Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varoittanut Taiwanin johtoa itsenäistymispyrkimyksistä. Trump mainitsi asiasta vastatessaan Air Force One -lentokoneessa Kiinan vierailulla mukana olleiden toimittajien kysymyksiin paluumatkalla takaisin Washingtoniin. Trump antoi muissakin lausunnoissaan varsin selkeästi ymmärtää, että hän vastustaa Taiwanin itsenäistymistä eikä ole valmis käymään sotaa Taiwanista Kiinan kanssa.
”Presidentti Xi Jinping ja minä keskustelimme paljon Taiwanista”, sanoi Trump toimittajille. Hän viittasi Kiinan presidenttiin ja totesi, ettei Xi Jinping halua nähdä taistelua saaren itsenäisyydestä. Trump totesi myös, ettei ollut kommentoinut asiaa, vaan kuunteli Kiinan presidenttiä, jolla oli Trumpin mukaan ”vahva mielipide” Taiwanista.
Kiinan valtiollisen uutistoimiston Xinhua News Agencyn mukaan Xi oli kertonut Trumpille, että ”Taiwanin kysymys oli Kiinan ja Yhdysvaltain suhteiden tärkein kysymys”.
Xi oli myös kysynyt Trumpilta, puolustaisiko Yhdysvallat Taiwania konfliktin syttyessä. Xi totesi huippukokouksen aikana Taiwanin olevan riski Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteille.
”Jos tilannetta hoidetaan väärin, maat ajautuvat törmäyskurssille tai jopa yhteenottoihin. Tämä asettaisi koko Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suhteen erittäin vaaralliseen tilaan”, Xi totesi keskustelussaan Trumpin kanssa.
Kun toimittajat kysyivät Trumpilta puolustaisiko Yhdysvallat Taiwania, jos Kiina hyökkäisi, Trump totesi, ettei hän halua kertoa. ”Vain minä tiedän asiasta, ei kukaan muu. Ja minä en kerro”, sanoi presidentti paluumatkalla takaisin Yhdysvaltoihin.
Kun länsimedia leimasi Kiinan presidentin puheet ”uhkaukseksi” Yhdysvaltoja kohtaan, Trump tyrmäsi tällaiset väitteet ja totesi, ettei sellaisesta todellakaan ollut kyse.
Yhdysvallat tunnustaa maailman useimpien valtioiden tapaan vain Kiinan kansantasavallan. Yhdysvallat ilmoitti vuonna 1979, kun se katkaisi diplomaattiset suhteensa Taiwanin ns. Kiinan tasavallan hallitukseen, että Kiinan kansantasavallan hallitus on ainoa Kiinan laillinen edustajana.
Myös Suomi tunnustaa Kiinan kansantasavallan hallituksen ainoaksi lailliseksi Kiinan hallitukseksi. Tosin Taipein hallinto yrittää tavan takaa saada mm. saarella vierailevilta kansanedustajilta tukea pyrkimyksilleen itsenäistyä Kiinasta.
Yhdysvallat on kuitenkin jo vuosikymmeniä aseistanut Taiwania, Kiinan kapinallista maakuntaa ja tukenut myös sen hallintoa monin eri tavoin. Taiwanin kysymystä pidetäänkin Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kriittisimpänä asiana. Kiina pitää Taiwania erottamattomana osana Kiinan aluetta ja kannattaa jälleenyhdistämistä.
Isot asekaupat Taiwanille odottavat ratkaisua
Trumpin hyväksyi jo vuoden 2025 joulukuussa ennätysmäisen, peräti 11 miljardin dollarin suuruisen asepaketin myymisen Taipeille. Se sisältää mm. ohjuksia, droneja ja tykistöjärjestelmiä.
Yhdysvaltain senaatti puolestaan esitti toisen, vieläkin suuremman asepaketin hyväksymistä tämän vuoden tammikuussa. Nyt kyse on uudesta 14 miljardin dollarin asepaketista Taiwanille, vaikka toistaiseksi Trumpin hallinto ei ole tehnyt lopullista päätöstä sen hyväksymisestä.
Trumpin on muodollisesti lähetettävä koko paketti vielä kongressin käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.
Jo ennen Kiinan vierailuaan Trump sanoi aikovansa puhua presidentti Xin kanssa Yhdysvaltain asemyynnistä Taiwanille. Aiemmin Yhdysvaltain johto ilmoitti, ettei se konsultoisi Pekingiä asiasta lainkaan.
Trump kertoi viime perjantaina jo lähdettyään Pekingistä kotimatkalle, ettei hän tehnyt Kiinan presidentin kanssa mitään sitoumuksia Taiwanin osalta. Suunnitellusta asekaupasta Taiwanille Trump sanoi päättävänsä pian.
Trump kertoi Fox-television haastattelussa perjantaina, että uuden asepaketin ”hyväksyminen riippuu Kiinasta”. Presidentin mukaan ”se on suoraan sanoen meille hyvä neuvotteluvaltti”.
Yhdysvaltain presidentin kommentit aiheuttivat heti huolta Taiwanin johdossa, vaikka Trump sanoi myös aikovansa vielä keskustella myös saaren johdon kanssa ennen kuin hän tekee lopullisen päätöksensä asekaupasta.
Taipein hallinnon presidentti Lai Ching-te ehätti heti Trumpin puheiden jälkeen hermostuneena väittämään, että uusi asepaketti on ”avainasemassa”, jotta konflikti alueella voitaisiin estää.
Taipein hallinnon ulkoministeri Lin Chia-lung sanoi monien taiwanilaisten olleen suorastaan huolestuneita siitä, että Trump ylipäänsä tapaa Kiinan presidentin. Lin puolusti samalla myös asekauppaa Yhdysvaltain kanssa ja väitti aikoinaan hyväksytyn ns. ”Taiwanin suhteiden lain” (Taiwan Relations Act) edellyttävän aseiden myyntiä.
Vuonna 1979 hyväksytyn lain mukaan Taiwan voi ostaa Yhdysvalloilta aseita ”itsepuolustustarkoituksiin”. Aseiden laadusta ja määrästä päättää tietenkin Yhdysvallat puolustusministeriönsä suosituksesta. Trump muutti jokin aika sitten Yhdysvaltain puolustusministeriön nimen sotaministeriöksi.
Taiwan luottaa ulkoministeri Rubioon enemmän kuin Trumpiin
Lin viittasi kommenteissaan myös Trumpin Kiinan vierailulle osallistuneeseen ulkoministeri Marco Rubioon, joka Pekingissä mainitsi Yhdysvaltain Taiwanin politiikan pysyvän muuttumattomana. Saman totesi myös Trump vastatessaan toimittajien kysymyksiin lentokoneessa, vaikka ilmaisikin huolensa Taiwanin ”itsenäisyyspyrkimyksistä”.
Taiwanin johto näyttää luottavan kovana Kiinan vastaisena haukkana tunnettuun ulkoministeri Rubioon enemmän kuin Trumpin puheisiin.
Lin halusi myös muistuttaa Taiwanin geostrategisesta asemasta Indopasifisella alueella ja korosti saaren johdon ”luotettavuutta” ja ”vastuullisuutta”. Hän sanoi Taipein hallinnon olevan valmis jatkamaan myös tulevaisuudessa yhteistyön syventämistä Yhdysvaltain ja ”samanmielisten maiden kanssa” Indopasifisella alueella. Eli Taipein hallinto aikoo jatkaa Kiinan vastaista politiikkaa.
Taipein hallintoa johtava Lai Ching-te, joka valittiin saaren presidentiksi vuonna 2024, pitää aluetta jo nykyisin itsenäisenä ja suvereenina valtiona, vaikka aniharva maailman valtioista on enää samaa mieltä. Pääosa Taiwanin itsenäisyyden tunnustaneista valtioista on pieniä saarivaltioita, joita Taiwan palkitsee mittavalla rahoituksella.
Taiwanilla muhii kuite nkin muutos. Vuonna 2024 pidetyissä parlamentin vaaleissa saaren itsenäisyyttä ajava demokraattinen edistyspuolue menetti 11 paikkaa ja on nykyisin enää parlamentin toiseksi suurin puolue, vaikka johtaakin yhä hallitusta. Suhteiden normalisointia manner-Kiinaan kannattava Kuomintang voitti peräti 14 paikkaa ja on nyt suurin puolue.
Kuomintangin puheenjohtaja, oppositiojohtaja Cheng Li-wun – karismaattinern naispoliitikko – kävi juuri äskettäin tapaamassa Kiinan presidenttiä. Hän toteaa yksiselitteisesti, etteivät vain aseet riitä pitämään Taiwania turvassa. Eikä hän ole myöskään valmis hyväksymään sellaisenaan saaren presidentin jättiläismäistä 40 miljardin dollarin uutta varustautumisohjelmaa, jota myös Yhdysvaltain aseteollisuus on ajamassa.
Oppositiojohtajan ohjenuora on selvä; vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän dialogia. ”Taiwan ei halua tulla seuraavaksi Ukrainaksi”.