi köyhimmille maille. Turkki ja Venäjä toivovat myös Qatarin tukevan viljan toimittamista näille maille. Toimitukset Afrikkaan voisivat alkaa jo parin kolmen viikon päästä.

Putinin mukaan länsi pakotti Venäjän vetäytymään viljasopimuksesta, mutta Venäjä on valmis elvyttämään sopimuksen heti kun sopimuksen ehdot on täytetty. Presidentit käsittelivät tapaamisessaan YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin tekemiä uusia ehdotuksia.

Turkin presidentti viittasi YK:n pääsihteerin tekemiin ehdotuksiin ja sanoi uskovansa, että ne ovat avuksi viljasopimuksen herättämisessä henkiin.

Erdogan ilmoitti Turkin olevan halukas toimimaan myös välittäjänä rauhan aikaansaamiseksi Ukrainaan. Putin puolestaan korosti pitävänsä myönteisenä Turkin välittäjäroolia sanoen, ettei Venäjä ole koskaan torjunut neuvotteluesityksiä ja on valmis diplomaattisiin ponnistuksiin Ukrainan osalta.

Keskusteluissa Turkki oli ilmaissut myös valmiutensa aloittaa neuvottelut toisen ydinvoimalan rakentamisesta yhteistyössä Venäjän kanssa Sinopin alueelle, Mustan meren läheisyyteen.

Presidenttien tärkeimpänä keskustelun aiheena oli heinäkuussa päättyneen viljasopimuksen jatko, vaikka he keskustelivat myös Ukrainan sodasta, kansainvälisestä tilanteesta ja maidensa keskinäisistä suhteista.

Kauppa kovassa kasvussa

Putin mainitsi silmin nähden tyytyväisenä, että Venäjän ja Turkin keskinäinen kauppa on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2022 kaupan volyymi kasvoi peräti 86 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. 

Myös neuvottelut Turkista maakaasuyhteistyön keskuksena ovat Putinin mukaan edenneet hyvin ja nyt ollaan loppusuoralla. Lisäksi Turkin ydinvoimalaitoksen ensimmäinen yksikkö, jota rakennetaan yhteistyössä Venäjän kanssa, otetaan käyttöön ensi vuonna, ”jos kaikki sujuu hyvin”, totesi Putin.

Erdogan totesi myös, että hän kannattaa ja pitää hyvin tärkeänä Venäjän ehdotusta siirtymisestä ainakin joiltakin osiin kansallisilla valuutoilla käytävään kauppaan, eli liiran ja ruplien käyttöön.

Erdoganin lisäksi Turkin puolelta Sotshin neuvotteluihin osallistuivat myös ulkoministeri, puolustusministeri, energiaministeri ja valtiovarainministeri.

Erdogan: Viljasopimuksen jatko on kiinni lännestä

Jo muutama viikko ennen Sotshin tapaamista Erdogan muistutti, että viljasopimuksen jatkaminen on kiinni lännestä. Ongelman ratkaisuna Erdogan piti sitä, että länsi toteuttaa  jo aikaisemmin Venäjälle antamansa lupaukset. 

Muutamaa päivää ennen päämiesten neuvotteluja Venäjällä vieraili myös Turkin uusi ulkoministeri Hakan Fidan, joka yhdessä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa valmisteli presidenttien keskusteluja. 

YK:n pääsihteeri oli ennen ulkoministerien tapaamista lähettänyt Venäjän johdolle ”konkreettisia ehdotuksia”, joiden avulla viljatoimitukset voitaisiin jälleen aloittaa Mustalla merellä turvallisesti. 

Ehdotusten ytimessä oli Venäjän elintarvikkeiden ja lannoitteiden viennin esteiden poistaminen, josta oli sovittu jo vuotta aikaisemmin varsinaisessa sopimuksessa, mutta joka yhä odottaa toteutumistaan.

Lavrovin mukaan Venäjä oli valmis jatkamaan sopimusta Ukrainan viljanviennistä heti, jos YK:n pääsihteerin lupaukset toteutetaan käytännössä. Lavrov ilmoitti myös arvostavansa YK:n pääsihteerin panosta lupausten täyttämiseksi, mutta vaati samalla asiasta vakuuksia.

Lavrovin mukaan Venäjä oli pitänyt kiinni omasta osastaan sopimuksen toteuttajana. Ukraina oli kyennyt kuljettamaan sopimuksen myötä viljaa turvallisesti ulkomaille kolmesta satamastaan. 

Fidan puolestaan viittasi YK:n valmistelemaan uuteen ehdotukseen, jota on rakennettu Turkin myötävaikutuksella. Fidan neuvotteli sopimuksen jatkamisesta myös Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin ja Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa.

Vuoden 2022 viljasopimus

Turkilla ja maan presidentillä oli keskeinen osuus kun alkuperäinen viljasopimus kesällä vuonna 2022 solmittiin Ukrainan, Venäjän ja YK:n kanssa. Viljakuljetukset Ukrainan satamista Mustan meren kautta olivat helmikuussa 2022 alkaneen sodan takia täydellisesti pysähdyksissä. Merireitit olivat miinoitettuja ja siksi mahdottomia käyttää. 

Sopimukset, jotka Venäjä, Ukraina ja YK tekivät Turkin kanssa mahdollistivat turvallisten viljakuljetusten aloittamisen. Sopimuksiin kirjatulla tarkastusmenettelyllä haluttiin varmistaa myös se, ettei viljalaivoja käytetty aseiden kuljetukseen.

Kesäkuussa 2022 Turkki teki samansisältöiset sopimukset sekä Ukrainan että Venäjän kanssa viljan merikuljetusten aloittamisesta. Sopimus oli kestoltaan 120 päivää, mutta sopimus sai jatkoa ja oli voimassa aina heinäkuuhun 2023 saakka. 

Monilta jäi huomaamatta se, että Ukraina ja Venäjä eivät olleet yhtä aikaa viljasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Istanbulissa. Ukraina kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta yhtä aikaa samassa tilaisuudessa Venäjän kanssa. Siksi Turkki allekirjoitti sopimukset erikseen Ukrainan ja Venäjän kanssa. 

Venäjä ja YK:n sihteeristö allekirjoittivat osana sopimuskokonaisuutta myös yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka piti samanaikaisesti Ukrainan viljakuljetusten aloittamisen kanssa mahdollistaa elintarvikkeiden ja lannoitteiden vienti myös Venäjältä ilman esteitä.

Sopimus allekirjoitettiin Istanbulissa. Sopimuksen allekirjoitti YK:n sihteeristön puolesta YK:n pääsihteeri ja Venäjän puolelta maan ensimmäinen varapääministeri Andrei Belousov. YK:n mukanaolo vaati tietenkin myös turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden yhteisymmärrystä Venäjän kanssa tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä.

Yhteisymmärryspöytäkirjassa Venäjä lupautui pitämään huolta siitä, että elintarvikkeiden, auringonkukkaöljyn ja lannoitteiden kuljetukset Ukrainan kolmesta Mustan meren satamasta voivat esteettä toteutua.

YK:n sihteeristö puolestaan lupasi jatkaa toimia mahdollistaakseen Venäjän elintarvikkeiden ja lannoitteiden ja lannoitteiden tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden, mm. ammoniakin esteettömän ja sanktioista vapaan pääsyn maailmanmarkkinoille. Erikseen pöytäkirjassa mainitaan vapaata pääsyä haittaavat esteet, jotka koskevat rahoitus- ja vakuutusalaa sekä logistiikkaa.

Kaiken kaikkiaan Istanbulissa allekirjoitetut sopimukset mahdollistivat sen, että 33 miljonaa tonnia Ukrainan viljaa kuljetettiin vuoden aikana eri puolille maailmaa.

Venäjän viennin esteiden poistamista koskevat sopimukset toteuttamatta

Venäjä muistutti viime keväänä ja kesän alussa useampaan kertaan sopimuksen ja samalla Ukrainan viljakuljetusten jatkon riippuvan siitä, onko länsi valmis myös käytännössä toteuttamaan Venäjälle antamansa lupaukset. Venäjälle yhteisymmärryspöytäkirjassa annetut lupaukset jäivät kuitenkin huomattavilta osin toteuttamatta.

Venäjä päätti heinäkuussa 2023 olla jatkamatta viljasopimusta, koska sen mielestä länsi ei ollut toimeenpannut YK:n kanssa tehdyn sopimuksen sitoumuksia. Samalla Moskova ilmoitti olevansa valmis sopimuksen jatkamiseen heti kun Venäjää koskevat sopimuksen kohdat oli toteutettu eli elintarvikkeiden ja lannoitteiden viennin esteet olisi poistettu.

Venäjä on esittänyt maan viljan ja lannoitteiden vientiin kohdistuvien esteiden purkamista, helpotuksia Venäjän finanssisektorille Swift-maksujärjestelmään, varaosien saannin helpottamista maatalouden ja lannoiteteollisuuden käyttämiin koneisiin, viljan ja lannoitteiden kuljetuksista huolehtivan rahtiliikenteen ongelmien ratkaisua, kuten elintarvikeviennin vakuutusten turvaamista.

Venäjä on useampaan kertaan ottanut esille myös Togliattin ja Odessan välisten ammoniakin siirtämistä varten 1970-luvulla rakennetun siirtoputken käyttöönottamista. Putki on osin vaurioitunut sodan aikana, mutta se pystyttäisiin niin halutessa korjaamaan käyttökelpoiseksi muutamassa kuukaudessa.

Ammoniakki on lannoitteiden tuotannossa avainasemassa. Siirtoputki on maailman pisin, miltei 2 500 kilometriä pitkä. Lisäksi Venäjä haluaa maataloussektoriin liittyvien omaisuuserien takavarikkojen perumista ja takavarikoitujen varojen palauttamista.

Turkki: Uudet reitit eivät vakavia vaihtoehtoja

Ukraina on yrittänyt saada Venäjän kokonaan uuden viljasopimuksen ulkopuolelle. Se on halunnut avata uuden viljankuljetusreitin, joka kulkisi lähellä Ukrainan ja Romanian rannikkoa ja pääosin aluevesien sisällä. Vasta neljä rahtilaivaa on viljasopimuksen päättymisen jälkeen käytänyt uutta ja hankalaksi kuvattua reittiä, jota Turkki ei ole pitänyt vakavana vaihtoehtona aikaisemmalle sopimukselle.

Presidentti Erdoganin pääneuvonantaja Akif Cagatay Kilic totesi muutama päivä sitten, että palaaminen vanhan sopimuksen reittiin on ainoa vakava vaihtoehto ja siksi siihen pitää päästä. ”Emme harkitse mitään muuta vaihtoehtoa tai muuta reittiä tällä hetkellä”. Kilic korosti myös, ettei ilman Venäjää toteuttamiskelpoista sopimusta synny. 

Maanantaisessa lehdistötilaisuudessa myös presidentti Erdogan torjui vaihtoehtoiset reitit.

Juuri ennen Putinin ja Erdoganin tapaamista YK ehdotti neuvotteluiden aloittamista elintarvikkeita tuottavien venäläisyhtiöiden jäädytettyjen varojen vapauttamisesta osana uutta viljasopimusta. Kyse on ennen kaikkea EU:n alueella tehdyistä päätöksistä. YK esittää myös keskustelujen aloittamista ammoniakkia kuljettavien siirtoputkien vaurioista, jotta kuljetukset Venäjältä voitaisiin aloittaa uudelleen.

Lisäksi YK esittää myös venäläisen Rosselkhozbank-pankin paluumahdollisuutta SWIFT-maksujärjestelmään elintarvikkeiden vientiä koskevan maksuliikenteen mahdollistamiseksi. Myös venäläisten rahtilaivojen vakuutusehtoja helpotettaisiin.

Kehitysmaihin suuntautuvan viljanviennin turvaamiseksi YK ehdotti myös Qatarin osallistumista hankkeen rahoitukseen.

+++

 

Vastaa