Vuoden 2026 kolmannen neljänneksen talouden mittarit osoittavat piristymisen merkkejä Venäjällä. Liittovaltion budjetti tasapainottuu, pörssikurssit ovat jälleen nousussa ja rupla pysyy vahvana. Kun budjetti on ylijäämäinen, niin valtiovarainministeriö voi ostaa valuuttaa hyvinvointirahaston tarpeisiin.
Kuten usein edellisenäkin vuosina, Venäjän liittovaltion budjetti oli alkuvuodesta alijäämäinen. Toisen neljänneksen aikana alkoi budjetin tasapainottuminen. Pörssikurssien osalta kolmas neljännes alkoi huonoissa merkeissä, mutta nekin kääntyivät neljänneksen loppua kohti positiivisiksi.
On useita tekijöitä, jotka selittävät Venäjän talouden tunnuslukuja kuvaavien käyrien muotoja. Osa tekijöistä on ulkoisia, osa Venäjän omien tuotantovoimien tilasta riippuvia. Osa tekijöistä on rakenteellisia, osa riippuu suhdanteista. Myös Venäjän hallinnon päätökset ja globaalin median uutiset vaikuttavat
tunnuslukuihin.
Budjetti jo ylijäämäinen
Venäjän budjetin alijäämä on viime vuosina syntynyt vuoden ensimmäisinä kuukausina. Osa alijäämästä syntyy siksi, että valtio maksaa valtion tilaukset yrityksille etukäteen. Näin on käynyt tänäkin vuonna. Tilaus- ja maksuvirtojen tasapainottuminen johtaa budjetin tasapainottumiseen.
Tilastojen mukaan liittovaltion budjettitulot toisella neljänneksellä olivat lähes 25 prosenttia suuremmat kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Menot puolestaan supistuivat lähes kymmenen prosenttia.
Kolmannen neljänneksen aikana budjettitulot kasvoivat vielä 6,5 prosenttia verrattuna toisen neljänneksen tuloihin. Näin ollen kolmannen neljänneksen budjettitulot olivat yli 30 prosenttia suuremmat ensimmäisen neljänneksen tulot. Myös menojen supistuminen jatkui jälleen kymmenen prosentin vauhdilla verrattuna edelliseen neljännekseen.
Tulojen kasvu ja menojen supistuminen johti siihen, että kolmannen neljänneksen budjetti oli jo ylijäämäinen. Toisen neljänneksen aikana budjetin alijäämää supisti menojen supistumisen lisäksi erityisesti öljyn ja kaasun tuotannosta perittyjen verojen kasvu.
Mineraalien louhintaverotulot vaihtelevat
Kolmannen neljänneksen aikana öljyn, kaasun ja muiden mineraalien tuotannosta perittävät verotulot supistuivat. Niiden supistumisen korvasivat tuonnin valmiste- ja arvonlisäverojen kasvu, joka oli yli 50 prosenttia.
Mineraalien maailmanmarkkinahintojen vaihtelu on verotulojen vaihtelun välitön syy.
Kaasun ja erityisesti öljyn rahoitusmarkkinoilla muodostuvat viitehinnat ovat heitelleet Iranin sodan alkamisen jälkeen rajusti. Esimerkiksi Urals-öljyn viitehinta heinäkuussa oli 40 prosenttia halvempi kuin huhtikuussa. Brent-laadun hinta laski samaan aikaan hieman alle 20 prosenttia.
Iranin sodan seuraukset näkyvät myös Brent- ja Urals-öljyn hintaeroissa. Huhtikuussa ja syyskuussa Urals-öljyn viitehinta oli korkeampi kuin Brent-öljyn viitehinta. Sellaista ei ole tapahtunut vuosiin. Jos hinnat eivät muutu yhtä rajusti kuin heinäkuussa, myös tässä kuussa Urals-öljy on Brent-öljyä kalliimpaa.
Verotus, sopimukset ja pakotteet vaikuttavat yhtiöiden saamiin tuloihin
Venäläisten öljy-yhtiöiden öljyn ja kaasun myynnistä saamiin tuloihin vaikuttavat maailmanmarkkinahinnan ohella pakotteiden ja yhtiöiden solmimien pitkäaikaisten sopimusten vaikutus sekä Venäjän verotuksen vaikutus.
Eniten tuloihin vaikuttavat pitkäaikaiset sopimukset. Esimerkiksi Rosneft solmi intialaisen yksityisen öljynjalostusyhtiö Reliancen kanssa kymmenvuotisen sopimuksen vuoden 2024 lopussa. Kun sopimus tuli julki, sopimuksen arvoksi arvioitiin noin 13 miljardia dollaria. Todellisuudessa vain sopimusosapuolet
tietävät, mitä hinnoista on sovittu.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamat pakotteet vaikuttavat ainakin välillisesti venäläisten yhtiöiden saamiin myyntituloihin. Niin intialaiset kuin kiinalaiset ostajat pystyvät neuvottelemaan alennuksia hintoihin. Venäjän talouskehitysministeriön laskemat Urals-öljyn todelliset keskihinnat ovat tänä vuonna olleet 10–20 prosenttia alemmat kuin Urals-öljyn maailmanmarkkinahinnat.
Hyvinvointirahasto säilyttää arvonsa
Venäjän liittovaltion budjettiin maksettu mineraalien louhintavero oli kolmannella neljänneksellä yli 100 miljardia ruplaa suurempi kuin toisella neljänneksellä. Mutta budjettiin jäävät verotulot olivat lähes 600 miljardia ruplaa pienemmät. Näin siksi, että budjettituloja käytettiin valuuttaostoihin ja valmiste- ja muiden verojen palautuksiin.
Valtiovarainministeriö ostaa valuuttaa ja kultaa Kansallisen hyvinvointirahaston ylläpitoon. Ostojen määrä perustuu vuonna 2004 hyväksyttyyn budjettisääntöön. Sääntö tarkoittaa sitä, että kun öljyn maailmanmarkkinahinta ylittää viranomaisten määrittämän perushinnan dollareissa, niin liittovaltio siirtää veroina ja tulleina kerätyistä varoista Kansallisen hyvinvointirahastoon perushinnan yli menevän osuuden.
Tänä vuonna Kansallisen hyvinvointirahaston arvo on pysynyt vakaana. Kolmannen neljänneksen aikana rahaston kokoon vaikuttavat tekijät ovat kasvaneet hieman. Hyvinvointirahaston juanmääräisten varojen arvo Venäjän keskuspankin tileillä kasvoi kolmannen neljänneksen aikana hieman yli viisi prosenttia.
Kasvu johtui kullan hinnan noususta ja ruplan juankurssin heikkenemisestä. Vaikka hyvinvointirahaston omistaman kullan määrä väheni noin kymmenen tonnia, niin kultavarojen arvo kasvoi kolmannella neljänneksellä yli kymmenen prosenttia.
Myös keskuspankin tileillä olevien juanmääräisten talletusten määrä laski, mutta ruplan kurssin heikkenemisen ansiosta niiden rupla-arvo nousi yli kuusi prosenttia.
Rakennemuutosten vaatimukset näkyvät jo
Onko jo toisella neljänneksellä alkanut Venäjän talouden toipuminen alkuvuoden ahdingosta merkki pysyvämmästä sopeutumisesta talouden rakennemuutosten, teknologisen kehityksen ja maailmanmarkkinoiden vaatimuksiin? Se jää nähtäväksi.
Sopeutumisen pysyvyys riippuu osittain myös Ukrainan ja Iranin sotien käänteistä.
Pitkällä aikavälillä Venäjän kehitys riippuu maan talouden rakenteen muutoksesta. Yksi hyvä rakennemuutoksen mittari on toimialakohtainen palkkakehitys. Näin varsinkin Venäjällä, jossa työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan.
Kun verrataan tämän vuoden heinäkuun palkkatasoa vuoden 2020 tammikuun palkkatasoon, niin suunta pois alkutuotannosta korkeaan teknologiaan on selvä.
Jos kaivannaisteollisuuden palkka on tällä vuosikymmenellä vaivoin kaksinkertaistunut, niin tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa se on lähes kolminkertaistunut.
Pakotteiden takia vaateteollisuudessa palkat ovat kolminkertaistuneet. Tuontia on korvattu kotimaisella tuotannolla.
Myös jalostusarvon kasvuvauhti monilla toimialoilla on kiihtynyt tuonnin korvauksen seurauksena. Kun vuoden alusta heinäkuun loppuun mennessä kaivannaisteollisuuden tuotanto oli hieman supistunut, jalostusteollisuuden tuotannon arvo noussut puolisen prosenttia, niin tiedonsiirron ja tallennuksen arvo kasvoi lähes 90 prosenttia.
Datasiirron kasvun taustalla ovat tekoäly ja datakeskukset, jotka ovat tulleet myös Venäjälle. Myös Ukrainan sodalla on suuri merkitys datakeskusten ja tallennuskapasiteetin kasvulle.
Globaalien markkinoiden vaatimukset vaihtelevat
Kaikista Euroopan ja Yhdysvaltojen pakotteista huolimatta Venäjä kytkeytyy entistä tiiviimmin globaaliin työnjakoon. Se näkyy myös Moskovan arvopaperipörssi-indeksissä. Viime kuukausina se on ollut yksi vakaimmista.
Pörssikursseihin vaikuttavat useat tekijät. Rakennemuutoksen tai tekoälybuumin kaltaisten tekijöiden lisäksi kursseihin vaikuttavat myös erilaiset geopolitiikan muutoksiin liittyvät tekijät. Uutiset Yhdysvaltojen ja Venäjän välisestä dieselsopimuksesta on yksi tällainen tekijä. Sen vaikutus on ollut muutaman prosentin luokkaa.
Viime aikoina sijoittajat ovat siirtäneet pääomiaan Yhdysvalloista Eurooppaan ja Aasiaan. Niinpä USA tarvitsee kumppaneita niin Euroopassa kuin Aasiassa. Tästä näkökulmasta Venäjä euraasialaisena valtiona on sopiva vaihtoehto.
Venäjä on kiinnostava erityisesti amerikkalaisen energiateollisuuden kannalta, sillä öljyn- ja kaasun tuotannon tuotanto- ja pääomakustannukset ovat Yhdysvalloissa 2–4-kertaa korkeammat kuin Venäjällä.
Dieselkauppa saattaa olla ensi askel laajempaan yhteistyöhön energia-alalla. Globaalien rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa lähimmän 2–3 vuoden aikana eniten siihen, miten pysyviksi osoittautuvat Venäjän talouden nykyiset trendit.
Jos maailmanmarkkinat ajautuvat 2000-luvun alun tai vuoden 2008 kaltaisiin kriiseihin, niin Venäjä kuin muutkin suuret taloudet joutuvat entistä enemmän sopeuttamaan tuotantoaan ja sen hallinnan keinoja kriisiajan vaatimuksiin.
Jos pahimmilta kriiseiltä vältytään, niin Venäjän talous jatkaa sopeutumistaan rakennemuutosten ja globaalien markkinoiden vaatimuksiin. Viime mainittua prosessia helpottaa se, että useat maat ovat löysänneet pakotteitaan erilaisin poikkeussäännöin.
Yhdysvallat ja Britannia ovat höllentäneet pakotteita dieselin tuonnin helpottamiseksi. Myös useat Euroopan Unionin jäsenmaat ovat saaneet poikkeuslupia.
Otsikkokuva: Mihail Frolov. Venäläinen Rustam Minnikhanovin osasto Kazakshtanissa. Lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.
_38.jpg){kind=link}
Kuva tekstissä: Mihail Frolov. Venäläinen osasto messuilla Tatarstanissa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY-SA 4.0
_11.jpg){kind=link}
Kuva tekstissä: Tara17. Primorskin satama. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC BY-SA 4.0
Kuva tekstissä: Juri D.K. Rosneftin pääkonttori Moskovassa. Lähde: Wikimedia Commons, lisenssi: CC BY 4.0
