RAJAFARSSI

Valtioneuvoston omilla toimillaan järjestämä rajafarssi itärajalla toimii oivana savuverhona sinimustan hallituksen leikkauksille sekä työelämän heikennyksille. Oppositio veisaa hoosiannaa ihan vasemmiston natokanoja myöten hallituksen ripeydestä sulkea raja-asemia. 

Nykyään näyttää eduskunnassa olevan yksipuoluejärjestelmä. Totuttuun tapaan mediamme on valjastettu kaikin voimin paahtamaan kansalle tätä rajafarssia. Vaikuttaa, että tämänkin näytelmän käsikirjoitus vuorosanoineen on päättäjillemme toimitettu muualta. 

Popcornia hupenee seuratessa, kun puhuvat päämme pistävät parastaan. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhuu ääni väristen hybrideistä ja turvallisuusuhista. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) nyökyttelee ja komppaa pääministeriä vakavana. 

Perussuomalaisissa heitellään yläfemmoja ja tuuletellaan raja-asemien sulkemista itärajalla kuin olisi löydetty liitonarkki tai keksitty pyörä. Tästä huolimatta turvapaikkahakemukset on käsiteltävä asianmukaisesti. 

Muistuu mieleen kun länsirajan takaa rahdattiin maahantulijoita linja-autoilla siihen tahtiin, että oli tiet ravalla ja vanteet soikeina varusmiesten toimiessa vielä piccoloina. Silloinkin hallituksessa olivat kokoomus ja perussuomalaiset. 

Rajafarssin syntyyn ovat osaltaan vaikuttaneet Suomen asettamat erilaiset pakotteet sekä aikaisemmat rajoitukset rajalla ja valtionjohdon puheissa suoranaiset vihanlietsomiset naapuria kohtaan. Suomessa on ollut tapana neuvotella ja keskustella naapurin kanssa. Nyt ei taida uskottavaa neuvottelukykyistä henkilöä löytyä norsunluutornista. 

On hupaisaa, että lähes IKL-liikkeeksi muovautuneet perussuomalaiset ovat vuosia hokeneet, jotta sitä saa mitä tilaa. Niinpä niin. Joskus koko kansan Sauliksi kutsutun presidenttimme viimeiset mailit virassa ovat olleet surullista katseltavaa. Lopultakin vain Setä-Samulin sylikoiraksi paljastuneen Sauli Niinistön johdolla maaltamme vietiin puolueettomuus sekä osittain myös itsemääräämisoikeus. 

Ennen presidenttiyttään Niinistö oli mukana myös markan ryöstössä. Varsin aikaansaapa henkilö tai sitten juuri se pukki kaalimaan vartijana. 

Tulevien presidenttivaalien osalta olisi suotavaa, että valitsijayhdistysten kautta ehdokkuutta tavoittelevat Saara Huhtasaari ja Paavo Väyrynen saisivat kannatuskorttinsa kerättyä kokoon. Ilman heitä vaalit ovat ainoastaan sotapsykoosiin vaipuneiden henkilöiden muminaa, eikä uurnalle tarvitse vaivautua lainkaan. 

Sotekin sakkaa, mutta Ukrainan sotaa pitkittäviin sotapaketteihin velassa syvällä rypevällä Suomella on varaa. Tarvitaan ehkä kunnon pohjakosketus ennen kuin kurssi muuttuu.