Yhdysvaltain voiton näkymät hämärtyvät

Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri muistuttaa Geopoliittisen seuran sivustolla julkaisemassaan kirjoituksessaan, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei hakenut hyökkäykselle Iraniin kongressin hyväksyntää. Mielipidemittaukset kertovat sodan olevan amerikkalaisten keskuudessa epäsuosittu. Myös monet konservatiivit vastustavat sotaa.

Trumpin pitäisi kyetä saamaan aikaan sodassa jokin Yhdysvaltain kannalta myönteinen ratkaisu, jotta hän ei häviäisi syksyn välivaaleja. Hänen pitäisi myös nimetä sodan päämäärät uudelleen siten, että hän voisi melko pian julistaa saaneensa voiton, vaikka alkuperäisistä päämääristä jouduttaisiinkin luopumaan. Voiton näkymät ovat kuitenkin jo nyt käyneet hämäriksi.

Tilanteeseen ei näytä urallaan myös sotatutkijana tunnetun Visurin mukaan löytyvän nopeaa ratkaisua. Iranin puolustuksen tehokkuus ja kyky vastaiskuihin on selvästi yllättänyt Yhdysvaltain johdon. Tapa, jolla sota aloitettiin, on myös heikentänyt luottamusta Yhdysvaltoihin. Riippumaton media on tulvillaan sotaa vastustavia kommentteja ja useat mielipidejohtajat vastustavat sotaa. Monet kriitikot ovat sitä mieltä, että Yhdysvalloilta puuttuu strateginen logiikka sodassa. Kyse on jatkuvasta improvisoinnista.

Trump joutuu ratkaisemaan lisääkö Yhdysvallat voimaa ja vaatiko se yhä Iranin antautumista. Vai ryhdytäänkö valmistelemaan sodan lopettamista ja jopa luopumista Persianlahden tukikohdista.

Voiman lisääminen merkitsisi maahyökkäystä, mutta yritykset vetää kurdit, azerit ja Persianlahden maiden asevoimat sotaan eivät näytä lupaavilta. Eurooppa ei myöskään halua mukaan Lähi-idän sotaan. Maahyökkäyksellä sodan eskaloiminen sisältää suuria riskejä, ja valmistelut vaatisivat aikaa useita kuukausia. Helppoa irtautumistietä ei näy, joten sota jatkuu ilman varmuutta sen lopputuloksesta.

Iran sulki Hormuzin salmen hyökkääjiltä

Visuri julkaisi arvionsa 11.3.2026 ja se koski sodan alkupuolta. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Kaikkein merkittävin tapahtuma on ollut se, että Iran uhkauksensa mukaisesti otti Hormuzin salmen valvontaansa. Salmea ei ole kokonaan suljettu, vaan laivat voivat kulkea sen kautta Iranin luvalla. Salmi on kiinni Yhdysvalloilta, Israelilta ja näiden maiden liittolaisilta, mutta avoinna ystävällismielisten valtioiden laivoille.

Lisävaatimuksena Iran on ilmoittanut, että kuljetettava öljy täytyy maksaa Kiinan juaneilla. Iranin omat alukset ja myös Pakistanin, Intian ja Kiinan alukset ovat voineet kulkea Hormuzin salmen kautta.

Hormuzin salmen osittainen sulkeminen on muuttanut paikallisen sodan maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Salmen läpi kulkee noin 20 prosenttia koko maailman öljystä. Kaikki muutokset öljyn kuljetuksessa vaikuttavat heti raakaöljyn maailmanmarkkinahintaan ja sitä kautta kaikkiin öljytuotteisiin. Raakaöljytynnyrin hinta on noussut jo yli kaksinkertaiseksi sotaa edeltävään aikaan verrattuna.

Öljyn lisäksi salmen kautta kulkee myös merkittävä osa nesteytetyn maakaasun eli LPG:n tuotannosta. Ja myös maakaasun avulla tuotettavasta ammoniakista, joka on typpilannoitteiden tuotannon perustana. Jos salmen kuljetukset eivät palaudu entiselleen, molemmista on pian pula monessa maassa.

Persianlahden kuljetusten pakottaminen juaneilla käytävään kauppaan on strateginen siirto Yhdysvaltoja  vastaan, koska se heikentää 50 vuotta voimassa ollutta ns. petrodollari -järjestelmää. Yhdysvallat ja Persianlahden öljytuottajat sopivat jo vuonna 1974, että kaikki öljykauppa käydään dollareissa. Koska kaikki maat tarvitsevat öljyä ja myös dollareita sen ostoon, dollareilla on aina ollut kysyntää. Tämä on ollut yksi Yhdysvaltain taloudellisen vahvuuden tukipilareista, ja myös tehokas väline taloudellisissa pakotteissa. Brics-maat ovat jo tovin kehittäneet omaa, dollareista riippumatonta kaupankäynnin rahoitusjärjestelmää, jonka vahvistumista Iranin siirto nyt voimallisesti vauhdittaa.

Trump on vaatinut salmen avaamista ja uhannut Irania vakavilla seurauksilla, jos sulku jatkuu. Hän on myös esittänyt, että Yhdysvaltain alukset voisivat suojata tankkilaivojen kulkua salmen läpi. Maan laivasto on kuitenkin pitänyt tätä mahdottomana toteuttaa ainakaan nopeasti.

Euroopan maat haluttomia liittymään Trumpin sotaan

Trump on pyytänyt myös muilta mailta apua salmen avaamiseen, mutta toistaiseksi halukkaita ei juuri ole löytynyt. Trumpia on erityisesti raivostuttanut se, etteivät Euroopan suuret maat Britannia, Ranska ja Saksa ole myöntyneet hänen pyyntoihinsä. Hän onkin uhkaillut sotilasliitto Naton hajoamisella.

Yhdysvallat uhkaa siirtää Persianlahden alueelle Japanissa olleen USS Tripolin – maihinnousualuksen – jolla tukilaivoineen on useita tuhansia sotilaita helikopterien, lentokoneiden ja muun kaluston ohella. Kyse on mahdollisesta maihinnoususta ja maahyökkäyksestä. Hormuzin salmen Iranin puoleinen rannikko on kuitenkin vuoristoinen ja vahvasti linnoitettu. Siksi siirrettävä osasto tuskin on riittävä täysimittaiseen maihinnousuun.

Trump on uutistietojen mukaan yrittänyt aloittaa aseleponeuvottelut, mutta Iran on ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut vain aselevosta, vaan Persianlahden turvallisuustilanteen pysyvästä ratkaisusta. Jotta neuvottelut voitaisiin aloittaa, Iran vaatii Yhdysvalloilta, että sen on luovuttava kaikista tukikohdistaan alueella, lopetettava pakotteet Irania vastaan ja sitouduttava maksamaan 500 miljardia hyökkäyksestä aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Osan Persianlahdella olevista tukikohdistaan Yhdysvallat on jo joutunut sulkemaan.