Pääministeri Viktor Orban

Unkarin pääministeri Orban: Kantamme Ukrainan sotaan ei ole muuttunut

Unkaria painostettiin kokouksen alla poikkeuksellisen kovin sanoin.

Unkarin pääministeri Viktor Orban totesi torstaina Euroopan Unionin Brysselissä pidetyn ylimääräisen huippukokouksen jälkeen, ettei Unkarin kanta Ukrainan sotaan ole muuttunut.

 

Unkari ei Orbanin mukaan osallistu Ukrainan sotaan, eikä lähetä aseita Ukrainalle, vaan esittää tulitaukoa ja rauhanneuvotteluiden aloittamista sodan lopettamiseksi.

EU:n huippukokous päätti tukea Ukrainaa 50 miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Päätös syntyi kaikkien EU-maiden hyväksymänä.

Unkari oli aikaisemmin vastustanut Ukrainan rahoittamista siksi, että kyse on vailla valvontaa tapahtuvasta rahan jakamisesta maalle, joka ei ole EU:n jäsenmaa ja jossa korruptio on laajamittaista. Myöskään Ukrainan sotilaallinen tukeminen ei ollut tuonut lännen toivomaa tulosta. Orbanin mukaan ”aika on Venäjän puolella”, kun sotaa on nyt käyty kaksi vuotta.

Orban totesi, että hänen hallituksensa oli ”taistellut ja saanut myös takeet” siitä, ettei Unkarille korvamerkittyjä varoja anneta Ukrainalle. 

Orban kertoi EU-maiden johtajien neuvotelleen pitkään siitä, tukeako Ukrainaa ja jos niin millä tavoin ja millaisilla rahamäärillä. Orbanin mukaan neuvottelut näistä asioista katkesivat viime joulukuussa, kun Unkari ei saanut vastauksia kysymyksiinsä.

”Olimme huolestuneita siitä, että EU:n Unkarille osoitetut varat, joita emme ole toistaiseksi saaneet komissiolta, olisivat päätyneet ennemmin tai myöhemmin Ukrainalle. Pelkäsimme myös, että tukisimme Ukrainaa pitkään ilman minkäänlaista valvontaa”, totesi Orban.

”Jos ratkaisua ei olisi syntynyt ja Unkari olisi käyttänyt jälleen veto-oikeuttaan, 26 EU-maata olisi keskenään tehnyt päätöksen lähettää rahat Ukrainaan…ja myös Unkarille korvamerkityt varat olisi otettu pois ja lähetetty Ukrainaan”, perusteli Orban saavutettua neuvottelutulosta.

EU-maiden johtajat hyväksyivät neuvotteluiden tuloksena valvontamekanismin taatakseen sen, että EU:n varoja ”käytetään järkevästi ja ja Unkari sai takeet, etteivät sille osoitetut varat päädy Ukrainalle”, totesi Orban.

Unkarin pääministerin mukaan Unkari hyväksyi näitä asioita koskevan ehdotuksen ”pitkien neuvotteluiden jälkeen”. 

Unkaria painostetaan ”tylyillä kiristystoimilla”

Pääministerin toimistoa johtava Gergely Gulyas kertoi Unkarilla olevan perustavalaatuinen erimielisyys EU-maiden valtaosan kanssa, koska ne ”yrittävät käyttää tylyjä kiristystoimia” Unkaria vastaan ongelmien ratkaisun sijasta.

Gulyas muistutti Unkarin jo pitkään olleen sitä mieltä, ettei sota Ukrainassa ole ratkaisu, vaan tarvitaan tulitauko ja rauhanneuvottelut. Huippukokouspäivänä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Gulyas totesi useimpien EU-maiden olevien ”sodan puolella”.

Yhdysvaltalainen Politico-julkaisu arvioi Orbanin olleen valmis tukemaan ratkaisua sen tuloksena, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Giorgia Meloni  eivät halunneet suututtaa Orbania, vaan löytää ratkaisun yhdessä hänen kanssaan. Sekä Macron että Meloni ovat keskustelleet viikkokausia Orbanin kanssa ja keskustelut jatkuivat vielä Brysselissä.

Helsingin Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan (2.2.2024), että ”Unkaria painostettiin kokouksen alla poikkeuksellisen kovin sanoin niin kulisseissa kuin alkuviikon puolustusministerienkin kokouksessa”. 

Lehden mukaan EU:ssa ”ollaan yhä lähellä historiallista siirtoa, jossa Unkari eristetään EU:n päätöksenteosta”. Moni maa on Helsingin Sanomien mukaan ”aiempaa valmiimpi todella koviin toimiin Unkaria vastaan”. Orbania lehti pitää EU:lle ”pysyvänä riskinä”.

Suomen pääministeri Petteri Orpo on suoraan viitannut Unkarin painostamiseen eri tavoin. Äänioikeuden ottaminen pois Unkarilta oli yksi keinoista, joilla Unkaria on painostettu hyväksymään tuki Ukrainalle.

Myös Yhdysvallat painostaa Unkaria

Torstaina Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan vaikutusvaltainen demokraattipuheenjohtaja Ben Cardin vaati presidentti Joe Bidenia kohdistamaan pakotteita Unkarin viranomaisiin rangaistaakseen pääministeri Orbanin hallintoa. Senaattori esitti mm. viisumirajoitusten käyttöönottoa ja kehotti harkitsemaan myös taloudellisia sanktioita. 

Cardin syytti Orbania mm. Naton yhtenäisyyden heikentämisestä.

Yhdysvaltain ja Unkarin suhteet ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. 

Toistaiseksi Yhdysvallat, joka on uhkaillut Unkaria ”vakavilla seurauksilla”, ei ole saanut Orbanin johtamaa hallitusta muuttamaan kielteistä kantaansa Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen.

6 kommenttia julkaisuun “Unkarin pääministeri Orban: Kantamme Ukrainan sotaan ei ole muuttunut

  1. ”… kyse on vailla valvontaa tapahtuvasta rahan jakamisesta maalle, joka ei ole EU:n jäsenmaa ja jossa korruptio on laajamittaista.” Siinähän se on lyhyesti sanottu. EU on vajonnut WEST:in puudeliksi eikä enää piittaa laeista kunhan vaan saa lipoa isännän persettä. Varmaan noloa meitin Urpolle ja muille hiirulaisille että Unkarin pääministeristä löytyy munaa sanoa vastaan kaikille älyvapauksille.

  2. Tämä oli kiinnostava artikkeli, kiitos toimitukselle! Tätä Unkarin tapausta olen miettinyt myös nyt suhteessa suomalaisiin presidentinvaaliehdokkaisiin: Suomen presidentti, joka haluaisi sanoutua irti Ukrainan sodan pitkittämisestä ja pyrkiä kohti välien normalisoitumista Venäjän kanssa on tällä hetkellä joka tapauksessa siinä tilanteessa, että joutuisi kohtaamaan sekä EU:n tasolta tulevan kovan painostuksen sekä mahdollisesti myös Suomen kansantalouden joutumisen EU:n rankan pakotepolitiikan ja muun vastaavan taloudellisen väkivallan kohteeksi.

    Lisähaasteena hän joutuisi tällä hetkellä kohtaamaan myös sodanlietsojien käsissä olevan valtavirtamedian tyytymättömyydestä nousevat hyökkäykset ja oppositiomielialan lietsonnan.

    Oletetaan, että Haavisto on pohjimmiltaan rauhantahtoinen. Oletetaan, että hän on myös opportunisti, joka tunnistaa nämä haasteet. – Minkä verran hänellä on liikkumavaraa näissä olosuhteissa – ja millä keinoilla hän voisi saada sitä voitetuksi lisää?

    1. Vielä huomautuksena edelliseen: Suomen haavoittuvaisuus EU:n taloudellisen väkivallan kohteeksi joutuessa on lisäksi suurempi kuin Unkarin, johtuen myös siitä, että Suomi on epäviisaasti mennyt jo katkaisemaan kaikki taloudelliset suhteensa Venäjään, toisin kuin Unkari, joka on mm. jatkanut energian ostoa Venäjältä. Näin Suomi on käytännössä tehnyt itsestään täysin riippuvaisen EU:n ja USA:n almuista ja kaventanut näilläkin päätöksillä poliittista liikkumavaraansa. Miten siis tästä pääsisi eteenpäin? Onko meillä enää avaimia omissa käsissämme vai pitäisikö odottaa, että EU:ssa muuttuu suunta? – Kohtahan on taas käsillä EU-vaalit, voisikohan sitä kautta edes vähän vaikuttaa EU:n meininkiin?

  3. ORBÁN EU:N AINOA VALTIOMIES
    Viktor Orbànilla on hyvät suhteet Venäjään ja hän ei kannata Ukrainan sotaa. Hän vastustaa myös pride-kulttia ja kannattaa isänmaallisia, terveitä sukupuolirooleja. Hän on poikkeus Eurooppan johtajista, jotka palvelevat vain globalistien etuja. Isänmaallinen Orbàn ansaitsee kunnianosoituksen.

  4. https://www.klaus.cz/clanky/5315

    Tsekin entinen presidentti Vaclav Klaus on käynyt Davosissa pitämässä puheen. Siinä hän toteaa, että Ukrainan sota alkoi 4 huhtikuuta 2008.

    Mistä on kyse ?

    Klaus toteaa puheensa aluksi, ettei hän oikein tunne olevansa omiensa seurassa mutta on tullut koska on pyydetty. Mitä hän sanoo on erinomaisen kiinnostavaa ja merkittävää ja samalla on todettava, että vaikka lyhyestä virsi kaunis, niin pitkää puheenvuoroa ei näköjään ole toivottu. Mutta Klaus puristaa olennaisen lyhyeen.

    Huhtikuussa 2008 Naton kokouksessa, jossa Klaus oli läsnä, otettiin Yhdysvaltain ja Britannian esityksestä käsittelyyn kysymys ja lupaus Ukrainan Nato-jäsenyydestä. Tässä kohtaa on eriäviä kantoja siitä, mitä esitys tarkoitti. A. Stubb teki ison numeron asiasta esillä olleessa Mearsheimer- esitelmässä ja piti asiaa – kuinkas muuten – merkityksettömänä. Klausin muotoilu on epäeksakti koska hän puhuu jäsenyydestä vaikka muodollista päätöstä ei tietenkään ollut. Mutta asiallisesti hän on oikeassa – ja ratkaiseva askel otettiin vastoin muiden jäsenten tahtoa. Se, että asia ei tullut lopulliseen hyväksyntään on totta mutta portti kohti sotaa oli avattu. Klaus kertoo kuinka muu jäsenistö vastusti mutta myös vaikeni vaikka olisi pitänyt nousta vastarintaan. Tätä se on valtiollinen itsenäisyys Natossa.

    Myös muut kohdat puheessa ovat osuvia joskin Klaus esittää asian diplomaattisesti. Nyt pitäisi neuvotella eikä kehotus koske vain Venäjää ja Ukrainaa vaan kaikkia, sanoo hän.

Vastaa