6 kommenttia julkaisuun “Päätoimittaja Mauno Saari: Asian ydin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kiitos! Oli erittäin hyvä puheenvuoro!
Itse ihmettelen, miten hiljaisesta kansasta on saatu lietsottua näin sotaisa kansa?!
Muutoinkin kiitos, että Naapuriseuran Sanomat on luotu. Tiedän, että en ole yksin ajatusteni kanssa.
Ja Juha Korhoselle zemppiä vaaleihin!
”miten hiljaisesta kansasta on saatu lietsottua näin sotaisa kansa”
Mielestäni kyseessä on aivopesu ja – yllätys yllätys – oikeudenmukaisuus, + tietty taustalla vaikuttanut suomalaisten perinteinen russofobia. Russofobiaa on ylläpidetty historian tulkinnoilla, joissa omaa syyllisyyttämme on peitelty, jolloin jäljelle on jäänyt mm. Neuvostoliiton ”syyllisyys”. Joskus ehkä 1980-luvulta alkaen media on alkanut hivuttamalla, mutta johdonmukaisesti ja vauhtia lisäten – sekä erityisesti Putinin tultua valtaan, kun Venäjä alkoi huolehtia omista eduistaan – kertoa Venäjästä kaikkea negatiivista ja vastaavasti USA-Natosta kaikkea positiivista.
Ukrainan kriisin alettua (2013-2014) Venäjän demonisointi lähti laukalle ja Venäjän puututtua lopulta sotilaallisesti Ukrainan sisällissotaan, venäläisten kaltoinkohteluun Ukrainassa (sikäläiseen natsistiseen menoon) ja Ukrainan kautta muodostuvaan sotilaalliseen uhkaan, suorastaan lentoon. Näinä sotapropagandan aikoina näemme valtamediassa vain Venäjän demonisointia ja USA-Naton ylistämistä. Tosiasioiden ei anneta pilata hyvää tarinaa, esimerkiksi sen ketkä aloittivat Ukrainan kriisin, millä tavalla ja missä tarkoituksessa.
No miten on tuon oikeudenmukaisuuden laita, ihmisethän Suomessa (ja muualla länsimaissa) käyttäytyvät selkeästi vastoin totuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siinä se pointti onkin. He eivät tiedä totuutta, vaan pitävät heille syötettyä valhetta totuutena. Siksi he luulevat käyttäytyvänsä oikeudenmukaisesti vihatessaan Venäjää ja venäläisiä!
Toisin sanoen media ja muut valhetodellisuutta levittävät ja ylläpitävät tahot ovat aiheuttaneet suomalaisten sotaisuuden, tarkoituksella. Tietenkin on myös niitä, jotka tiedostavat todellisuuden, mutta vihaavat silti Venäjää. Voi vain arvella heidän motiivejaan. Heitä oli varmasti paljon mm. 1930-luvulla. Nykyisten poliitikkojen keskuudessa sellainen lienee ainakin nykyinen presidenttimme. Myös nykyinen pääministerimme vihaa Venäjää, mutta hän saattaa tehdä sen jopa ihan aidon valhetodellisuuden vallassa.
Se piti vielä sanomani, että iäkkäämmät suomalaiset ovat tottuneet luottamaan valtamediaan eikä heidän tajuntaansa mahdu sellainen mahdollisuus, että heille valehdellaan päivittäin. Ei se mene nuorempienkaan tajuntaan, mutta heidät on jo pienestä pitäen kasvatettu russofobiaan. Tilanne vaikuttaa epätoivoiselta, koska valtamedialla on juurikin valta ja varallisuus. Ne pystyvät luomaan tahtomansa todellisuuden – oli se kuinka valheellinen hyvänsä – jonka kansa uskoo oikeaksi todellisuudeksi.
Syntyy jonkinlainen pahan kierre, kun poliitikoksi aikovien on laulettava samaa valhetodellisuuden laulua tullakseen valituiksi. Sosiaalisessa paineessa koko yhteiskunta muuttuu kannattamaan luotua valhetodellisuutta. Jos joku sitä vastustaa, joutuu marginaaliin ja leimatuksi. Naapuriseuran Sanomien kaltaiset ovat tärkeitä totuuden pylväitä. Ehkä vielä jonain päivänä tulee aika, jolloin kansa karistaa päältään tämän massapsykoosin. Naapuriseuran tapaiset julkaisut nopeuttavat tuon päivän tulemista ja saattavat jopa estää pahimpia ylilyöntejä. Tai sitten herääminen tapahtuu katastrofien kautta.
Hyvä, että edes joku uskaltaa kertoa totuuden Ukrainan konfliktista ja Suomen valtamedian valheista. Toivottavasti Naapuriseuran Sanomista tulee ykköslehti taistelussa rehellisen journalismin puolesta. Valtamedian venäjävastaisuus kauhistuttaa. On lähes uskomatonta, kuinka nopeasti Suomen kansa saatiin kannattamaan Natoa muutamassa päivässä. Poliittinen johtomme ei välitä lainkaan perustuslaista, vaan toimii vastoin naapuruussopimusta ja Pariisin rauhansopimusta. Valtiojohtomme syyllistyy valtiopetokseen.
Kiitos, olipa hyvä haastateltava ja haastattelija.
Verrataanpa yya:n ja eu:n aikoja keskenään.Tulos on karmaiseva yya aikakauden eduksi, tuolloin valtionvelka oli minimaalinen, kansalaisten ostovoima oli erittäin hyvällä tasolla, terveydenhuolto pelasi, eli meillä oli asiat hyvin.Eu:n aikakauteen liittyykin vain ongelmia, velkaa, tukipaketteja, ostovoiman kurjistumista ja taloudellista näivettymistä.Lisääkin huonoa on luvassa mm uutta tukipakettia, ennallistamista metsiin, ja kaiken kukkuraksi energiatehokkuusdirektiivi, jossa pakollistetaan kiinteistöjen energiaremontteihin vaikka lompakossa ei ole kuin nahan tuoksu jäljellä ja lainaa ei myönnetä.Tästä tulee väistämättä mieleen ajatus torppariajoista suomessa, kuten Väinö Linna on niistä kirjoittanut.