Maailma näyttää samalta kuin ennenkin, mutta ei aivan tunnu siltä. Uudeksi presidentiksi olemme saamassa Alexander Stubbin, joka kävi täällä Etelä-Karjalassa ihmettelemässä kuihtuvaa maakuntaa.
”Etelä-Karjala on strategisesti yksi lännen tärkeimpiä alueita”, sanoi Stubb. Hän kenties tarkoitti rohkaista Etelä-Karjalan väkeä, mutta pelkään, että tuo tärkeys liittyy maakuntamme etulinja-asemaan ja Pietarin läheisyyteen. Alue kuulemma kiinnostaa Nato- ja EU- kumppaneitamme ja olemme tulppa idän suuntaan.
Siinähän sitä onkin, ei aidanseipäänä mutta tulppana. Sanotaan Stubbin myös kertoilevan, että Venäjä uskoo ainoastaan voimaan. Siitä ei kuitenkaan ole vielä paljoa sanottavissa, koska ei Venäjältä muuta ole pyydettykään. Sen sijaan tiedämme, että Stubb itse uskoo ainoastaan voimaan mitä tulee suhteiden hoitamiseen naapurin kanssa.
Toisaalla ministeri Valtonen totesi Suomen olevan nyt kokonaan länttä. Vaikka emme maantieteelle voineetkaan mitään, niin jotain sentään saatoimme tehdä. Suomi katkaisi välinsä Venäjään, liittoutui Venäjän vihollisen kanssa ja kaiken päälle antoi alueensa Venäjän vihollisen sotilaalliseen käyttöön.
Kaikki päätettiin siis tehdä juuri päinvastoin kuin tähän asti.
Vaikea uskoa, että tällaisilla tempuilla tavoiteltaisiin aiempaa parempaa rauhaa tai suurempaa turvallisuutta, mutta kokonaan vihamielistä länttä Suomi Venäjältä katsottuna nyt varmasti on.
Emme ole enää ’rajalla’ tai idän ja lännen välissä, mikä olisi taloudellisesti ja kulttuurisesti hedelmällinen asema vaan etulinja Venäjää vastaan. Suomi on hakeutunut suurvaltaristiriitojen silmään kun aiempi viisaus kuului, että sieltä tuli pysyä poissa. Olemme liittyneet lännen ristiretkeläisten rosvojoukkoon, maanpuolustuksen kanssa tällä kaikella on tuskin mitään tekemistä.
Mattiesko Hytösen kirjassa AKS:n tiellä, joka perustuu hänen isänsä päiväkirjoihin, on seuraava merkintä (Syksyllä 1944):
”Välirauhansopimus muutti Suomen olemassaolon perustuksen. Historiallinen asemamme ”lännen etuvartiona itää vastaan” oli nyt lakannut ja ”kohtalon asemamme” oli tästä lähtien toinen. Elämämme ei enää voinut muovautua elämän arvoiseksi ’rajalinnoituksessa’.”
Toinen historiallinen dokumentti, Mannerheimin päiväkäsky tuolta syksyltä (7.9.1944) alkaa: ”Olen vakuuttunut siitä, että Suomen kansa voi säilyttää itsenäisyytensä ja turvata tulevaisuutensa vain sillä edellytyksellä, että se pyrkii vilpittömiin ja luottamuksellisiin suhteisiin naapurimaihinsa.”
Mutta suomalainen ei usko kuulopuheisiin, vaan haluaa itse kokeilla. Suhteet on katkaistu ja elämä rajalinnoituksessa alkanut.
4 kommenttia julkaisuun “ELÄMÄÄ RAJALINNOITUKSESSA”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ninpä niin!
Saapa nähdä, missä vaiheessa puheisiin alkaa vilahtaa mukaan menetettyjen alueiden takaisin ottaminen. Nyt kun sitä ollaan oikein Nato-Suomi.
Ihan totta. Suomen asemointia Venäjän viholliseksi perusteltiin Ukrainan kriisistä luodulla väärällä mielikuvalla, mutta luulisi valtaeliittimme sentään tietävän, että propagandalla vain huijattiin kansa vihaamaan Venäjää ja kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Eikä ollut mitään havaintoa sellaisesta, että Venäjä myöskään tulevaisuudessa alkaisi uhata Suomea. Miksi tämä kaikki sitten tehtiin?
Yksi mahdollinen selitys on todellakin se, että kulissien takana on elvytetty haave Suur-Suomesta. Karjalasta ties kuinka suurelta alueelta venäläisväestö tapetaan tai siirretään muualle, jne. kuten oli tarkoitus Hitlerinkin kaverina. Ehkä on tosiaan tarkoitus jatkaa siitä, mihin silloin jäätiin.
Yhdysvalloilla sen sijaan on globaalimmat tavoitteet. En yhtään tiedä, kuinka yksityiskohtaiset ne on, mutta yleisesti ottaen USA:n pyrkimys on ollut saartaa Venäjä sotilaallisesti ja mielellään valtioilla, jotka on saatu vihaamaan Venäjää. Yhdysvaltojen synnyttämä kriisi Ukrainassa (noin vuodesta 2013 alkaen) ja siihen liittyvä propaganda ovat toimineet tässä suhteessa erittäin hyvin. Mitä enemmän USA pystyy järjestämään ongelmia Venäjän rajoille, sen parempi sille.
Ihmettelin aikoinaan koulussa miksi meidän piti lukea A.Kiven Seitsemää veljestä, kirjaa seitsemästä tolvanasta jotka hölmöilivät ties missä korvessa. Nyt olen löytänyt vastauksen. Luimme veljesten aivottomista toilailuista ymmärtääksemme poliitikkoja, kansanedustajia ja ministereitä ja presidenttiä.