Zelensky riemuitsi uudesta Venäjän, Kiinan ja Intian vastaisesta sanktiopaketista

Pitkään valmisteltu uusi sanktiolainsäädäntö Venäjää ja sen kanssa energiakauppaa käyviä Kiinaa ja Intiaa vastaan eteni Yhdysvaltain senaatissa tiistaina 28. heinäkuuta. Lakiesitys hyväksyttiin äänin 86 – 12. Senaatti äänestää tällä viikolla vielä kerran samasta lakipaketista.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky seurasi tyytyväisenä sanktiopaketin hyväksymistä senaatin yleisöparvekkeelta. Sekä Zelensky että Suomen presidentti Alexander Stubb olivat jo etukäteen evästäneet senaattoreita hyväksymään uudet pakotteet. Molemmat väittivät uuden lain vaikuttavan enemmän Ukrainan sotatilanteeseen kuin rintamalla parhaillaan käytävät taistelut.

Republikaaneista uutta sanktiopakettia vastusti vain yksi senaattori, kentuckylainen Rand Paul, joka on aikaisemminkin äänestänyt mm. Venäjään, Kiinaan, Iraniin ja Syyriaan kohdistettuja pakotteita vastaan.

Demokraateista sanktiolainsäädäntöä vastaan äänesti vain 11 senaattoria, heistä tunnetuin Bernie Sanders Vermontin osavaltiosta. Osa demokraateista pelkää presidentti Donald Trumpin käyttävän uutta sanktiopakettia tullien yleiseen nostamiseen.

Sanktiopaketti antaa Trumpille uudet laajat valtuudet tullien korotuksiin tilanteessa, jossa Yhdysvaltain korkein oikeus on ehtinyt tuomita suuren osan aiemmista korotuksista laittomiksi.

Erityisesti edustajainhuoneen demokraateista moni pelkää, että presidentti Trump turvautuu uuteen lainsäädäntöön saadakseen ”lailliset puitteet” tullien uusille korotuksille.

”Kyse on takaovesta eikä niinkään sanktiolainsäädännöstä, jota Trump voi käyttää uusien tullien säätämiseen myös liittolaisillemme Euroopassa”, totesi demokraattiedustaja Gregory Meeks. Hänen mukaansa uudet tullit vahingoittaisivat myös amerikkalaisia perheitä, jotka joutuisivat korotettujen tullien maksumiehiksi. Hän kutsui uutta lakia Troijan hevoseksi.

Senaatin käsittelyn jälkeen lakiesitys siirtyy edustajainhuoneen käsiteltäväksi. Lopullinen hyväksyntä siirtynee lomakauden jälkeiseen syyskuuhun. Uusi laki sanktioista vaatii myös presidentti Donald Trumpin allekirjoituksen.

Uuden sanktiolainsäädännön odotetaankin kohtaavan edustajainhuoneessa suurempaa vastarintaa kuin senaatissa.

Sanktiot eivät kuitenkaan astu voimaan automaattisesti, vaikka lakipaketti hyväksyttäisiinkin. Trump ja hänen hallintonsa päättävät jatkossa myös siitä, otetaanko lain sisältämiä sanktioita lainkaan käyttöön ja jos otetaan, niin miten laajasti ja mihin sanktioita kohdistetaan.

Lakipaketti on Trumpille ennen muuta uusi painostusväline Venäjää, Kiinaa ja Intiaa vastaan. Samalla presidentti voi korottaa laillisesti tulleja.

Trumpin vaatimuksesta lakiesitykseen lisättiin aivan viime metreillä myös Iraniin kohdistettavat sanktiot. Vielä myöhään keskiviikkoiltana – senaatin päätöksen jälkeen – Trump piti tarpeellisena, että hän saisi myös laajat valtuudet käyttää rankaisutulleja niitä maita vastaan, jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa. Tätä koskeva lisäys pitäisi vielä tehdä lakiin.

Sanktiopaketti kantaa virallisesti heinäkuussa äkillisesti kuolleen amerikkalaissenaattori Lindsey Grahamin nimeä. Kiihkeänä sotahaukkana tunnettu Graham ja demokraattien neokonservatiiviseen siipeen kuuluva senaattori Richard Blumenthal olivat lakipaketin keskeisimmät arkkitehdit.

Venäjää vastaan voimassa jo lähes 30 000 sanktiota

Uusi sanktiopaketti lisää Venäjän vastaisia pakotteita monella eri tapaa, vaikka jo nyt on voimassa lähes 30 000 erilaista sanktiota. Valtaosa on Euroopan unionin hyväksymiä pakotteita.

Grahamin ja Blumenthalin pitkään valmistelema lakipaketti antaa jatkossa Trumpille ja myös hänen seuraajalleen laajat valtuudet kohdistaa pakotteita keneen tahansa Venäjän kansalaiseen, jonka Yhdysvaltain presidentti haluaa tulkita toimivan tavalla tai toisella Ukrainaa tai mahdollista rauhansopimusta vastaan.

Pakotteiden kohteena voi lakiesityksen mukaan olla Venäjän presidentti, Venäjän hallituksen puolustusministeri ja ulkoministeri, asevoimien komentaja, keskuspankin pääjohtaja, Putinin hallintoon kuuluvat henkilöt, sotilaat tai yritysmaailman venäläiset toimijat ja yksityiset kansalaiset. Sama koskee venäläisiä yhteisöjä, järjestöjä ja venäläisiä yrityksiä.

Erikseen on mainittu rahoitusalan toimijat kuten Sberbank, VTB Bank ja Gazprombank. Yhä useampi rahoitusalan toimija voidaan sulkea myös Yhdysvaltain dominoivan SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle.

Suorat sanktiot voivat kohdistua ennen muuta Venäjän öljyvarantoihin, rahoituslaitoksiin ja ns. varjolaivastoon. Sen omistajat ja operaattorit mainitaan erikseen potentiaalisina pakotteiden kohteina.

Myös Venäjän tärkeimpiin energiahankkeisiin kohdistettaisiin pakotteita. Sellaisina mainitaan Jamal LNG, kolme Arctic LNG projektia ja tulevaisuuden energiaprojektit arktisella alueella.

Myös kaikki energian vienti Yhdysvalloista Venäjälle on kieltolistalla. Sama koskee kehittynyttä teknologiaa, jota käytetään erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa.

Toissijaiset pakotteet kohdistuvat ennen muuta Kiinaan ja Intiaan

Uusimman sanktiopaketin tärkein sisältö koskee kuitenkin ns. sekundäärisiä eli toissijaisia pakotteita, jotka kohdistettaisiin Venäjän kanssa energiakauppaa käyviin maihin. Kyse on ennen muuta Kiinasta ja Intiasta, jotka ovat venäläisen energian kaksi suurinta ostajaa.

Rankaisutullit voidaan lakiesityksen mukaan kohdistaa viiteen eniten venäläistä energiaa ostavaan maahan. Rankaisutullit voivat suuruudeltaan olla kertapäätöksellä jopa 100 prosenttia.

Lakiesityksen aikaisemmassa luonnoksessa mainittiin mahdollisuus korottaa tulleja jopa 500 prosenttiin maita vastaan, jotka käyvät eniten energiakauppaa Venäjän kanssa. Nyt Blumenthalin mukaan yhteensä 200 prosentin tullit ovat maksimi.

Lisäksi Yhdysvallat aikoo rangaista myös Iranista öljyä ostavia valtioita.

Senaattori Blumenthal nimesi keskiviikkona viisi maata, joihin rankaisutullit voivat nyt kohdistua. Kiinan ja Intian lisäksi venäläisen energian pääostajiksi senaattori mainitsi myös Slovakian ja Unkarin sekä viidentenä maana Azerbaidzanin, joka tekee laajamittaista energiayhteistyötä Venäjän kanssa. Myös näiden maiden yrityksiä ja kansalaisia voitaisiin rangaista kaupallisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Rankaisutullien ohella Yhdysvaltain presidentti saa valtuudet käyttää myös viisumien perumista, ulkomaisten varantojen jäädyttämistä ja jo jäädytettyjen ulkomaisten varantojen takavarikointia. Presidentti voi tehdä aloitteita myös rikosprosessien aloittamisesta Venäjän kanssa kauppaa käyvien rankaisemiseksi. Myös aseiden viennistä Venäjälle rangaistaisiin.

Lakiesitys sallisi Yhdysvaltain katkaista venäläisten yritysten ohella myös Venäjän kanssa kaupallista toimintaa harjoittavien kolmansien maiden yritysten pääsyn SWIFT-järjestelmään. Yritykset menettäisivät samalla pääsyn Yhdysvaltain markkinoille, mutta käytännössä niiden olisi sen jälkeen ylipäänsä mahdotonta toimia kansainvälisillä markkinoilla ainakaan SWIFT-järjestelmän kautta.

”Yhdysvallat ei rankaise liittolaisiaan”

Blumenthal vakuutti, etteivät sanktiot tule kohdistumaan yhteenkään Yhdysvaltain liittolaiseen. Hän väitti sanktiopaketin olevan ”huolellisesti valmisteltu” siten, että sen ensisijaisia kohteina ovat juuri Kiina ja Intia, jotka ovat ”pääsyyllisiä Moskovan sotakoneen ruokkimiseen”. Senaattori totesi Kiinan ja Intian ostavan eniten Venäjän öljyä ja kaasua ”eivätkä ne tee Yhdysvalloille palveluksia muuallakaan maailmassa”.

Maat, joiden maakaasuostot jäävät alle 15 prosentin Venäjän ulkomaille toimittamasta kaasumyynnistä voivat Blumenthalin mukaan saada poikkeuksen jatkaa venäläisen maakaasun ostamista. Poikkeussääntö on tehty siksi, että Japani ja Etelä-Korea voisivat ainakin toistaiseksi käyttää venäläistä energiaa. Muussa tapauksissa ne joutuisivat taloudessaan isoihin vaikeuksiin.

Kaiken kaikkiaan Trump ja presidentin hallinto saavat uudet ja hyvin mittavat valtuudet soveltaa uutta lainsäädäntöä sen pohjalta mitä kulloinkin katsotaan Yhdysvaltain turvallisuusetujen vaativan.

Trump ei enää jatkossa – saatuaan lain antamat valtuudet – tarvitse pyytää erikseen kongressilta sanktiopäätöstensä hyväksyntää. Presidentti voi myös tehdä poikkeuksia ja perua käyttöön otettuja sanktioita.

Rankaisutulli olisi Intialle katastrofaalinen

Erityisesti Intialle uusi sanktiopaketti olisi katastrofaalinen, jos presidentti Trump päättää ottaa pakotteet käyttöön.

Intia toi vielä 2020-luvun alussa vain vähän raakaöljyä Venäjältä. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen öljyntuonti Venäjältä Intiaan kasvoi nopeasti. Edullisen raakaöljyn tuonti Venäjältä teki Intiasta myös merkittävän öljytuotteiden, erityisesti dieselpolttoaineen viejän EU:n alueelle.

Viime kuukausina Intia on lisännyt huomattavasti raakaöljyn tuontia Venäjältä. Syynä on ollut ennen muuta Yhdysvaltain ja Israelin helmikuussa aloittama sota Irania vastaan. Aiemmin Intian tuontiöljystä jopa 40 prosenttia on tullut Persianlahden alueelta.

Hormuzinsalmen sulkeminen ja öljyntuonnin äkillinen pysähtyminen oli ajamassa Intian nopeasti ahdinkoon. Kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli öljypulan takia rajussa nousussa, presidentti Trump joutui antamaan Intialle poikkeusluvan ostaa venäläistä öljyä.

Intia osti viime kesäkuussa venäläistä raakaöljyä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kesäkuussa Intian öljytuonnista peräti 34 prosenttia tuli Venäjältä, joka sai myymästään raakaöljystä 4,5 miljardia dollaria. Samalla Intia nousi uudelleen Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurimmaksi venäläisen raakaöljyn ostajaksi.

Intia varmisti öljyntuonnilla sen, että maan teollisuuden pyörät pyörivät Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin tekemästä hyökkäyksestä huolimatta. Venäjän öljynmyynnistä kesäkuussa saaduista tuloista 36 prosentin on arvioitu tulleen Intian ostoista.

Kaiken kaikkiaan 70 prosenttia Venäjän energiakaupan vientituloista tulee kahdesta maasta; Kiinasta ja Intiasta.

Presidentti Trump on käyttänyt rankaisutulleja Intiaa vastaan jo aikaisemmin. Vuoden 2025 elokuussa hän määräsi Intialle ylimääräisen 25 prosentin tullin rangaistuksena raakaöljyn ostamisesta Venäjältä. Trump syytti silloin Intiaa Putinin sodan tukemisesta. Intian tuontiin Yhdysvaltoihin kohdistui jonkin aikaa silloin peräti 50 prosentin tulli samoin kuin myös Kiinan ja Brasilian tuontiin Yhdysvalloista.

Blumenthal viittasi vuoden 2025 tapahtumiin ja totesi Intian vähentäneen jyrkästi öljyostoja Venäjältä heti, kun rankaisutullit astuivat voimaan.

Yhdysvallat on yksi Intian suurimmista vientimarkkinoista. Intia pelkää nyt viennin rajua supistumista, koska sadan prosentin rankaisutulli kaksinkertaistaisi Yhdysvaltojen kaupan kustannukset. Uusi rankaisutullien mahdollisuus antaa Yhdysvalloille merkittävän välineen painostaa Intiaa myös parhaillaan jatkuvissa kauppaneuvotteluissa. Sama koskee tietenkin myös Kiinaa.