Onko suomalaisia ja Suomen eduskuntaa johdettu harhaan päätettäessä Ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamisesta F-35-hävittäjillä?
Kysymys nousee ajankohtaiseksi siksi, että pääministeri Sanna Marin (sd) väläytti mahdollisuutta luovuttaa Suomen nyt käyttämiä koneita myöhemmin Ukrainan asevoimille.
Kuitenkin vuonna 2021 joulukuussa Marinin hallitus päätti korvata Hornet-hävittäjät amerikkalaisilla F-35-hävittäjillä ennen muuta siksi, että Hornetit olivat hallituksen väittämän mukaan tulossa käyttöikänsä päähän.
Jokin ei siis täsmää.
Kuinka käyttöikänsä päähän tulleet koneet voisivat jatkaa Ukrainan ilmavoimien hävittäjinä, jos ne aikaisemman todistelun mukaisesti ovat pian suurin piirtein romurautaa?
Hornet-hävittäjiä hankittaessa Suomeen lähtökohtana oli, että jokaisella koneella voidaan lentää yhteensä noin 6 000 lentotuntia. Tosiasiassa esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa Horneteilla lennetään 6 000:sta aina 10 000 lentotuntiin asti.
Hornet-hävittäjien saapuessa Suomeen arvioitiin, että vuosittainen lentotuntimäärä olisi noin 200, joten elinjaksoksi tuli 30 vuotta. Lentotunteja laskettiin kertyvän vuodessa yhteensä siis yli 12 000, ja 2030-luvun alkuun mennessä kaikkiaan 360 000.
Vuosittaiset lentotunnit ovat jääneet kuitenkin alle 9 000, joten lentotunteja on kertynyt 20 ensimmäisen vuoden aikana vain noin puolet elinjaksolle luvatuista tunneista. Nykyisellä käyttötahdilla vuoteen 2030 mennessä lentotunteja pitäisi olla jäljellä noin 90 000 tuntia eli hävittäjiä voitaisiin käyttää vielä kymmenen vuotta kauemmin.
Suomalaishävittäjien vähäinen käyttö johtuu yksinkertaisesti siitä, että vuonna 1992 Suomelle ostettiin 64 Hornetia, joista puolet on liikaa verrattuna käytettävissä olevaan Ilmavoimien kapasiteettiin lentää koneita. Ilmavoimat pystyy käyttämään täysipainoisesti 32 konetta.
Suuremmalle määrälle ei löydy kapasiteettia, varoja eikä lentäjiä.
Siksi koneet ovat olleet vajaakäytöllä ja ovat Valtion teknologisen tutkimuslaitoksen VTT Oy:n selvitysten mukaan hyvässä käyttökunnossa. VTT seuraa Hornet-hävittäjien kuntoa käytännössä reaaliajassa.
Herää pakostakin kysymys, miksi Hornettien korvaamisella on ollut niin kiire, että päätösprosessi on vaatinut taakseen vääriin tietoihin perustuvan sumuverhon? Miksei Suomessa ole edes ajateltu noudatettavan Kanadan esimerkkiä, jossa maa luopui kalliista F-35-hävittäjähanmkinnasta ja päätti lentää yli kymmenen vuotta vanhemmilla Horneteilla vuoteen 2032 asti?
Tiedot Hornetien vanhentumisesta ovat siis osoittautuneet paikkansa pitämättömiksi. Kun eduskunnalle ja julkisuuteen on syötetty tietoa, että koneet ovat vanhentumassa miltei käsiin, todellisuudessa niiden käyttöä voitaisiin jatkaaa aina 2040-luvulle saakka.
4 kommenttia julkaisuun “Koko totuus Horneteista?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Pelkkää asiaa. Tässä osin sama asiaa, lainattu teksti:
”Toimittaja-kirjailija Pentti Sainio kirjoitti 2021 kirjassaan Kansakunta kenraalien käsissä varsin mainion kuvauksen siitä, miten kenraalikunta vie ja hallitus vikisee, jos edes tietää vikisevänsä.
Sainio avaa kirjassaan varsin kansantajuisesti sitä, miten eduskunta ohitettiin Hornet-hävittäjiä hankittaessa ja miten sekä miksi kenraalit lobbasivat F-35 hävittäjän HX-voittajaksi. Erityisen mielenkiintoista on Sainion kuvaus siitä, miten kenraalit tai kenraalit evp. käytännössä johtavat Suomen ulkopolitiikkaa Yhdysvaltojen suuntaan. Tasavallan presidentti jää tässä suhteessa puhtaaksi statistiksi. Elossa olevista presidenteistä vain Tarja Halonen onnistui laittamaan luun kurkkuun silloiselle puolustusvoimien komentajalle ja palauttamaan tämän omaan ruoteliinsa erottamisen uhalla. Samalla Halonen käytännössä pysäytti prosessin, jolla Suomea vietiin kenraalien johdolla muutamien NATO-mielisten ministerien tukemana NATO:n täysjäseneksi.
Sainio varoittaa kirjassaan HX-hankkeen kustannuksista, joita varten avattiin avoin maksutili, jonka loppusumma selviää vasta v. 2060. Näinhän kävi myös Hornet-kaupoissa. Nykyiset koneet ovat maksaneet käyttökustannukset ja päivitykset mukaan lukien kymmenkertaisesti hankintahintansa. Itse asiassa puolustusvoimat pitävät Hornet-hävittäjien todelliset kulut edelleen salassa. Mikäli sama pitäisi paikkansa F-35 koneen osalta, niin veronmaksajilla on odotettavissa yhteensä 100 miljardin maksut vuoteen 2060 saakka. Miksei pitäisi paikkaansa? Aseet eivät ole halpoja.
Sainion mukaan Suomen piti alun perin korvata 90-luvulla Draken ja Mig-21 hävittäjät kevyellä yksimoottorihävittäjällä (F-16 tai Gripen), joka olisi riittänyt aluetorjuntaan sekä ilmatilan valvontaan, mutta kenraalikunnan voimakkaan lobbauksen jälkeen hankittiinkin pommituskykyinen sekä erityisen kallis Hornet. Silloin elettiin taloudellisen kriisin aikoja, eikä valtiolla olisi ollut edes varaa hävittäjäkauppoihin eikä vasitenkaan kalleimpiin mahdollisiin. Eduskunnalle tai hallitukselle ei koskaan avattu sitä, mihin Suomi tarvitsi pommikoneita. Nyt F-35 hankinnan myötä pommitusvoimaa lisättiin entisestään. Sainio kysyykin, ketä tai minkä valtion alueita Suomi aikoo pommittaa koneillaan? Myös kaupan suuruus mietityttää Sainiota. Tilanne on sama kuin 90-luvulla, eli valtio ostaa kalleimpia mahdollisia aseita, joihin sillä ei tosiasiallisesti olisi edes varaa.
Sainio korostaa myös sitä seikkaa, ettei F-35 hävittäjillä ole mitään lisäarvoa esim. Venäjän ohjusuhkaa vastaan, koska lentokoneilla ei ole sotahistoriassa tuhottu yhtäkään ohjusta sitten saksalaisten V1 ohjusten ajan jälkeen.
Mielenkiintoista kirjassa on myös arvio siitä, että länsimaissa on hurahdettu jonkinlaiseen uskoon ilma-aseen ylivertaisuudesta. Tämä usko perustuu vuoden 1991 kokemuksiin, jolloin USA:n johtama koalitio sai rauhassa pommittaa 2500 koneen voimin kehitysmaan kivikaudelle. Useat NATO-maat ovatkin investoineet yksinomaan hävittäjiin ja laiminlyöneet puolustuksensa muut osa-alueet. Hyvä esimerkki on Ruotsi (ei NATO-maa) , jolla on kokoaan suuremmat ilmavoimat, mutta ei käytännössä maavoimia ensinkään. Sainio pelkää näin käyvän myös Suomessa. F-35 tulee suurine kuluineen syömään puolustusbudjetista niin suuren osan, ettei varoja riitä enää varsinaisen syömähampaan, eli maavoimien kehittämiseen. Sainio ei ole pelkonsa kanssa yksin. Pelkoon yhtyvät myös erityisesti maavoimien viralliset edustajat.
Mielenkiintoinen kirjan luku on se, jossa kerrotaan ilmavoimien harhauttaneen päättäjiä Hornetien elinkaaren todellisesta pituudesta. Hornet on kehitetty laivaston ilmavoimien tarpeisiin ja on siksi vahvarakenteinen kone. Sen teoreettinen käyttöaika on jopa 10 000 lentotuntia. Suomi edellytti 6000h rakenteellista kestävyyttä. Horneteilla on lennetty nyt keskimäärin 4500h, joten mitään kiirettä ei koneiden uusimisella olisi ollut, koska 64 konetta ovat jatkuvalla vajaakäytöllä. Hornetien käyttöikää olisi voitu jatkaa vielä kymmenellä vuodella vuodesta 2030 eteenpäin niiden keskirungot uusimalla. Kustannus olisi ollut 10 miljardin sijasta 100 miljoonaa. Samalla olisi nähty, mihin teknologia kehittyy. Nyt on riskinä se, että ostettiin jo nopeasti entiseksi muuttuvaa tekniikkaa. Ketä sitten lohduttaa se, että muutkin hölmöt ostivat.
Sainio on kokenut toimittaja ja entinen upseeri itsekin sekä erikoistunut sotahistoriaan ja aseteknologiaan.
Kirjan parasta antia on se, että se haastaa lukijansa ajattelemaan. Suosittelen. Kirja on helppolukuinen ja selkeä ja sisällössä on vältetty tarpeetonta teknologian kuvaamista tai fraseologialla kikkailua.
Se on juuri noin. Tapasin Pentti Sainion 2021 syksyllä Kajaanin Puuilossa ja kysyin häneltä onko tulossa uutta kirjaa ”Armeijan hukatut miljardit” kirjan jatkoksi. Hän sanoi, että tulossa on ”Kansakunta kenraalien käsissä” ja loput on sitten historiaa. HX hävittäjä päätös tehtiin kiivaasti etupainotteisesti kun Sainion kirja olisi julkaistu joulukuussa mutta Nato päätös tehtiin juuri ennen kirjan ilmestymistä. Haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=BA6NYH4SqoU.
Hävittäjät ovat nimensä veroiset monella rintamalla.
Tämän uutisen perusteella Antti Kaikkonen tietää tulevasta sodasta enemmän kuin me. YLE teksti-TV
”Kaikkonen: Ukraina toivoo Hornetteja
Puolustusministeri Antti Kaikkosen
(kesk.) mukaan Ukraina on lähestynyt
puolustusministeriötä ja toivonut
keskusteluja Suomen Hornet-kalustosta.
– Ymmärtääkseni Ukraina toivoo, että
Yhdysvallat osallistuisi näihin
keskusteluihin myös.
– Puolustushallinnon näkökulmasta tämä
ei mikään akuutti keskustelunaihe.
Tarvitsemme Hornetit lähivuosina
vahvasti omaan käyttöömme, Kaikkonen
sanoi tiedotustilaisuudessa.”