Suljetun rajan varjossa on ihmisiä, joiden perheet, ihmissuhteet ja arki ovat joutuneet kovalle koetukselle jo kolmen vuoden ajan. Suomi sulki itärajan joulukuussa 2023.
Naapuriseuran ja Raja auki -yhteisön järjestämässä keskustelutilaisuudessa Lappeenrannassa viime lauantaina todettiin, että rajasulusta puhuttaessa taloudelliset haitat korostuvat inhimillisen puolen unohtuessa. Suomessa asuvilla venäläisillä on usein Venäjällä vanhempia tai isovanhempia, joiden hyvinvoinnista on mahdotonta huolehtia nykyisissä olosuhteissa.
Venäläisissä perheissä ollaan huolissaan kasvavista mielenterveysongelmista. Suomessa asuvat kokevat surua ja huonoa omaatuntoa vanhemmistaan, joiden vanhuuden mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten muistisairauksiin, he eivät voi tuoda helpotusta. Myös lapsenlapset vieraantuvat isovanhemmistaan.
”Kun suomalaiset lapset lähtevät kesällä mummolaan, se ei ole venäläisille lapsille mahdollista”, eräs keskustelija sanoi.
Hänen mielestään nuoret oireilevat jo. Se näkyy rikollisuuden kasvuna. Hän arvosteli mediaa siitä, että se on täysin poistanut tietoisuudesta rajasulusta kärsivät ihmiset.

Korkean tason diplomatiaa tarvitaan
Suomen venäläisiä edustavan Aleksanterinliiton hallituksen jäsen Igor Melnikov halusi konkreettisia toimenpiteitä. Hän muistutti, että vuonna 2016 Raja-Joosepin rajanylityspaikan ongelmat hoidettiin presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Vladimir Putinin välisellä yhdellä puhelinsoitolla. Hän toivoi nyt samanlaista yhteydenottoa ja jotakin suomalaista tahoa, kuten Naapuriseuraa, edistämään asiaa korkealla tasolla.
”Venäläisiä perheitä uhkaa humanitaarinen kriisi”, hän sanoi.
Tässä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa hänen mielestään rajayhteyksiä ja -ylityksiä tulisi helpottaa yhdellä rajaosuudella koordinoidusti niin, ettei venäläisten tarvitsisi kiertää muiden maiden kautta Venäjälle.
”Aikaisemmin matka Viipuriin kesti tunnin. Se oli lähempänä kuin Mikkeli”, tilaisuuden järjestäjä, Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen ja Raja auki -yhteisön vetäjä Ivan Devjatkin muistutti.
Devjatkin ironisoi sitä, miten Suomen venäläiset ovat erikoistuneet Baltian-matkailuun. He etsivät aina uusia rajanylityspaikkoja välttääkseen jonottamista Viron Narvassa. Hän toi tilaisuuteen ilouutisen siitä, että Puola on avannut kaksi uutta rajanylityspaikkaa Valko-Venäjälle.
”Suomen tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Se muistuttaa Pohjois- ja Etelä-Korean välistä rajaa”, hän sanoi.
Hän toivoi, että rajan avaamiseen löydettäisiin ratkaisuksi suunnitellut bussikuljetukset.
Poliittinen tahto Suomessa puuttuu
Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkeä, joista valtaosa oli suomalaisia. Tilaisuus oli suomenkielinen. Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko valitteli heti alkuun, ettei Suomessa tällä hetkellä löydy poliittista tahtoa avata rajaa.
”Suomen viranomaiset eivät näe sosiaalista ulottuvuutta”, hän sanoi.

Varvikko tarkasteli rajasulkua oman henkilöhistoriansa kautta. Hän oli opintonsa Moskovassa lopetettuaan tehnyt töitä konsulttina lähialueyhteistyön parissa. Tuolloin, 1990-luvun alussa, Suomella oli monenlaisia infrastruktuurihankkeita Kuolassa ja Pietarissa. Rajan yli saattoi kävellä. Suomessa oli jopa kaksoiskaupunkihanke Imatran ja Svetogorskin välillä.
Hän muistaa ajan, jolloin amerikkalaiset osallistuivat esittelytilaisuuksiin Kaakkois-Suomessa, koska itärajan yli tuleva venäläisten turistien tulva oli niin suuri, että se houkutteli investoijia kauempaakin.
”Yhteistyö loi kaksikielisyyttä ja osaamista. Se tietotaito menetetään nyt, kun raja on kiinni. Sen takaisin saaminen vie kymmeniä vuosia, jos ei sukupolvia”, hän valitti.
Varvikko muistutti, ettei Venäjä tarvitse Suomea vaan Suomi Venäjää.
”Viipurissa on nyt suomalaisten turistien sijasta kiinalaisia ja venäläisiä kotimaanmatkailijoita”, hän konkretisoi.
Nopeaa rajan avaamista ei Varvikon mielestä ole odotettavissa. Hän toivoi eduskuntaan eriäviä mielipiteitä lisäämään painetta. Hän luetteli mahdollisina ratkaisuina suojasään kansainvälisessä tilanteessa ja Venäjän talouskasvun, joka nostaisi Suomessa painetta avata raja. Hän piti mahdollisena myös kansainvälistä painostusta Suomea kohtaan, koska Suomi rajoittaa ihmisten liikkumisvapautta.
Myös käännytyslaki on poikkeuslaki, jota eduskunta aikoo juuri nyt jatkaa kahdella vuodella kaikkien ihmisoikeussopimusten vastaisesti.
Suomalaista julmuutta

Kansanedustajaehdokkaana oleva SUS (Suomen Uusi Strategia) puheenjohtaja Jussi Särkelä synkisteli. Hän katsoi rajan sulkemisen olevan jatkumoa suomalaisten julmuudelle itärintamalla, kuten keskitysleireille Karjalassa ja Huhtaniemen haudoille, joihin huhun mukaan on haudattu jatkosodasta kieltäytyneitä suomalaisia sotilaita.
”Rajan sulkemisen takana on brutaali ajattelu. Suljettu raja tekee kipeää”, hän sanoi omassa alustuksessaan suomalaisten mielialojen vaihteluista.
Särkelä on ollut demarien kaupunginvaltuutettu Vantaalla. Hän odottaa tällä viikolla erottamistaan sosialidemokraattisesta puolueesta, koska hän on Vapauden Liiton sitoutumaton ehdokas kevään vaaleissa.
Hän kertoo nähneensä Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutukset Vantaan kaupunginvaltuustossa. Kaupungin taloudelliset vaikeudet alkoivat, kun Finnairin Aasian-lennot Venäjän yli loppuivat. Myös Vantaan rahtiliikenneterminaaleista jäi 2 000 työntekijää työttömäksi Venäjän-rahdin lakattua.
Särkelä sanoo olevansa ETYK-kokouksen suuri ihailija. Vuosi 1975 antaa hänelle uskoa siihen, että suomalaiset ovat oikeasti ystävällinen ja rauhaa rakastava kansa.
Silti numerot ovat huolestuttavia. Särkelä siteeraa tutkimusta, jonka mukaan Liike Nytin kannattajissa on eniten, 40 prosenttia, niitä, jotka haluavat normalisoida Suomen ja Venäjän suhteet. Sen jälkeen tulevat kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, ruotsalaiset ja vasemmistoliitto, joiden kannattajista 30 prosenttia suhtautuu suhteiden normalisointiin suopeasti.
Suomen suuret puolueet, demarit, kokoomus ja keskusta, ovat varautuneita. Vain joka viides niiden kannattajista kannattaa normaaleja suhteita. Vihreät ovat kaikkein sotaisimpia: vain 10 prosenttia haluaa suhteiden normalisointia.
Särkelä on yleisesti pettynyt sosialidemokraattiseen puolueeseen, eikä puolueen päätös jatkaa käännytyslakia saa häneltä kiitosta.
”Taustalla on välinpitämättömyys ihmisiä kohtaan. Meidän on ryhdyttävä puhumaan tulevaisuuden äänellä”, hän perustelee puoluevaihdostaan.
Suomalaisetkin tyytymättömiä
Paikalla oli myös suomalaisia, jotka olivat tehneet bisnestä rajan yli 30 vuotta ja olivat nyt tyhjän päällä. Valituksia tuli myös suomalaisilta miehiltä siitä, että heidän vaimonsa sukulaiset ovat jääneet heitteille rajan taakse.
Yleinen valituksen aihe on tietenkin matkustamisen vaikeus. Kun Joensuusta Sortavalaan oli aikaisemmin 140 kilometriä, nyt matka on 2 500 kilometriä Norjan kautta. Virossa sijaitseva Narvan raja-asema jonoineen sai kritiikkiä.
Yksi näkökulma oli se, että rajan avaaminen edellyttää Suomessa syvällistä politiikan muutosta. Eduskuntaan on saatava ihmisiä, jotka kannattavat suvereenia Suomea.
Kuvat ja teksti:
Leena Hietanen
3 kommenttia julkaisuun “Suljettu itäraja repii perheitä erilleen”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Mutu-kommentti tällaiselta, joka ei ole koskaan käynyt Venäjän puolella. Joo, ikävä juttu tietysti, mutta mikähän mahtaa olla todellinen syy rajan sulkemiselle. Toivottavasti joku oikaisee, jos veikkaan pahasti pieleen.
Oletan tärkeimmän syyn olevan henkinen tai psykologinen. Suomihan on kauttasotimassa Venäjää vastaan keksityin, valheellisin ja vääristellyin perustein. Nähtävästi ajateltiin, että Venäjä-vihan nostattamisen ja ylläpitämisen kannalta on kiusallista ja haitallista, jos venäläiset matkailevat samaan aikaan Suomessa ja suomalaiset vastaavasti piipahtelevat Venäjällä.
Samasta syystä haluttiin katkaista kaikki muukin kanssakäyminen. Kaupallisten yhteyksien katkaisemisella pyrittiin aiheuttamaan vahinkoa Venäjän taloudelle. Kaiken kaikkiaan haluttiin vahingoittaa Venäjää, aiheuttaa ongelmia tavallisille venäläisille ja käyttää kaikki konstit kansan saamiseksi yhteiseen Venäjä-vastaiseen rintamaan.
Vielä tuotakin ikävämpi toinen mahdollinen syy rajan sulkemiselle saattaa olla Suomen valmistautuminen suoraan Venäjä-vastaiseen sotaan. Mahdollisesti käsky tai idea sulkea raja on tullut USA-Naton taholta. Varsinkin kaukaa katsoen on ollut helppo päätyä sellaiseen suunnitelmaan, että jos Venäjän kaataminen ei onnistu Ukrainan kautta, niin sen ohella tai sen jälkeen isompi sota mm. Suomea hyväksi käyttäen voisi johtaa toivottuun lopputulokseen. Ilmeisesti raja-asemat pidetään kiinni sotatilanteessa, joten ne ehkä päätettiin sulkea jo hyvissä ajoin.
Minäkin olen sitä mieltä, että raja saadaan auki vasta yleiseurooppalaisen järkiintymisen ja rauhoittumisen jälkeen. Toisin sanoen raja aukeaa, kun tai jos EU ja Britannia päättävät, ettei kannata jatkaa tätä nykyistä yritystä romahduttaa Venäjä. Toivottavasti Ukrainaan saadaan selkeä rauha ja sen yhteydessä sovitaan myös laajempi turvallisuusjärjestely, minkä seurauksena luovuttaisiin toivosta onnistua Venäjän kaatamisessa ja palattaisiin pikkuhiljaa normaaliin päiväjärjestykseen.
Yksi keino voisi olla rajan avaamiseksi, eli JATKUVA ja suuri mielenosoitus rajalla ja Lappeenrannassa ja Imatralla.
En muista kuka asiaa jossain yhteydessä kommentoi siten, että kun raja on poliittisin syin suljettu ei sitä juridisin perustein saa auki. Tässä ovat perustuslaki ja Suomen kansainväliset sitoumukset jääneet poliittisen tahdon jalkoihin. Perustelu sulkemiselle , siis ”Suomen turvallisuus” on kai tarkoittanut turvapaikanhakijoiden Venäjältä Suomeen ohjaamisen estämistä. Luulisi että toimenpiteiden tulisi olla oikeasuhtaisia uhkaan nähden. Vuoden -24 Ylen uutinen kertoo, että Koskenniemen ja tutkijatohtori Sormusen mukaan ”Suomi voi päätyä rajasulkujen vuoksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai Euroopan unionin tuomioistuimeen ja saada langettavan tuomion.” Ivan Deviatkin kertoi, että EIT on ottanut rajasulkukysymyksen käsiteltäväkseen, joten juridiikalla ehkä sittenkin on jokin mahdollisuus asiassa.
Tuossa vuoden 2024 Ylen jutussa kerrotaan lisäksi että ”Perustuslakivaliokunta on linjannut, että itärajan voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa sulkea kokonaan lyhyeksi ajaksi. ” Ei ihme että jatkuvat puheet oikeusvaltiosta ja demokratiasta, jotka täällä muka vallitsevat mutta Venäjällä ja Kiinassa ei, ja joita muutama vuosi sitten sai kuulla ja lukea kyllästymiseen asti ovat sittemmin miltei kadonneet propagandan laatijoiden mustamaalauspaletista.