Taloussanomat kirjoitti jo vuonna 2023 tunnetuista kansainvälisistä brändeistä, joiden tuotteita myytiin edelleen Venäjällä länsimaisten yritysten vetäytymisilmoituksista huolimatta. Kesäkuussa 2026 Yle nosti saman aiheen uudelleen julkiseen keskusteluun, mutta laajensi näkökulmaa tuotteiden saatavuudesta yritysten Venäjällä maksamiin veroihin.
Ylen artikkelin mukaan EU-maista lähtöisin olevat yhtiöt maksoivat vuonna 2024 Venäjän valtiolle noin 2,5 miljardia euroa veroja. Ylen käyttämät luvut perustuvat B4Ukraine-koalition ja Kyiv School of Economicsin selvityksiin.
B4Ukraine arvioi, että EU-maihin rekisteröidyt yritykset saivat Venäjällä vuonna 2024 yhteensä noin 93,5 miljardin dollarin tulot, joista verot maksettiin.
Ylen haastattelema Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola huomautti, että Venäjän talouden heikentyessä ”joka ikinen rupla” on valtion rahoitusaseman kannalta tärkeä. Ylen keskeinen väite on, että Venäjällä toimivien länsiyhtiöiden maksamat verot tukevat ainakin välillisesti Venäjän valtiontaloutta ja samalla sen kykyä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Kyse ei ole vain tavaroiden viennistä
Keskustelussa sekoitetaan usein kolme eri asiaa: tuotteiden saatavuus Venäjällä, yritysten paikallinen liiketoiminta Venäjällä ja suora rajat ylittävä kauppa Venäjän kanssa.
Länsimaisen tuotemerkin löytyminen venäläisestä kaupasta ei automaattisesti todista, että tuotteen valmistaja veisi tavaraa suoraan Euroopan unionista Venäjälle. Tuote voi olla valmistettu Venäjällä yrityksen paikallisessa tehtaassa, toimitettu ennen uusien rajoitusten voimaantuloa tai tuotu Venäjälle riippumattoman jälleenmyyjän kautta.
Toisaalta yritys voi jatkaa Venäjällä hyvin merkittävää liiketoimintaa, vaikka sen suorat toimitukset Euroopasta olisivat vähentyneet. Paikallinen tytäryhtiö voi valmistaa tuotteita, maksaa palkkoja, käyttää venäläisiä alihankkijoita ja suorittaa veroja Venäjän valtiolle. Sen vuoksi yrityksen ilmoitus viennin lopettamisesta ei välttämättä tarkoita sitä, että yritys olisi tosiasiallisesti poistunut Venäjän markkinoilta.
Suomalaisbrändeillä on edelleen epäsuoria Venäjä-yhteyksiä
Yle nostaa esiin useita Suomessakin tunnettuja tuotemerkkejä, joiden kansainväliset omistajat tai valmistajat jatkavat toimintaansa Venäjällä. Ylen mukaan Piltti-lastenruoan omistaa sveitsiläinen Nestlé, jolla on edelleen tuotantoa Venäjällä.
Suomalaiset Pingviini-, Classic- ja Aino-jäätelömerkit omistava Froneri toimii niin ikään edelleen Venäjällä. Froneri Finland valmistaa Suomessa myös muiden suomalaisten yritysten ja kauppaketjujen jäätelöitä.
Finlandia-vodkan omistaa puolestaan Coca-Cola HBC. Sen venäläinen tytäryhtiö vaihtoi nimensä sodan alkamisen jälkeen, mutta jatkoi toimintaansa Venäjällä.
Ylen mainitsemia muita suuria kuluttajatuoteyhtiöitä ovat muun muassa Nestlé, Mars, PepsiCo, Mondelez, Procter & Gamble ja Coca-Cola HBC. Unilever muodostaa tässä joukossa poikkeuksen, sillä se myi Venäjän-liiketoimintansa ja poistui markkinoilta syksyllä 2024.
Ylen selvityksen merkittävä havainto on, että Venäjä-yhteys voi syntyä myös välillisesti. Suomalainen yritys ei välttämättä itse toimi Venäjällä, mutta sen sopimuskumppani, tuotteiden valmistaja tai tuotemerkin kansainvälinen omistaja voi harjoittaa siellä laajaa liiketoimintaa.
Yritykset perustelevat toimintaansa pakotteiden noudattamisella
Ylen mukaan Nestlé, Mondelez ja Froneri korostavat noudattavansa kaikkia voimassa olevia pakotteita. Yritykset ovat ilmoittaneet vähentäneensä toimintaansa Venäjällä, erottaneensa Venäjän-liiketoiminnan muusta konsernista tai keskittyvänsä välttämättömiksi katsottuihin tuotteisiin.
Tämä herättää kysymyksen siitä, missä määrin suomalaisilla yrityksillä ja kauppaketjuilla on vastuu arvioida myös liikekumppaneidensa Venäjä-toimintoja. Yritykset eivät Ylelle antamissaan vastauksissa ilmoittaneet suunnittelevansa täydellistä poistumista Venäjältä.
Tässä näkyy oikeudellisen ja eettisen vastuun välinen ero. Liiketoiminta voi olla voimassa olevan pakoteoikeuden mukaan sallittua, mutta silti poliittisesti, eettisesti tai yritysvastuun kannalta ongelmallista.
Kaupankäynnin jatkuminen on mahdollista, koska Euroopan unionin Venäjä-pakotteet eivät kiellä kaikkea vientiä, tuontia tai yritystoimintaa.
EU on kieltänyt erityisesti sellaisia tavaroita, teknologioita ja palveluja, jotka voivat vahvistaa Venäjän sotilaallista, teknologista tai teollista kapasiteettia. Sallittu tuote ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sallittua liiketoimea.
Yrityksen on tarkastettava myös ostaja, loppukäyttäjä, tavaran käyttötarkoitus, kuljetusreitti, maksuihin osallistuvat pankit ja mahdolliset pakotelistaukset. Euroopan unionin neuvoston mukaan EU:n kiellot kattavat yli 48 miljardin euron arvosta Venäjälle aiemmin vietyjä tavaroita ja teknologioita sekä 91,2 miljardin euron arvosta Venäjältä aiemmin tuotuja tavaroita.
Vuoden 2021 kauppamääriin verrattuna rajoitusten piirissä on noin 54 prosenttia viennistä ja 58 prosenttia tuonnista.
Saksalais-venäläinen liiketoimintaverkosto toimii edelleen
Eurostatin tilastot osoittavat, että EU:n ja Venäjän välinen tavarakauppa on supistunut voimakkaasti helmikuun 2022 jälkeen. Saksa on yksi näkyvimmistä esimerkeistä maasta, jonka kauppa Venäjän kanssa on vähentynyt merkittävästi, mutta ei ole päättynyt.
Saksan liittovaltion tilastoviraston Destatisin mukaan Saksa vei joulukuussa 2025 Venäjälle tavaroita noin 600 miljoonan euron arvosta. Tuonti Venäjältä oli noin 100 miljoonaa euroa. Saksan vienti Venäjälle kasvoi joulukuussa 2025 edelliseen kuukauteen verrattuna 1,8 prosenttia. Vuoden 2024 joulukuuhun verrattuna vienti kasvoi 0,2 prosenttia.
Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen oikeudellisia palveluja, markkina-analyysejä, yritysturvallisuuteen liittyviä palveluja ja koulutusta. Se ilmoittaa myös auttavansa yrityksiä löytämään ratkaisuja rajat ylittäviin maksuihin pakotteiden aikana.
Saksalais-venäläinen ulkomaankauppakamari toimii edelleen Moskovassa ja Pietarissa. Kamarin omien tietojen mukaan sillä on noin 750 jäsenyritystä, ja se on Venäjän suurin ulkomainen liike-elämän järjestö. Sen toiminta osoittaa, että saksalais-venäläistä liiketoimintaa palveleva institutionaalinen verkosto on säilynyt.
Kauppa ei kadonnut – se muuttui vaikeammin havaittavaksi
Ei ole perusteltua väittää, etteivät pakotteet olisi vaikuttaneet Venäjän ja länsimaiden välisiin taloussuhteisiin. Yhtä virheellistä olisi kuitenkin väittää, että länsimaiset yritykset olisivat kokonaan lopettaneet toimintansa tai kaupankäyntinsä Venäjän kanssa. Osa yrityksistä toimii Venäjällä omien tytäryhtiöidensä ja tehtaidensa kautta. Osa käy suoraa kauppaa pakotteiden ulkopuolelle jäävillä tuotteilla. Osa tuotteista päätyy Venäjälle riippumattomien jälleenmyyjien ja kolmansien maiden kautta.
Vuoden 2022 jälkeen Venäjän ja länsimaiden välinen kauppa ei siis päättynyt. Siitä tuli pienempää, kalliimpaa, oikeudellisesti monimutkaisempaa ja usein aikaisempaa vaikeammin havaittavaa.
Samalla kysymys yritysten vastuusta on muuttunut. Enää ei riitä, että yritys ilmoittaa noudattavansa pakotteita. Sen on pystyttävä perustelemaan, miksi liiketoiminnan jatkaminen Venäjällä on välttämätöntä.
Perusteluiden sisältö riippuu erityisesti kansalaisten suhtautumisesta Venäjään yleisesti ja maan nykyiseen hallintoon erityisesti. Esimerkiksi Intiassa yritykset voivat esittää toisenlaisia perusteluja kuin Suomessa. Siellä Pew Research Centerin vuonna 2023 toteutetun maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan 57 prosenttia kansalaisista suhtautuu myönteisesti Venäjään.
Tämän vuoden heinäkuun puolivälissä julkistetun uusimman tutkimuksen mukaan 51 prosenttia intialaisista ilmoitti luottavansa Venäjän presidentti Vladimir Putiniin ja vain 39 prosenttia ilmaisi luottamusta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin.