”Äärimmäisen arvokasta, äärettömän irvokasta”

”Meille äärimmäisen arvokasta tietoa”, paljasti puolustusvoimain komentaja sotilaallisesta yhteistyöstä Israelin kanssa.

Lause on laboratorioesimerkki siitä, miksi muut adjektiivit jäävät virkakielisessä spagaatissa jalkoihin. Kun eettisesti ja ulkopoliittisesti vaikeaa asiaa pitää puolustaa Julkisen Sanan Neuvoston, median ja kansalaisten katseiden alla, kyseessä on tarkoin harkittu täsmäisku.

Valtavan arvokasta? Ei käy. Valtava tuo mieleen Titanicin, tai jättimäisen jäävuoren, johon matkalaisten humppa katkesi kuin seinään, vaimentuen valtameren aaltoihin, kun torvensoittajalta loppui happi. Se maalaa mielikuvan tiedosta, jonka alle voi rusentua kuin torakka hotellituristin korkokengän alle, jos se on osunut väärään aikaan väärään paikkaan.

Käsittämättömän arvokasta? Kielikuva pakahtuu omaan mahdottomuuteensa. Tiedon arvo putoaa nollaan, jos ei käsitä. Suurin osa kansasta kuitenkin käsittää, että komentajan puheet ovat käsittämättömiä.

Mahdottoman arvokasta? Mahtipontista liioittelua. Kuulostaa kuin kyseessä olisi Ukko Ylijumalan lausunto, joka on leimattu heti saapuessaan salassa pidettäväksi, koska Jumalan sanaa ei ole ehditty vielä auditoida Nato-yhteensopivaksi.

Suunnattoman arvokasta? Täysin väärä kartta. Ilmatilassa lentelee nykyisin suunnattomia määriä drooniloita ilman suuntavaistoa, jotka päätyvät Iltalypsyjen suunnattomaksi iloksi luomaan hämmennystä – ja joiden tontille tipahtamisesta syytetään jotain venäjämielistä lennokkikerhoa, koska Putinista on tullut teflonia, eikä tämä ole suostunut kuolemaan mihinkään hänelle osoitettuun tautiin.

Todella arvokasta tietoa? Vaatii vankat todisteet, mikä on ajankäytöllisen ekonomian kannalta haastavaa ajassa, jossa mikään ei ole enää vaikeaa – paitsi sananvapaus, joka on pelkästään haitallista.

Kriittisen arvokasta? Suomi ei sentään ole vielä kriittisessä tilassa, koska kriittisiä ääniä vielä kuuluu.

Äärettömän arvokasta tietoa? Melkein, mutta ei sittenkään. Ääretön karkaa filosofian ja runouden puolelle, kuten pilvet Kaurismäen elokuvassa. Jos arvokas tieto on ääretöntä, sen arviointi karkaa ilmakehästä avaruuden ikuisuuteen, eikä tilintarkastaja saa siitä mitään otetta. Äärettömyys kun ei sovi Excel-taulukkoon edes poikkeustilassa.

Sana äärimmäinen toimii kuin kielellinen panssari. Se viittaa asteikon viimeiseen pykälään – pisteeseen, jonka jälkeen ei tule enää mitään. Kun kiekko on pamahtanut laitaan, se kimpoaa takaisin – ellei se ole kolahtanut törkeyksiä huutaneen fanin otsalohkoon, josta Iltahepsulit saavat äärimmäisen messevää matskua. Se viestii neuvotteluvaran olevan pyöreä nolla. Äärimmäinen raja on saavutettu, ja kriitikot voivat pakata laukkunsa.

Ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä oikeudesta voitaisiin käydä keskustelua
laajemmallakin spektrillä, mutta puolustusvoimien toimenkuva rajautuu äärimmäisten keinojen ja äärimmäisten hintalappujen lisäksi äärimmäisen arvokkaisiin sanoihin.

(Kuva, ideointi JH, luonut AI)