Euroopan unionin venäläiselle öljylle määräämä hintakatto on yksi räikeimmistä esimerkeistä unionin kyvyttömyydestä toteuttaa omia päätöksiään. Unionin venäläiselle öljylle määräämä hintakatto on helmikuun alusta ollut 44,10 dollaria tynnyriltä.
Venäjän veropalvelu julkaisee kuukausittain toteutuneiden URALS-öljyn myyntien keskimääräisen hinnan. Huhtikuussa keskimäärinen hinta oli 94,87 dollaria tynnyriltä. Venäläisen URALS-öljyn hinta oli korkeimmillaan huhtikuussa lähes 125 dollaria.
Vain tammikuussa, ennen kuin EU:n hintakatto astui voimaan, öljyn keskihinta oli alle hintakaton. Maaliskuun puolivälistä aina toukokuun alkuun venäläisen URALS-öljyn hinta oli BRENT-öljyn hintaa korkeampi.
Ei tarvitse olla historian erikoistuntija ymmärtääkseen, ettei edes EU:n kaltainen taloudellinen mahti voi määrätä maailmanmarkkinoilla myllertäviä voimia.
Maailmalla toimii kymmeniä miljoonia yrityksiä, joiden johdon velvollisuus on turvata yritystensä kannattavuus. Ne kiertävät niin pakotteita kuin muitakin rajoituksia, jos ne vahingoittavat niiden toimintaa. Tämä näkyy nyt erityisen kirkkaasti juuri globaaleilla energiamarkkinoilla.
EU:n vaikeudet sopia 21. pakotepaketista olivat jälleen yksi merkki pakotepolitiikan vahingollisuuden paljastumisesta niiden asettajille. Näin siksi, että pakotehankkeet törmäävät yhä useammin jäsenmaiden voimakkaisiin kansallisiin etuihin. Tästä amerikkalaislehti Politico raportoi hiljattain. Lehden mukaan EU:lta ovat loppumassa helpot pakotteiden kohteet.
Hyvä esimerkki on Kreikka, jonka 5 000 aluksen kauppalaivasto kuljettaa painoltaan noin viidenneksen maailman rahdista. Kreikan laivat saavat uusimmankin pakotepaketin jälkeen jatkaa venäläisen nesteytetyn kaasun kuljettamista vanhaan malliin, kirjoittaa Reuters.
EU on tullut pakotekykyjensä rajoille. Forbes-julkaisun mukaan Kreikan lisäksi seitsemän muuta EU-jäsenvaltiota vastusti paketin yksittäisiä määräyksiä ja varmisti itselleen lykkäyksiä tai poikkeuksia.
Financial Times -lehden mukaan EU:n viranomaiset etsivät tapoja nopeuttaa tarkemmin kohdennettujen taloudellisten rajoitusten hyväksymistä, jotta jäsenvaltioilla olisi vähemmän mahdollisuuksia käyttää veto-oikeutta neuvotteluissa.
Venäjällä ja Kiinalla merkittävä vaikutus öljyn hintaan ja tarjontaan
Iranin sodan aiheuttama maailman öljymarkkinoiden suurin häiriö vuosikymmeniin ei nostanut hintoja pilviin. Tämä on pääasiassa Kiinan ja Venäjän ansiota. Kiina supisti tuontiaan hyökkäyksen alettua helmikuun 12 miljoonan tynnyrin päivittäisestä tuonnista noin viiteen miljoonaan tynnyriin.
Venäjä puolestaan lisäsi tarjontaa.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto kasvoi kesäkuussa toukokuuhun verrattuna. Myös raakaöljyn vienti Venäjältä jatkoi kasvuaan kesäkuussa. Venäläiset öljy-yhtiöt ovat hillinneet öljyn kysyntää nostamalla öljynsä hintaa.
Yhdysvaltain iskut Persianlahdella ja Ukrainan iskut öljyn toimitusketjujen infrastruktuuriin Venäjällä ovat johtaneet siihen, että jalostamojen tarjonta on vähentynyt merkittävästi. Kun autot ja kuorma-autot kulkevat bensiinillä ja dieselillä, niin öljytuotteiden hinnat nousevat merkittävästi. Hintojen nousun uhkaa lisää myös se, että niin Kiina, Intia, Venäjä kuten myös monet muut maat ovat keskeyttäneet öljytuotteiden viennin.
Pakotteet Venäjää vastaan heikentävät dollaria
Yhdysvalloissa on harkinnassa uusi lainsäädäntö, joka toteutuessaan mitä todennäköisemmin syöksisi maailman öljymarkkinat kaaokseen. Edesmennyt senaattori Lindsey Graham teki vuonna 2025 lakiesityksen, jonka keskiössä oli jopa 500 prosentin ns. toissijaiset tullit kaikille maille, jotka jatkavat venäläisen öljyn, kaasun tai uraanin ostamista. Tarkoituksena oli rangaista Venäjän ohella venäläisen energian ostajia.
Senaatti hyväksyi lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssään 28. heinäkuuta. Vaikka lain uudessa versiossa rangaistustullit on pudotettu 200 prosentin maksimiin, niin näin suuret tullit olisivat toteutuessaan mitä varmin keino pakottaa suurimmat öljyn tuonnista riippuvaiset maat luopumaan dollarista öljykaupassa.
National Bureau of Economic Research -tutkimusinstituutin heinäkuussa julkaisemassa työpaperissa todetaan, että Yhdysvaltojen pakotteiden kohteiksi joutuneissa maissa kuten Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kirgisiassa ja Myanmarissa, pankkijärjestelmä on jo nyt siirtynyt käyttämään Kiinan juaneja ja kansallisia valuuttoja.
Globaalin talouden pirstoutuminen lisää kullan kysyntää
Öljyn toimitusketjujen katkokset yhdessä monien kriittisten tuotteiden tarjonnan haurastumisen kanssa lisäävät globaalien markkinoiden pirstoutumista. Globaalit öljy- ja kaasumarkkinat sekä tekoälymarkkinat ovat tässä asetelmassa avainasemassa.
Myös globaali ruokaturva voi kärsiä lisääntyvästä pakotteiden käytöstä. On myös selvää, että rajoitusten, kieltojen ja uhkien lisääminen alkaa olla jo mainehaitta sekä dollarille että Yhdysvalloille itselleen globaalin etelän kansalaisten ja yritysten silmissä.
Yhdysvaltain sotilaallisen voiman ohella dollarin maine on ollut yksi sen vahvuuksista. Maailman talousfoorumin kesäkuussa 2026 julkaiseman raportin mukaan pirstoutuminen lisää tuotannon kustannuksia pari, kolme prosenttia suhteessa globaaliin tuotantoon. Jos hajoaminen kiihtyy, luku nousee 6,9 biljoonaan dollariin eli 6,4 prosenttiin maailmantuotannosta.
Keskuspankkitoiminnan ja julkisten investointien tutkimukseen ja konsultointiin erikoistuneen raha- ja rahoituslaitosten foorumi OMFIF on tutkinut julkisen rahoituksen reaktioita markkinoiden pirstoutumiseen ja epävarmuuksiin.
Foorumin julkaiseman tutkimusraportin mukaan keskuspankit ovat vähentämässä dollaririippuvuuttaan. Raportin mukaan niiden keskuspankkien määrä, jotka aikovat vähentää dollarivarantojaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, on ensimmäistä kertaa suurempi kuin niiden, jotka aikovat lisätä niitä.
Kulta ja juan ovat suosituimpia vaihtoehtoja. Miltei kolmannes keskuspankeista aikoo lisätä kullan käyttöä seuraavan kahden vuoden aikana. Raportin mukaan kullan ostojen taustalla olevat motiivit ovat yhä enemmän strategisia kuin puhtaasti taloudellisia.