Nord Streamin räjäytyksen todellinen syy: USA halusi tukahduttaa Euroopan ja Venäjän yhteisvoiman

Yhdysvallat räjäytti Nord Stream -kaasuputket Norjan avustamana. Teon motiivina ei ollut Ukrainan sota. USA oli jo aiemmin suunnitellut iskun, jonka tarkoitus oli tuhota Saksan ja koko Euroopan Venäjän avulla vahvistuva talous, koska se uhkasi Yhdysvaltain hegemoniaa.

Kaasusota on osa strategiaa, jolla Yhdysvallat ja NATO haluavat EU:n täydellä tuella katkaista kaikki Euroopan ja Venäjän väliset suhteet ja tehdä Euroopasta Venäjän vastaisen sodan etulinjan, kirjoittaa NS-Sanomien asiantuntija Mikko Punkari.

Jo kaksi maailmansotaa on käyty siksi, että Saksa on noussut teknologiassaan ja maailmankaupassaan Yhdysvaltojen ja Britannian ohi uhkaamaan niiden globaalia hegemoniaa. Saksan salaisuuksia ovat olleet insinööritaidot sekä energian ja erilaisten luonnonvarojen saatavuus sekä uudet markkina-alueet erityisesti idästä. II maailmansota jätti Saksan vahvasti USA:n valvontaan mihin myös NATO on osallistunut. Uhkaako nyt taloussota tai III maailmansota saman asian vuoksi?

Saksa on onnistunut kiertämään lännen kontrollin ja noussut EU:n selkeäksi johtovaltioksi. Tämän se on saanut aikaan rauhanomaisella yhteistyöllään mm. Venäjän kanssa. Tästä on hyvänä esimerkkinä kaksi vuotta sitten käynnistynyt huippumoderni Mercedes Benz -autotehdas Moskovan liepeillä. Tehtaassa yhdistyvät kummankin maan tarjoamat mahdollisuudet ja suuri markkina-alue.

Toinen esimerkki on tai oli Nord Stream -kaasuputkistot. Ne ovat olleet avainasemassa Saksan teollisuuden ja talouksien vähäpäästöisen energian saannissa. Yhdysvallat pakotti Saksan sulkemaan MB-autotehtaan ja tuhosi Nord Stream – kaasuputkistot. Samalla tavalla on koko EU:n, kuten Suomenkin talous tukahdutettu ilman ainoatakaan järkiperäistä syytä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi vakuuttavasti, että Nord Stream – kaasuputkien sabotaasin tarkoituksena oli estää Moskovan ja Berliinin välillä tapahtunut lähentyminen.

Seymour Hersh paljasti terroriteon

Arvostettu tutkiva journalisti Seymour Hersh julkaisi tarkempia tietoja 26.09.2022 tapahtuneista Nord Stream -kaasuputkien räjäytyksistä saksalaisessa mediassa (Fabian Scheidler, Berliner Zeitung). Länsi on yrittänyt median avulla horjuttaa Hershin uskottavuutta, mutta armottomat faktat puhuvat puolestaan. Asiantuntijat ovat kritisoineet Hershiä siitä, ettei tämä porautunut riittävän syvälle tuhotyön varsinaisiin syihin, mutta itse tapahtuman asiapohjan pitävyyttä ei epäillä – lukuun ottamatta Valkoista taloa, joka koetti ohittaa jutun, mutta ilman argumentteja.

Putkien räjäytys suunniteltiin jo joulukuussa 2021 Valkoisessa talossa salaisesti kokoontuneen presidentti Joe Bidenin neuvonantajaryhmän toimesta. Alivaltiosihteeri Victoria Nuland kertoi tammikuussa, että keinot putkien räjäyttämiseksi oli löydetty.

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin 7.2.2022 vierailun lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa presidentti Biden sanoi: ”Mikäli Venäjä hyökkää Ukrainaan, ei Nord Stream – kaasuputkia enää tule olemaan; minä lupaan, että me pystymme sen tekemään”.

Operaatio päätettiin toteuttaa C4-räjähteillä merisotaharjoituksen yhteydessä. Norjalaisen teknisen tiimin avustuksella määritettiin räjäytyksille sukeltajille saavutettavissa oleva, alle 100 m syvyinen paikka.

Presidentti Biden alkoi kuitenkin katua iskua ja pelkäsi paljastuvansa. Hän antoi uuden määräyksen, mikä mahdollisti myöhemmin valittuna aikana tapahtuvan kaukolaukaisun. Laukaisussa päätettiin käyttää etäohjattuja Raytheon -ääniluotaimia. Lentokoneesta pudotettaisiin räjäytyspaikalle sylinteri, mikä lähettäisi laukaisuun matalataajuisen signaalin.

Räjähteiden asennuksen teki kesäkuussa kaksi sukeltajaa. Syvyyden takia heidän oli noustava pintaan hitaasti ja vietettävä aikaa painekammiossa norjalaisella sotilasaluksella. Alueella toimiminen pystyttiin salaamaan NATO:n merivoimien vuosittaisen BALTOPS-sotaharjoituksen avulla. Harjoituksissa pudotettiin mereen miinoja, jotka torjuntaryhmä etsi ja räjäytti. Toiminnan suojassa syvänmeren sukeltajaryhmä kävi asentamassa räjähteet kaasuputkiin.

Näin harjoituksia seuranneet ulkovaltojen tiedustelijat eivät havainneet tätä terroritekoa. Hershin mukaan presidentti Biden halusi käyttää kaasuputkien tuhoamista aseena Saksaa ja Eurooppaa vastaan. Oli havaittavissa, että Ukrainan sota ei mennyt hyvin, ja myös pelättävissä, että EU:n NATO-maat ja etenkin Saksa olisivat lopettaneet aseiden toimittamisen Ukrainalle. Oli siis annettava saksalaisten palella ilman kaasua ja nöyrtyä USA:n politiikan edessä.

Mike Whitney näki kaasuputket uhkana USA:n hegemonialle

USA:n Globalisaation tutkimuskeskuksen (CRG) tutkija Mike Whitney kritisoi edellä kuvattuja Hershin päätelmiä Globalresearch-artikkelissaan Nord Stream: What Hersh Got Wrong. Whitneyn mielestä terroriteko oli Hershin teknisesti oikein kertoma, mutta sillä on huomattavasti pitkäaikaisempi tausta ja laajemmat tavoitteet USA:n politiikassa.

Yhdysvallat suunnitteli sotatoimia Venäjää vastaan jo ennen Ukrainan kriisin aktivoitumista. Venäjän hyökkäys oli vain peite Washingtonille sen toteuttaessa suunnitelmaa, jonka se oli päättänyt vuosia aiemmin. Yhdysvaltojen Nord Streamin vastustuksella on pitkä historia, joka ulottuu hankkeen alkuun 2011. Jo tuolloin saksalaisessa Der Spiegel -lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa väitettiin, että ”Hankkeella pyritään varmistamaan Euroopan energian toimitusvarmuus pitkällä aikavälillä, mutta se on edelleen kiistanalainen”.

Miksi Nord Streamia pidettiin USA:ssa kiistanalaisena? Mitä kiistanalaista on siinä, että suvereenit valtiot vahvistavat taloudellisia siteitään muihin maihin varmistaakseen, että niillä on tarpeeksi halpaa energiaa tehtaidensa polttoaineena ja kotien lämmittämiseen?

Tämä on markkinataloutta. Siinä ei ole mitään rikollista tai synkkää, eikä se oikeuta USA:n terroritekoja. Saksa sai halpaa kaasua Venäjältä, mikä lisäsi sen kilpailukykyä, kannattavuutta ja taloudellista vaurautta. Miksi se on huono asia? Miten halvan polttoaineen saatavuutta voidaan luonnehtia ”riippuvuudeksi”? Jos voisi täyttää bensatankkinsa hintaan 1 €/litra, pitäisikö kieltäytyä sillä perusteella, että voisi tulla siitä riippuvaiseksi?

Presidentti Biden ja hänen ulkopoliittinen ryhmänsä – kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan, ulkoministeri Tony Blinken ja alivaltiosihteeri Victoria Nuland – olivat olleet äänekkäitä ja johdonmukaisia vihamielisyydessään kahta putkilinjaa kohtaan alusta alkaen.

Washington ja sen Venäjä-vastaiset NATO-kumppanit pitivät jo Nord Stream 1:tä uhkana Lännen valta-asemalle. Yhdysvaltojen poliittiset pelot olivat todellisia: Venäjällä olisi nyt ylimääräinen ja kaivattu suuri tulonlähde; Saksa ja muu Länsi- Eurooppa joutuisivat riippuvaisiksi Venäjän toimittamasta edullisesta maakaasusta – samalla kun Euroopan riippuvuus Amerikasta vähenisi.

USA:n kannalta Venäjä ja Saksa eivät saa yhteistyöllä nousta taloudellisesti. Lännen valta-aseman vahvistamiseksi on etsitty ratkaisuja tuomalla huomattavasti kalliimpaa LNG-kaasua laivoilla USA:sta. Samana päivänä, kun Nord Stream sabotoitiin, avattiin myös vaihtoehtoinen putki, Baltic Pipe, joka kuljettaa kaasua NATO-maa Norjasta Puolaan ja muihin maihin.

Kaasusota on osa strategiaa, jolla Yhdysvallat ja NATO haluavat EU:n täydellä tuella katkaista kaikki Euroopan ja Venäjän väliset suhteet ja tehdä Euroopasta Venäjän vastaisen sodan etulinjan. Tätä tarkoitusta varten kongressi on nostanut Yhdysvaltain sotilasmenot yli 800 miljardiin dollariin vuodessa, mikä on 37 miljardia enemmän kuin presidentti Biden pyysi.

Yhdysvaltojen velka, joka kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa, ylittää ensimmäistä kertaa 31 biljoonaa dollaria (13-numeroinen luku). Budjetti antaa Washingtonille mahdollisuuden toimittaa Kiovalle yhä enemmän aseita, jotka eivät tule pelkästään Pentagonin varannoista, vaan suoraan Yhdysvaltain sotilasteollisuudesta. Tällä tavalla Washington ruokkii Euroopassa ”määrittelemätöntä sotaa Venäjää vastaan”.

On outoa, että EU:n ja Suomenkin poliittinen johto näkee Ukrainan sodassa ja siihen liittyvässä taloussodassa ”viimeisen taiston maailmanjärjestyksemme pelastamiseksi”. Amerikkalaisten sanomana sen ymmärtäisi, mutta EU:n etu on juuri päinvastainen. Vai ovatko EU:n globalistien tavoitteet valtioiden yläpuolisia ja idealismiin perustuvia?

Koko EU:n on kumarrettava syvään, kun USA haluaa lisää valtaa ja rahaa ase- ja öljyteollisuudelleen sekä maan hirvittävien lainojen maksajiksi. Hyvin harva maa uskaltaa toimia itsenäisesti ja vastustaa maailman valtijaa. Maailmassa, missä Saksa ja Venäjä olisivat ystäviä ja kauppakumppaneita, ei tarvita Yhdysvaltain sotilastukikohtia, ei tarvita kalliita USA:n valmistamia aseita ja ohjusjärjestelmiä eikä NATO:a.

Fil.tri Mikko Punkari

Lähteet:
https://jacobin.com/2023/02/seymour-hersh-interview-nord-stream-pipeline/
https://www.globalresearch.ca/what-hersh-got-wrong/5808306