Länsimaiden suuryhtiöt pysyneet Venäjällä

Ylen uutisten (16.2.2023) mukaan vain 8,5 prosenttia länsimaisista yrityksistä, joiden liikevaihto on yli miljoona dollaria, on lähtenyt Venäjältä Ukrainan kriisin aikana. Lähteneitä on 120 ja jäljelle jääneitä 1284. Tämä on paljon vähemmän kuin konfliktin alkuvaiheessa luultiin. 

Se ei tunnu miellyttävän selvityksen tekijöitä professori Simon Evenettiä ja professori Niccolò Pisania. He toteavat, että vapaaehtoisuus Venäjältä lähtemiseen ei riitä. Jos länsimaiset yritykset halutaan ulos Venäjältä, valtioiden on heidän mukaansa  otettava käyttöön aggressiivisempia toimia.

Syitä Venäjältä lähdön vähäisyyteen spekuloidaan selvityksessä ja väitetään Venäjän monin tavoin vaikeuttavan lähtöä. Tässä nähdään Putinilla olevan sormet pelissä. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo toteaa, että kaupat vaativat Venäjän hallinnon ja mahdollisesti jopa presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän.

Suomalaisetko ”erottuvat edukseen”?

Suomalaiset yritykset erottuvat selvityksen mukaan edukseen, sillä niitä oli lähtenyt suhteellisesti laskettuna enemmän. Muutkin selvitykset osoittavat, että suomalaiset ovat vetäytyneet Venäjältä keskimääräistä ahkerammin, toteaa selvitystä kommentoinut professori Kari Liuhto. Hän jatkaa, että suomalaiset ovat ymmärtäneet, että Venäjälle voi äkkiä jäädä Putinin panttivangiksi. 

Itse oletan, että suomalaisten aktiivisuuteen on syynä myös tuo Venäjää kohtaan osoitettu aggressiivisuus, josta ainakin pääministeri Marin on pitänyt huolta. Suomalaisia yhtiöitä on Venäjältä lähtenyt 15. Sinne jäävien yritysten määrää ei kerrota.

USA:n rooli merkittävä

Vetäytymisten lisäämiseksi pitäisi Evenettin mukaan kiinnittää enemmän huomiota Venäjälle jääneisiin yrityksiin. Liuhdon mukaan on olennaista, miten länsimaisten yritysten asiakkaat täällä lännessä reagoivat Venäjällä olemiseen. Liuhto pitää arvokkaina erilaisia listauksia Venäjällä toimintaansa jatkavista yrityksistä. Tämän tyyppistä listaa pitää esimerkiksi Yalen yliopisto.

Liuhdon mukaan Yhdysvalloilla on iso rooli länsimaisten yritysten Venäjä-toiminnan kannalta. Mikäli yritykset joutuisivat Yhdysvaltojen pakotelistalle, toiminta vaikeutuisi hyvin merkittävästi. Yhdysvalloilta tarvittaisiin enemmän johtajuutta tällä taloudellisella puolella, Liuhto katsoo.

Suomi langennut omaan kuoppaansa

Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin johdolla harjoitettu vihamielinen politiikkaa kostautuu monin tavoin pitkälle tulevaisuuteen. Suurten länsimaiden yritysten pidättyvyydessä on viisautta. Ne ymmärtävät, että sodan päätyttyä Venäjällä jatkuvat valtavat liiketoiminnan mahdollisuudet.

Suomessa ei ole tajuttu edes tätä asiaa. Naapurina Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet jatkaa ystävyyteen ja yhteistyöhön perustuvaa kanssakäymistä Venäjän kanssa, mutta sellainen politiikka on nyt tuhottu.

4 kommenttia julkaisuun “Länsimaiden suuryhtiöt pysyneet Venäjällä

  1. Suomen vihanpito Venäjää kohtaan on järkyttävää. Ukrainan sodan varjolla enemmistö suomalaisyrityksistä on lopettanut toimintansa Venäjällä, vaikka muiden maiden osuus lopettaneista on 8,5 %.
    Sauli Niinistön, Sanna Marinin ja Halla-ahon sotapuheet ovat lähes käsittämättömiä. Ukrainan sotakonetta on rahoitettu jo melkein miljardilla eurolla. Samaan aikaan Suomen hallitus tukee maataloutta vain 100 miljoonalla. Suomalaisilla olisi ollut hyvä tilaisuus lisätä kaupankäyntiä Venäjän kanssa, mutta tapahtui päinvastoin. Venäjän Ukrainan operaation varjolla kaikki yhteydet Venäjään ovat katkaistut ja USA:ta ollaan lähestytty sotilaallisesti. Ukrainalla ja sitä tukevilla mailla ei ole mitään mahdollisuutta voittaa sodassa ydinasevaltio Venäjää. Jos Venäjä häviäisi maasodan, olisi taktisten ydinaseiden vuoro. Ensimmäisiä iskun kohteita olisi Suomi, mikäli Suomi liittyy Natoon, mikä ei ole vielä varmaa. Nyt yritetään saada eduskunta hyväksymään Nato-sopimuksen vielä ennen eduskuntavaaleja. Turkki on valmis hyväksymään sopimuksen heti, mutta mitenkä on Unkarin kanssa. Viktor Orbán voi olla Suomen pelastus.

    1. Noin se meni: ”Suomalaisilla olisi ollut hyvä tilaisuus lisätä kaupankäyntiä Venäjän kanssa, mutta tapahtui päinvastoin.” En ole kv-politiikan asiantuntija enkä ollut edes isommin kiinnostunut sitten 1970-luvun, mutta heti näin, että suomalaiset menettivät paalupaikan vahvaan tulevaisuuteen ja parempaan yhteiseloon venäläisten kanssa. Eilen tutkiskelin 16.5.2022 eduskunnassa käytyä keskustelua Natoon liittymisestä. Valehtelua, yksipuolisia nato-vetoisia tulkintoja kansainvälisistä sopimuksista, tunteisiin vetoamista, toiveajattelua maailmasta jne. En oikein ymmärrä kuinka julma, typerä ja petollinen suomalaisten pääministerin pitää olla, että siirtävät sivuun. Poskipunan ei uskoisi pitkälle riittävän. Jopa Niinistö erehtyi 24.2.2022 tunnustamaan, että suomalaisiin ei kohdistu uhkaa ja muutamassa viikossa Niinistö ja Mediapooli on täynnä ympäri Eurooppaa hyökkäilevää Putinia kuten demareiden Kari 24.2.2022 sanoi: ”…helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan… Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa… olemme valmiita suuriin päätöksiin. Jäsenyytemme Natossa ei ole ketään vastaan, vaan suomalaisten turvallisuuden puolesta.” Tuo viimeinen lause ei kelvannut usa-natolle Samoan Itsenäiseltä Valtiolta vaan usa-nato uhkaa aseellisella väliintulolla, jos Samoan saariryhmään suhteet Kiinaan eivät miellytä.

Vastaa