Sveitsissä halutaan vahvistaa maan perinteistä puolueettomuutta kansanäänestyksellä, joka saatetaan järjestää jo syksyllä. Sveitsin puolueettomuutta tukevat aktivistit ovat keränneet lähes 140 000 allekirjoitusta aloitteeseen, joka muuttaisi myös maan perustuslakia ja pitäisi Sveitsin myös tulevaisuudessa Nato-jäsenyyden ulkopuolella.
Kansalaisaloitteen johtoryhmä jätti torstaina aloitteen kansanäänestyksestä maan viranomaisille.
Aloitteessa määritellään puolueettomuus ”aseelliseksi ja pysyväksi puolueettomuudeksi”, joka sulkee pois Sveitsin liittymisen minkään sotilasliiton jäseneksi. Käytännössä kyse on Naton jäsenyydestä, josta viime vuosina ja erityisesti Ukrainan sodan aikana on käyty maassa kovaa kädenvääntöä.
Sotilasliittoon Sveitsi voisi aloitteen mukaan liittyä vain, jos maahan kohdistuisi hyökkäys.
Sveitsin lain mukaan ehdotus kansanäänestykseksi vaatii vähintään sadan tuhannen sveitsiläisen tuen. Allekirjoitukset pitää kerätä 18 kuukauden aikana, jotta aloitteen pohjalta voidaan järjestää kansanäänestys. Jos aloite hyväksytään kansanäänestyksessä, Sveitsin perustuslakiin tehdään aloitteen edellyttämät muutokset.
Kansanäänestystä puolueettomuudesta tukee myös maan suurin puolue, Sveitsin kansanpuolue. Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa puolue menestyi hyvin, lisäsi kannatustaan ja pysyi suurimpana puolueena 28,6 prosentin ääniosuudella. ”Oikeistopopulistiseksi” syytetty kansanpuolue on kampanjoinut mm. massiiviseksi muuttunutta maahanmuuttoa vastaan. Puolue ei myöskään kannata Sveitsin liittymistä sotilasliitto Natoon.
Sosialidemokraatit ovat maan toiseksi suurin puolue 18 prosentin ääniosuudellaan. Sekään ei kannata Sveitsin liittymistä sotilasliitto Natoon, mutta puolueen suhde tiukkaan puolueettomuuteen on muutoin ollut häilyvä. Puolueettomuusaloitteessa Sveitsin halutaan myös olevan aktiivinen rauhanvälityksessä.
Parin viime vuoden aikana Sveitsiä on painostettu antamaan Ukrainalle aseapua. Sveitsi on toistaiseksi tukenut Ukrainaa ennen muuta poliittisesti, mutta myös antamalla humanitaarista tukea.
Ukrainan sodan aikana Sveitsi on alkanut kuitenkin yhä selvemmin myötäillä Naton ja EU:n politiikkaa. Sveitsi on hyväksynyt myös miltei kaikki länsiblokin asettamat pakotteet Venäjää vastaan ja suhtautunut ymmärtäväisesti myös Yhdysvaltojen pyrkimyksiin rajoittaa kanssakäymistä Kiinan kanssa.
”Puolueeton Sveitsi” -aloitteen hyväksyminen kansanäänestyksessä merkitsisi sitä, että Sveitsiä sitoisivat tulevaisuudessa vain YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät pakotteet. Sitä vastoin Naton ja EU:n pakotteet Venäjää vastaan Sveitsi todennäköisesti joutuisi purkamaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on useampaan otteeseen arvostellut Sveitsiä siitä, että se on askel askeleelta purkanut puolueettomuuttaan ja liittynyt käytännössä osaksi Venäjän ja Kiinan vastaista länsiblokkia.
Venäjä ei pidä Sveitsiä enää puolueettomana mm. siksi, että maa on jäädyttänyt miljardikaupalla sekä Venäjän keskuspankin että venäläisten varoja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. ”Puolueeton Sveitsi” -aloitteen hyväksyminen kansanäänestyksessä saattaa johtaa siihen, että Sveitsi aloittaa uudelleen kaupallisen yhteistyön myös Venäjän kanssa.
Sveitsi on myös sopinut Ukrainan kanssa ns. Zelenskyn formulaa tukevan ”rauhankonferenssin” järjestämisestä. Venäjää ei ”globaaliin rauhankonferenssiin” aiota kutsua. Venäjä on pitänyt Zelenskyn ”formulaa” uhkavaatimuksena eikä todellisena rauhanaloitteena.
Sveitsi on ollut puolueeton vuodesta 1815. Maa pysyi sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ulkopuolella eikä sitä myöskään koskaan miehitetty.
6 kommenttia julkaisuun “Sveitsin puolueettomuutta halutaan vahvistaa”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Puolueettomankin maan saattaa olla vaikea olla hiljaa, jos johonkin hyvin ikävään asiaan kuten sotaan on selvä syyllinen ja toisaalta uhri. Ukrainan kriisin suhteen vain Sveitsi on mennyt länsipropagandan retkuun tai sitten halunnut mennä siihen mukaan. Siinähän on oikeasti Venäjä uhri ja Yhdysvallat pääpahis toisin kuin länsimaalaiset on huijattu luulemaan. Se on sitten eri asia jos Venäjä pärjää siinä sodassa, mihin se vasten tahtoaan ajettiin. Myös ukrainalaiset ovat enimmäkseen uhreja.
Ruotsissa vaaditaan kansanäänestystä DCA-sopimuksesta. Suomessa se taitaa olla mahdotonta; tähän mennessä vajaa 3500 allekirjoitusta sopimusta vastaan, mikä on 0,06 % väestöstä.
Sveitsin 140 000 allekirjoitusta on 1,6 %:a väestöstä, eli 27-kertainen Suomeen verrattuna.
Pahasti pölhölältä näyttää tämä Pohjolan perukka.
Uusi Suomi on täynnä ”uusavuttomia” eli henkilöitä, jotka eivät selviydy arkipäivän perustehtävistä ilman ulkopuolista apua, vaikka ei välttämättä ole mitään erityistä syytä, miksi ei pystyisi tekemään niitä itse. Uusavuttomat saattavat olla taitavia tietyillä elämänalueilla, kuten akateemisesti tai ammatillisesti, mutta kohtaavat vaikeuksia perusasioiden, kuten ruoanlaiton, siivoamisen tai muiden päivittäisten rutiinien hoitamisessa. ”Uusavuton” ei selviä ilman nykyaikaista teknologiaa tai googlettamista.
Jos pohditaan, miten uusavuton voisi suhtautua maailman politiikkaan, voidaan tehdä joitakin yleistyksiä. Uusavuton henkilö saattaa kokea haasteita ymmärtää monimutkaisia poliittisia kysymyksiä tai seurata aktiivisesti poliittisia tapahtumia, mikä voi johtua yleisestä avuttomuuden tunteesta tai kokemuksesta, ettei pysty vaikuttamaan suuriin asioihin. Tämä voi ilmetä passiivisuutena tai välinpitämättömyytenä politiikkaa kohtaan, tai toisaalta voimakkaana riippuvuutena muiden mielipiteistä ja analyyseistä poliittisissa kysymyksissä.Toisaalta, jos uusavuton henkilö on tottunut turvautumaan teknologiaan informaation saamiseksi, hän saattaa seurata politiikkaa pinnallisesti esimerkiksi sosiaalisen median tai uutissovellusten kautta, mikä voi johtaa yksipuoliseen tai vähemmän kriittiseen näkemykseen politiikasta. Uusavuttomuus voi myös tarkoittaa, että henkilö ei välttämättä kykene arvioimaan lähdekritiikin merkitystä tai tunnistamaan vääristynyttä informaatiota, mikä voi vaikuttaa hänen poliittisiin näkemyksiinsä.
Hyvä juttu Sveitsille, jos saavat puolueettomuutensa vahvistettua, niin ottavat jo askelia oikeaan suuntaan. Suomen tilanteeseen verrattuna Sveitsiläisillä on vahvuuksia, joiden varassa on hyvä ryhtyä käymään järjellistä yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä me sveitsiläiset oikeasti haluamme, haluammeko mukaan näihin muiden valtioiden välisiin sotiin, vai haluaisimmeko sittenkin mielummin pyrkiä palaamaan puolueettomuuden perinteeseemme?
Ilmeisiä etuja, joita Sveitsillä on Suomeen nähden on
1) ensinnäkin sijainti: Sotamongertajien ei ole kovinkaan helppoa saada peloteltua sillä, että Ukrainan voitettuaan Putin valloittaa Sveitsin. – Suomalaisiin tällainen pelottelu sen sijaan uppoaa kuin veitsi pehmeään voihin.
2) Kansallinen identiteetti ja suhde omaan historiaan puolueettomana maana: Sveitsillä on ollut paljon iloa sekä myös taloudellista hyötyä siitä, että pysyivät toisessa maailmansodassa puolueettomina. Sen ansiosta Sveitsillä oli hyvä ja luotetava maine. Rikkaat tallettivat varojaan sveitsiläisille pankkitileille ja Punainen ristin tunsivat kaikki sen humanitaarisesti arvokkaasta työstä. Sveitsiläiset ovat hyvin ylpeitä historiastaan puolueettomana maana eikä heitä ole kovin helppoa saada luopumaan siitä kansallisen identiteettinsä tärkeänä osana. – Suomessa sen sijaan alkoi puolueettomuudesta luopumiseen valmisteleva asennemuokkaus jo hyvissä ajoin ennen Nato-kaappauksen kevättä 2022. Suunnanmuutoksen pohjustamiseksi YLE:ssä esitettiin jo syksyllä 2021 runsaasti mainostettua sarjaa : ”Suomettumisen aika” – jossa puolueettomuus leimattiin ulkoa päin pakotetuksi, se oli heikkoutta, nöyristelyä – ja ilmeisen hävettävää. Tämän logiikan mukaan todella itsenäinen Suomi haluaisi tietysti mukaan suurvaltojen välisiin sotiin! – Ainakin niihin suomalaisiin, joiden ajattelu ja tunne-elämä on teini-ikäisen tasolla tämäkin logiikka on uponnut: Koska Pariisin rauhansopimuksessa Suomelta vaadittiin puolueettomuutta, sen täytyy nyt itsenäisyyttä osoittaakseen uhmata tätä ehtoa ja hankkiutua jälleen Venäjän vihollisen vasalliksi.
3) Sveitsillä on sellaisia kansainvälisestikin tunnettuja Ukrainan sodan kriitikoita kuin Jacques Baud, joka on kirjoittanut useita kirjoja siitä hybridisodasta, jota ns. ”Länsi” käy Venäjää vastaan. Baud on myös analysoinut ja paljastanut puutteita länsimediassa esillä olleista Venäjää tai Putinia koskevista väitteistä.
Tässä vielä linkki yhteen erittäin hyvään sivustoon, jos haluaa lukea tutkijoiden analyyseja mm. Sveitsin puolueettomuuspolitiikasta (englanniksi).
https://neutralitystudies.com/2024/01/neutrality-initiative-support/
Tuollaiset uutiset tuovat esiin Suomen surkean tilan. hra niinistö katsoi asiakseen upottaa Suomen laittomuuden tunkioon ja sieltä ei ihan helposti nousta pois.