Eduskunta äänesti Natosta – kansa ei

Massiivinen enemmistö eduskunnasta äänesti Natoon liittymisen puolesta. Vain Vasemmistoliitto ja Valta kuuluu kansalle vastustivat. Demokratian voittoa julistavat valtamedia ja valtaeliitti. Yhteensopivuus Naton kanssa sai suomalaisen sinetin.

Vuosien sitkeä kulissien takainen työ valtamedian hyväntahtoisella tuella palkittiin. Enää puuttuu vain kaksi äänestäjää, joilla on veto-oikeus, Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orbán. He yhdessä muodostavat Suomen yksikamarisen eduskunnan tilapäisen toisen kamarin. Vain se voi kaataa Suomen Nato-jäsenyyden.

Kansanäänestys, joka olisi todellisuudessa mitannut, kuinka iso osa Suomen kansasta kannattaa Natoa, jäi nyt tekemättä. Äänestystä kyllä lupailtiin Nato-matkan varrella. Suomi on kaikissa tärkeissä asioissa, kuten suhtautumisessa EU:iin, Natoon, Ukrainan sotaan ja Venäjään, siirtynyt käytännössä yhden puolueen järjestelmään. On vain Nato-puolue ja pari pientä vähemmistöpuoluetta.

Eduskunnan ulkopuolella on liuta rekisteröityjä pikkupuolueita kuten Vapauden liitto, Suomen kansa ensin ja Seitsemän tähden liike. Rekisteröitymistä varten parhaillaan nimiä kerää esimerkiksi Totuuspuolue. Nyt näillä puolueilla olisi tilaisuus herättää kansalaiskeskustelu Natosta, joka korvattiin gallupeilla. Äänestäjillä on mahdollisuus tulevissa eduskuntavaaleissa ottaa kantaa Natoon äänestämällä näitä puolueita. Aikaa on vähän ja vakiintuneet Nato-puolueet ottavat mediatilan haltuunsa mm. yli 40 milj. euron vuotuisen puoluetuen avulla.

Faktinen äänikynnys, joka muutamaa isoa äänestysaluetta lukuun ottamatta nousee yli 5 %:n, joillakin alueilla lähes kymmeneen prosenttiin, tekee käytännössä mahdottomaksi uusien pienpuolueiden pääsyn eduskuntaan. Tässä on selvä demokratiavaje. Esim. Tanskassa kaikki vaaleihin osallistuvat puolueet saavat puoluetukea julkisissa vaaleissa saavuttamansa äänimäärän suhteessa. Tuki on käytännössä n. 4.5 euroa/ ääni. Ainoa rajoitus on 800 äänen minimi. Tätä menettelyä voidaan hyvällä syyllä kutsua demokraattiseksi. Tanskasta voisi toki ottaa muitakin hyviä esimerkkejä.

Puoluetuki ja puoluekuri ovat käytännössä sementoineet Suomen poliittisen systeemin, niin ettei suuria muutoksia pääse tapahtumaan. Kolme suurta puoluetta käytännössä määräävät poliittisen linjan pysymisen muuttumattomana. Suurin muutos tulevissa vaaleissa tulee todennäköisesti olemaan Keskustan tippuminen kolmen suuren joukosta.

Kun nyt ”Kansallinen Natopuolue” iloitsee demokratian riemuvoitosta, on ehkä paikallaan täsmentää. Kyseessä on pikemminkin ( ulkoa johdetun ?) eliitin ja puolueiden johtoklikin puoluekurilla ja ilman laajaa kansalaiskeskustelua aikaansaatu ”demokratian” voitto.

Itsenäisellä ja kansanvaltaisella kansakunnalla ei itseasiassa ole varaa tällaisiin voittoihin.

Vastaa