Tasavallan presidentti loi kautensa viimeisessä YK-puheessaan New Yorkissa 20.9.2023 katsauksen järjestön saavutuksiin ja nykyisiin ongelmiin. Hän totesi, että globaalit jännitteet ovat nyt korkealla ja suurvaltakilpailu kiihtyy.
Niinistön mukaan tasavertaisessa yhteistyössä on paljon voitettavaa. “Monet kohtaamamme haasteet – ilmastonmuutoksesta pandemioihin, köyhyyteen ja sotiin – eivät ole yhden maan tai samanmielisen maaryhmän ratkaistavissa. Myös uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia on parasta hyödyntää yhdessä”, Niinistö sanoi.
Hän painotti, ettei istunnon teema ”Luottamuksen uudelleenrakentaminen ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden elvyttäminen” saa jäädä tyhjäksi sanahelinäksi. ”Haasteet ilmastonmuutoksesta pandemioihin, köyhyyteen ja sotiin – eivät ole yhden maan tai samanmielisen maaryhmän ratkaistavissa. Myös uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia on parasta hyödyntää yhdessä”, Niinistö sanoi.
Monenkeskisen järjestelmän mahdollisuudet
“Monenkeskinen järjestelmä on paras tapa vastata kansainvälisen yhteisön kohtaamiin haasteisiin. Nyt tuohon järjestelmään kohdistuu paineita. Globaalien realiteettien muuttuessa monet ovat alkaneet kyseenalaistaa olemassa olevia rakenteita”, Niinistö huomautti.
“Pyrkiessämme vahvistamaan monenkeskistä yhteistyötä kaikkien äänten pitää tulla kuulluksi. Erityisesti kriittisten. Sen sijaan, että kiirehdimme tuomitsemaan muita, meidän on opittava kuuntelemaan”, Niinistö painotti.
“Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat ovat vahvoja geopoliittisia toimijoita. Tämän hetken nopeimmin kasvavat ja runsasväkisimmät taloudet löytyvät juuri noilta alueilta. Tämä on huomioitava keskusteluissamme”, Niinistö sanoi.
Ukraina versus Suomi
Ukrainan kriisistä Niinistö löysi samankaltaisia piirteitä Suomen historian kanssa. “Yli puolitoista vuotta sitten Venäjä aloitti laajamittaisen sotansa Ukrainaa vastaan. Venäjän hyökkäys loukkaa suoraan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, johon me kaikki olemme sitoutuneet”, Niinistö muistutti.
“Monille suomalaisille Ukrainan taistelu vapaudestaan kantaa kaikuja omasta historiastamme. Myös me olemme taistelleet vapautemme ja itsenäisyytemme puolesta huomattavasti itseämme suurempaa vihollista vastaan ja maksaneet siitä kovan hinnan. Emme halua nähdä maailman taantuvan tilaan, jossa suuret katsovat oikeudekseen alistaa pienempiään” Niinistö korosti.
Hänen mukaansa sota Ukrainassa ei saa muuttua yhdeksi monista pitkittyneistä konflikteista. “Rauha, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, on meidän kaikkien intresseissämme. Sen on oltava tavoitteena”.
Asevalvonnalle edelleen tarvetta
Kansainvälisen asevalvonta-arkkitehtuurin murentuminen oli Niinistön yhtenä huolen aiheena. Hän totesi, että asevalvonnan uudelleenrakentaminen ja vahvistaminen nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on vaikeaa. Hänen mukaansa maailma kuitenkin ilman yhteisesti sovittuja sääntöjä ja läpinäkyvyyttä on arvaamaton.
“Maailmassa on käynnissä yli sata aseellista konfliktia. Ihmiset Afganistanissa, Sudanissa, Jemenissä ja monissa muissa maissa kohtaavat valtavia humanitaarisia tarpeita. Emme saa jättää yhtäkään näistä hätätilanteista huomiotta”, Niinistö summasi. Hän kiitti YK:n pääsihteeriä New Agenda for Peace –raportissa hahmotellusta visiosta.
”YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi työskentelee yhdessä kaikkien kumppaneiden kanssa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ylläpitämiseksi”, Niinistö muistutti. “Yksikään maa ei ole ihmisoikeuksien saralla täydellinen. Voimme oppia toinen toisiltamme. Kun epäonnistumisia tulee, kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että vastuuvelvollisuus ihmisoikeusloukkauksista toteutuu”, hän sanoi.
Kestävään kehitykseen
”Kiireellisin tehtävämme on taata kestävä tulevaisuus kaikelle elämälle planeetallamme”, Niinistö painotti. Hänen mukaansa yhdessä tehdyt sitoumukset on otettava huomattavasti vakavammin.
”Jos jäämme jälkeen yhden tavoitteen toteuttamisessa, seuraukset todennäköisesti moninkertaistuvat muilla osa-alueilla. Ilmastotyö on tästä selkeä esimerkki. Olemme ottaneet merkittäviä askelia, mutta lisää on tehtävä. Kaikki edistys kestävän kehityksen tavoitteiden saralla vaarantuu, jos emme onnistu pysäyttämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen”, hän hahmotteli.
”Ilmastonmuutos ei kohtele meitä reilusti ja tasapuolisesti. Siitä vähiten vastuussa olevat joutuvat usein kärsimään kaikkein pahimmin”, Niinistö muistutti. Siksi tavoitetasoa on nostettava. ” Tarvitsemme kiireellisesti uusia vahvoja sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi. Ja niitä tukemaan tarvitaan pikaisia ja tehokkaita toimia”, hän painotti.
YK:n rooli edelleen merkittävä
Niinistö alleviivasi Yhdistyneiden kansakuntien merkitystä juuri sellaisissa tilanteissa, jolloin vaara on suurimmillaan ja yhteisymmärrys pienimmillään.
”Olemme nähneet valtavia haasteita. Olemme myös nähneet konkreettisia pyrkimyksiä saada monenkeskinen järjestelmä vastaamaan haasteisiin paremmin”, Niinistö muisteli.
Hän korosti keskinäisen ymmärryksen ja yhtenäisyyden merkitystä. ”Kenelläkään meistä ei ole varaa jättää muiden huolia huomiotta. Kenelläkään meistä ei ole oikeutta pakottaa muita omaksumaan ajatteluamme tai käsityksiämme”, hän muistutti.
”Meidän on kansainvälisenä yhteisönä oltava valmiita kohtaamaan toisemme keskinäisen kunnioituksen hengessä. Ymmärtäen velvoitteemme toimia yhteistyössä. Jos näin teemme, olen vakuuttunut siitä, että huomaamme, että meillä on paljon enemmän yhteistä kuin kuvittelimmekaan”, Niinistö sanoi puheensa päätteeksi.
+++
4 kommenttia julkaisuun “Niinistö korosti YK:ssa monenkeskisen yhteistyön merkitystä”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Teot vain jäivät uupumaan, herra presidentti.
Presidentin puheessa voi nähdä positiivisia elementtejä mutta ongelmana on, että kun puhutaan, kuten tapana on, yleisellä ja abstraktilla tasolla voidaan sanoa yhtä ja tarkoittaa toista. Suurvaltasuhteet ovat heikommat kuin aikoihin ja varmaankin mielessä on puhujalla käynyt, että toisinkin olisi voinut toimia. Mutta Suomi sekä sen lähin viiteryhmä EU ei ole tehnyt mitään asioiden korjaamiseksi kun tilaisuus olisi ollut, vaan ovat päinvastoin pahentaneet asioiden kulkua passiivisuudellaan ja alistumalla Yhdysvaltain vastakkainasettelua hakevalle politiikalle. Niinistön puheesta puuttuu konkretia joka löytyy Sergei Lavrovin puheesta YK:n turvallisuusneuvostolle. Siinä Lavrov toteaa kuinka johtavat EU-maat ovat itse asiassa ylpeilleet sillä, että ovat rikkoneet antamiaan sitoumuksia juurikin turvallisuusneuvoston hyväksymille sopimuksille, tarkoittaen Minsk 1 ja 2 -sopimuksia.
Ja aina pitää palata Suomen sotavuosiin. Totta on, että Stalin teki vääryyden aloittaessaan Talvisodan. Suomelta kuitenkin aina vaan unohtuu, että Suomi myös teki vääryyden aloittaessaan Jatkosodan. Suomessa ei vieläkään ymmärretä, että muun maailman historianopetus mainitsee Suomen, kuten oikein on, juurikin Saksan liittolaisena. Saksan, jonka tavoitteena ei ainoastaan ollut voittaa vastapuoli sodassa, vaan tuhota se kokonaan ihmisineen ja kaupunkeineen. Hirvittävä suunnitelma josta Suomi oli tietoinen ja hiljaisesti hyväksyi. Stalinilla ei pahimmillaankaan ollut Suomen varalle mitään vastaavaa. Silloin olisi kerrankin ollut syytä kuunnella Washingtonin neuvoja, vaan ei kuunneltu. Ohjeet otettiin vain Berliinistä.
Toinen asia on tämä perusteettomien uhkakuvien maalaaminen ja pelon iskostaminen ihmisiin ja etenkin nuoriin. Ilmasto ei uhkaa ketään mutta ilmastopolitiikka hyvinkin. Sen jatkeeksi on saatu pysyvä ns. pandemiauhka. Jos monenkeskisyydellä tarkoitetaan päätösvallan siirtämistä ylikansallisille elimille näiden ”uhkien” torjunnassa, mennään täysin väärään suuntaan. Ja tämähän on etenkin länsioligarkian sekä sen tukipylvään Yhdysvaltain tavoitteena. Puheessa ei käytetä termiä moninapaisuus mikä olisi tässä yhteydessä selkeämpi. Koronakriisi näytti havainnollisesti miten ollaan menossa kohti totalitarismia, ja länsimaat olivat suunnannäyttäjinä. Myös Kiina ylireagoi mutta sille saattoi olla syynsä. EU-parlamentissa kuultiin hiljattain kardiologi Peter McCulloughia – ei toki suuressa salissa, vaan suppeammassa kokoonpanossa – eikä hänen kertomuksensa jätä sijaa jossittelulle. Koronatoimet eivät saaneet aikaan mitään hyvää, mutta ”lääkitys” on aiheuttanut ennen näkemättömät vahingot.
Hyvää puheessa on maininta siitä, että Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka ovat nousevia voimia ja myös, että sekä kriittisiä ääniä ja vastapuolta on kuunneltava. Mutta, mutta. Kun näin on, miksi Suomi on jo pitkään toiminut juurikin päinvastoin. Suomi kannattaa sensuuria, ei kuuntele vastapuolta sekä kernaasti osallistuu laittomiin sanktiohin jotka kohdistetaan lukuisiin köyhiin maihin ainoastaan siksi, että heillä on erilaiset poliittiset näkemykset ja tavoitteet. Tästä tulee mieleen Obaman puheet juuri kun hän oli aloittamassa ensimmäistä presidentin kauttaan. Puheet aseriisunnasta olivat niin upeita, että ne vakuuttivat Nobel-komitean ennen kuin ensimmäistäkään lupausta oli pantu täytäntöön. Lupausten sijaan saatin seitsemän tai kahdeksan maaan pommittamista, sotia ja lisää asevarustelua. Valitettavasti Suomenkin kohdalla on näin, että puheet ja teot ovat jyrkässä ristiriidassa eikä mitään merkkejä korjauksesta ole havaittavissa.
Kiitos, hyvä kirjoitus Jan Nybondas.
Totta, että puheilla ei ole merkitystä, teot ratkaisevat.
Koko puhe todellakin tyhjää sanahelinää. Kukahan sen on kirjoittanut?