Kotimaista salakuuntelua

Euroopasta pyritään ajamaan kiinalainen tietotekniikka pois, koska siinä uskotaan piilevän vakoiluohjelmia. Ei hätää, meillä on salakuuntelua ihan omasta takaa.

Omani ja muidenkin kokemusten mukaan esimerkiksi Facebook kuuntelee meitä matkapuhelimiemme kautta. Asiasta on kirjoitettu paljon, mutta somepalvelun tarjoajat eivät kuuntelua myönnä.

Toimittaja Olli Tiihonen kirjoitti 18.10.2025 Ilta-Sanomissa: ”Puhut ystäväsi kanssa jostakin asiasta, vaikkapa imureista, minkä jälkeen hätkähdät sosiaalisessa mediassa yllättävään näkyyn. Sinulle mainostetaan imureita, joista juuri olet keskustellut.

Näin Instagramin johtaja Adam Mosseri vastasi Tiihosen jutussa omalla instagramtilillään kysymykseen salakuuntelevatko somepalvelut käyttäjiään?

”– Emme kuuntele sinua, Mosseri tilittää videolla. Hänen mukaansa salakuuntelu loukkaisi räikeästi käyttäjien yksityisyyttä ja kuluttaisi nopeasti puhelimen akun.”

Aihetta käsiteltiin jo aiemmin viime vuoden tammikuussa. Ilta-Sanomien toimittaja Henrik Kärkkäinen kirjoitti 27.1.2025 silloin näin:

”Yksityisyysohjelmistoja valmistava liettualainen NordVPN sanoo testanneensa asiaa laittamalla tutkijansa keskustelemaan puhelimen läheisyydessä esimerkiksi lempieläimistään, satunnaisesti valituista maista ja muotituotteista.

Yhtiön mukaan keskustelujen jälkeen tutkijoille alkoi näkyä sponsoroituja sosiaalisen median viestejä koskien niin matkakohteita kuin eläinsuojelujärjestöjä. ”Kyllä, puhelimesi todella kuuntelee sinua, yhtiö väittää tiedotteessaan”.

Kärkkäinen toki toteaa, että NordVPN huomauttaa toiminnan olevan laillista, jos käyttäjä on hyväksynyt sovelluksen käyttöehdoissa sen, että laite voi kerätä käyttäjän henkilökohtaisia tietoja.

Kysytäänpä nykyään asioista kaikki tietävältä tekoälyltä.

Copilot: ”Ei, Facebook ei kuuntele puhelimesi mikrofonia salaa mainosten kohdentamista varten. Sekä Facebook (Meta) että riippumattomat tietoturva-asiantuntijat ovat toistuvasti kumonneet tämän suositun uskomuksen.

Tutkimukset: Tietoturvatutkijat eivät ole löytäneet näyttöä siitä, että Facebook-sovellus lähettäisi äänidataa taustalla.

Ennakointi: Algoritmit ovat niin hyviä ennustamaan käyttäytymistä, että ne osaavat tarjota mainosta juuri ennen kuin olet aikeissa hankkia tuotteen, tai ne osaavat yhdistää puhelusi ja hakusi samaksi kokonaisuudeksi.

Sattuma: Ihmiset huomioivat mainokset tarkemmin vasta, kun ovat juuri puhuneet aiheesta, jolloin sattuma tuntuu salaliitolta.”

Näitä sattumia sattuu kuitenkin kummallisen usein. Työtoveri kertoi jutelleensa kollegoiden kanssa lounaalla Sievin kengistä. Tässä tapauksessa sana Sievi hämäsi kuuntelua. Keskustelun jälkeen erään työntekijän Facebook-sivuille ilmestyi Sievi-talon mainoksia.

Sattuman osuus on helppo eliminoida testaamalla. Me koetimme kepillä jäätä kalakaverin kanssa eräänä viikonloppuna. Hänen puhelimensa oli pöydällä, virrat päällä. Keksimme höpöttää ilmalämpöpumpuista. Toistelimme sanaa ja pohdimme eri näkökulmista sellaisen hankkimista.

Kuinka ollakaan. Maanantaina sain kaveriltani sähköpostin. Hänen Facebook-sivuilleen oli ilmestynyt mainos: ilmalämpöpumpuista! Ei voi olla sattumaa, että kerran elämässämme keskustelemme ilmalämpöpumpuista ja siitä tulee heti mainoksia.

Minulle ei mainosta tullut – en ole Facebookissa.

Tekoälyohjelmiin on upotettu ties mitä. Yle kertoi vastikään,että Applen tekoäly sensuroi aiheita, esimerkiksi vallanpitäjien arvostelua.

Ja mikäpä olisi kätevämpää kuin Facebookin kuuntelemien ihmisten puheiden ja toimien välittäminen tiedustelu- ja turvallisuuspalveluille. Tässä mielessä Supon kampanja kansalaisten värväämiseksi toistensa puheiden ja toimien vasikoimiseksi tuntuu perin vanhanaikaiselta. Onhan se toisaalta avointa.

Ja sitähän on suomenmaassa harrastettu ennenkin. Voit lukea asiasta esimerkiksi Jarkko Vesikansa: Salainen sisällissota, Otava 2004.

Lue myös: Audiotallenteiden ylläpito verkko- ja sovellustoiminnassa (Googlen julkaisemat lisätiedot ja tallennusasetukset.)