Luottamusta rajan molemmin puolin

Suomen ja Venäjän välien katkaiseminen tuntuu erityisen katkeralta Etelä-Karjalassa, jossa hyvin toiminut yhteistyö rajan yli on ollut hyvin antoisaa. Niin kokee myös Jouni Sinkkonen, joka kertoo, että 50 vuotta ystävyyttä yli rajan on vahva osa hänen koko elämäänsä. Hän on syntynyt Parikkalassa 10 km päässä Venäjän rajasta ja ostanut järvenrantatontin ja mökin paikasta, jossa tarvittiin rajavyöhykelupa, jos aikoi laskea veneen vesille. 

Jounin kiinnostus Venäjää kohtaan alkoi, kun hän osti samalla järvellä olevan saaren kalapaikaksi. Runsaan hehtaarin kokoisen saaren nurkalla on rajapylväs. ”Veteen piirretyn rajaviivan” molemmin puolin asukkaat kalastelevat ja soutelevat. Minkäänlaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Jounille se on näköalapaikka siihen, miten naapurit voivat elää sulassa sovussa.

On muuten mainio kalajärvi. Kysyin kerran Jounilta, millainen järvi tämä oikein on, kun minä olen tottunut siihen, että verkolla kalaa tulee hyvin vain joskus harvoin, useimmiten vähän tai ei juuri lainkaan. Jouni siihen: ”No, täällä tulee paljon, keskimäärin 365 päivänä vuodessa”, ja jatkoi paikallisella sanonnalla: ”Ei tämä kalatta jätä eikä Parikkala akatta.”

Rakkaussuhde venäläisiin jatkuu

Jounilla ystävyys ja yhteistyö venäläisten kanssa on kuulunut laajasti elämään. Hänen Venäjän kontaktinsa ovat suuntautuneet sekä kansalaistoimintaan että talousyhteistyöhön. Hän on toiminut Suomi-Venäjä-seurassa, sekä paikallisosastoissa että Etelä-Suomen piirihallituksessa. Monien muiden jäsenten tavoin hän ei aikanaan hyväksynyt sitä, että seuran nimestä poistettiin sana ystävyys – puhumattakaan siitä, että seura nyt aiotaan lakkauttaa kokonaan.

”Teimme Viipurin kaupungin kanssa sopimuksen mukaista yhteistyötä Saimaan kanavan vuokra-alueella. Oli kuukausitapaamisia, juhlia, kalakilpailuja, laskiaistilaisuuksia ja kaikkea muuta. Oli lukematon määrä tapahtumia sekä Venäjällä että Suomessa, kulttuuria monelta alalta ja kaupallista toimintaa Viipurin, Pietarin ja Moskovan alueille.”

Myös Jounin yritystoiminnassa on Neuvostoliiton/Venäjän kaupalla ollut suuri merkitys. Kohokohta ajoittui 1990-luvulle, jolloin kaupankäynti muuttui vapaammaksi. Silloin muodostuivat suuret markkinat käytettyjen Ladojen myynnille Venäjälle. Parhaalla tilikaudellaan Jouni teki yli 500 autokauppaa, osti Ladoja autoliikkeistä ja yksityisiltä ympäri maata ja myi venäläisille. Pietarissa kauppaa käytiin yhteisyrityksen toimesta.

”Nyt olemme kuin tuuliajolla. Meidän saulit ja sannat estävät kansalaisten hyvän ja mielekkään yhteistoiminnan lopettaakseen luottamuksen kansojen välillä. Mutta syvä rakkaussuhde venäläisiin on ja säilyy”, Jouni sanoo. 

Meillä on hyvä naapuri, jonka kanssa jatkamme yhteistyötä

Jouni on miettinyt, miten kansalaisten yhteistoimintaa voidaan nyt jatkaa, kun Venäjäseura on sen lopettamassa. ”Pitäisikö perustaa Pietari-seura? hän miettii. ”Pietari on upea suurkaupunki, jota tuhannet suomalaiset ihailevat. Sinne on lyhyt ja halpa matka. Nyt tosin on Allegro-junayhteyskin lopetettu ja Marin jopa puhuu junien lähettämisestä Ukrainaan.”

”On esitetty jotain Slaavilaisen kulttuurin seuraa Venäjä-seuran tilalle. Ei se täällä kentällä korvaa Venäjän yhteistyötä. Sinne meillä on pysyvät ja hyvin toimivat suhteet, mutta uudet tuntuvat etäisiltä ja vierailta.”

”Joskus tämä tilanne päättyy. Tämä aika opettaa, mitä olemme menettäneet valtiojohdon vihapolitiikan seurauksena.”

Myös Naapuriseurassa Jouni näkee mahdollisuuksia kansalaisten väliselle yhteistyölle. ”Itse olen järjestänyt kymmeniä turistimatkoja Venäjälle. Ne ovat olleet niin suosittuja, että on tarvinnut vain panna sana liikkeelle, niin bussi on pian täyttynyt. Ihmiset kysyvät, milloin Jouni taas lähdetään.”

”Olemme täällä pohtineet paikallista toimintaa Naapuriseuralle. Sellaiselle on nyt kenttä tyhjä. Suunnittelemme yleisötilaisuuden järjestämistä. Siinä voitaisiin perustaa Etelä-Karjalan Naapuriseura. Se kuulostaa hyvältä täällä rajan lähellä ja pelkästään nimellä luodaan ystävällistä yhteistyön ilmapiiriä.”

+++

Naapuriseura ry on yhdistys, jonka toiminta tähtää yhteyksien ylläpitoon ja luomiseen naapurien kesken. Tämä artikkeli on hyvä esimerkki luovasta toiminnasta juuri Naapuriseuran hengessä. Nostan hattua!

Kari Arvola, Naapuriseura ry:n hallituksen jäsen

+++