BRICS-maiden ulkoministerit kokoontuivat New Delhissä toukokuun puolivälissä. Samaan aikaan BRICS-maiden perustama uusi kehityspankki NBD piti vuosikokouksensa Moskovassa. Kokousten teemat ovat todennäköisesti esillä myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiistaina alkavassa tapaamisessa Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa Pekingissä.
Ulkoministereiden kokouksen huomion kohteena olivat sekä YK:n että globaalin rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Kokouksessa keskusteltiin myös yhteisen viljapörssin perustamisesta osana globaalin etelän ruokaturvan kehittämistä.
BRICS:n uuden kehityspankin vuosikokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä, jotka liittyivät uuden teknologian kehittämishankkeiden rahoitukseen. Kokouksen keskusteluissa korostui kansallisten valuuttojen käyttö globaalin etelän maiden hankkeiden rahoittamisessa.
BRICS-maiden ulkoministerit vaativat tasapuolisuutta
BRICS-maiden ulkoministerit ilmaisivat New Delhissä tukensa kansainvälisten järjestöjen kehittämiselle. Ministerit toivat esille ennen muuta YK:n keskeisen roolin kansainvälisessä järjestelmässä. YK tukee sekä ennaltaehkäisevää diplomatiaa että sovittelua keskeisten kiistojen ratkaisussa. Kansainvälisten järjestöjen tueksi voidaan laskea ministereiden tuomio myös yksipuolisille ja WTO:n sääntöjen vastaisille protektionistisille toimenpiteille.
BRICS-maiden strateginen kumppanuus perustuu kolmeen tunnettuun pilariin: poliittiseen ja turvallisuuspoliittiseen, taloudelliseen ja rahoitukselliseen sekä kulttuuriin ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
Toisen pilarin kysymyksistä tärkeimpänä BRICS pitää Bretton Woods -instituutioiden eli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin kiireellistä uudistamista.
New Delhissä ulkoministerit vaativat myös uudistuksia instituutioiden hallintoon. Sen pitää vastata maailmantalouden muutosta, mainitaan kokouksen hyväksymässä loppuasiakirjassa. Ennen muuta kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden edustusta IMF:n ja Maailmanpankin johdossa on lisättävä.
Ulkoministerit korostivat Uuden kehityspankin NDB:n kasvavaa roolia kehittyneiden maiden kehitysprioriteettien ja infrastruktuuritarpeiden toteuttamisessa. Loppuasiakirjan mukaan ”ministerit toistivat kumppanuuksien lujittamisen ja yhteisrahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisen tärkeyttä muiden merkittävien monenkeskisten kehityspankkien kanssa”.
Uusi kehityspankki keskittyy infraan, energiaan ja digitalisaatioon. Se rahoittaa nimensä mukaisesti kehitysprojekteja. Pankin rahoituksen kohteita ovat infrastruktuuri, vihreä siirtymä, digitalisaatio ja globaalin etelän maiden energiajärjestelmän kehittäminen.
Vuosikokouksessa todettiin, että vesipula ja ruokaturva ovat uusia haasteita, joihin kehityspankin on vastattava rahoitusratkaisuillaan.
Kolumbian yliopiston kestävän kehityksen keskuksen johtaja Jeffrey Sachs valoi vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa uskoa siihen, että tämän päivän ratkaisut luovat pohjaa tuleville menestystarinoille. Hän arvioi, että 20 vuoden kuluttua BRICS-maat tarjoavat maailmalle myös sen tarvitsemia teknologioita energiamurroksen ja vihreä siirtymän toteuttamisessa.
Uuden kehityspankin toimitusjohtaja Dilma Rousseff painotti kokouksessa pankin strategisten teemojen ohella keskittymistä käytännön tulosten saavuttamiseen. Hän kertoi pankin ensisijaisena tavoitteena olevan ”monipuolisten valmiuksien kehittäminen kansallisissa valuutoissa, paikallisten pääomamarkkinoiden syventäminen ja riippuvuuden vähentäminen perinteisistä globaaleista finanssikeskuksista”.
Kehityspankki panostaa paikallisiin rahoitusmarkkinoihin
Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin pakotteet, BRICS-maiden omat rahoitusmekanismit sekä keskinäiset erimielisyydet ovat suurimpia hidasteita sekä Uuden kehityspankin että BRICS-maiden rahoitusmarkkinoiden kehittämiselle.
Kehityspankin johtajan näkemys kehityspankin ensisijaisista tavoitteista on merkittävä. Sekä riippuvuuden vähentäminen perinteisistä globaaleista finanssikeskuksista kuin paikallisten pääomamarkkinoiden syventäminenkin tarkoittavat käytännössä omien vaihtoehtoisten keskusten luomista.
Onnistumista parantaa se, että niin Venäjä, Kiina kuin Intiakin ovat tehneet linjauksia, jotka helpottavat pääomien muodostumista BRICS-maissa. Tällä hetkellä BRICS-maiden paikallisten pääomamarkkinoiden syventämistä hidastavat kuitenkin monet tekijät.
Kiinassa pääomaliikkeiden säätely jarruttaa yksityisen pääoman muodostumista. Venäjällä taas suurimpien yhtiöiden verotus on johtanut siihen, että niiden markkina-arvo on vain murto-osa kannattavuudeltaan heikompien amerikkalaisten tai eurooppalaisten yhtiöiden markkina-arvosta.
Pääomamarkkinoiden syventämistä Venäjällä helpottaa se, että verotuksen painopiste on siirtymässä yhtiöiden voittojen verotuksesta tuotteiden arvonlisän ja varakkaimpien kansalaisten tulojen verotukseen. Kiinassa taas vähittäiset päätökset pääomaliikkeiden vapauttamisesta toimivat samaan suuntaan. Intiassa puolestaan on helpotettu ulkomaisia sijoituksia alueiden velkapapereihin.
BRICS-maat torjuvat pakotteiden vaikutuksia
Pahimpana kantona kaskessa ovat kuitenkin läntiset pakotteet. Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov totesi pankin kokouksen jälkeen, että Venäjä ja kehityspankki ovat löytäneet ratkaisuja, jotka minimoivat pankin ja Venäjän federaation yhteistyön riskejä.
Ministeri ei kertonut pakotteiden vaikutusta vähentävien ratkaisujen yksityiskohtia. Imeisesti ne liittyvät kansallisten valuuttojen käytön laajentamiseen ulkomaankaupasta myös erilaisten investointihankkeiden rahoitukseen. Kiinalla on tässä avainrooli. Maan valtavien säästöjen vähittäinen siirtäminen hitaasti kasvavilta markkinoilta BRICS-maiden markkinoille on ratkaisujen taloudellinen perusta.
Kiina on hyväksynyt myös asetuksen, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja estää ulkomaisen pakotelainsäädännön vaikutuksia Kiinaan. Global Timesin mukaan asetus keskittyy ulkomaiseen lainsäädäntöön, joka muuttaa yksipuolisesti kansainvälisen kaupan ja taloudellisen yhteistyön sääntöjä. Asetuksen seuraus on, että Kiina sallii pakotteiden alaisen venäläisen tai iranilaisen öljyn jalostamisen alueellaan.
Pakotteiden vaikutusten hallinta vaatii sekä julkisen vallan että yksityisen pääoman yhteistyötä. Pääomamarkkinoiden syventäminen vaatii myös julkisten kansallisten normien ja sääntöjen täsmällisyyttä ja jatkuvuutta. BRICS-maat joutuvat koordinoimaan ja yhtenäistämään myös markkinoita tehostavia julkisen vallan normeja.