Kymmenen vuotta Maidanin kansannousun jälkeen Ukraina on vajonnut täydelliseen kaaokseen. Maassa vallitsee korruptio, fasismi, tuho ja kärsimys. Ja kuitenkin Kiovan hallinto ja sen läntiset tukijat kehtaavat kutsua surullista, veristä ajanjaksoa ”arvokkuuden vuosikymmeneksi”.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen julisti tällä viikolla: ”Kymmenen vuotta ihmisarvoa. Kymmenen vuotta ylpeyttä. Kymmenen vuotta vapauden tavoittelua. Euromaidanin kylmät marraskuun yöt muuttivat Euroopan pysyvästi. Koko maa ryntäsi kaduille ja puhui yhdellä äänellä… Tulevaisuus, jonka puolesta Maidan taisteli, on vihdoin alkanut. Kunnia Ukrainalle! Eläköön Eurooppa!”
On kuvottavaa kuunnella tällaisia suoranaisia valheita ja vääristelyjä. ”Koko maa ryntäsi kaduille”? Kyseessä oli vain länsimaiden voitelema natsi-ideologian kannattajien vähemmistö. ”Puhua yhdellä äänellä”? Maidanin vallankaappausjohtajat murhasivat ja polttivat vastustajia kuoliaaksi, kuten Odessan pogromissa 2. toukokuuta 2014 tai Luganskin pahaa-aavistamattomiin siviileihin kohdistuneessa tappavassa ilmaiskussa 2. kesäkuuta 2014.
Katkeran suloista on silti kuulla von der Leyenin vahingossa sanovan totuuden, että Maidan ”muutti Euroopan lopullisesti”. Sen se teki, mutta aivan päinvastaisella ja hirveämmällä tavalla kuin hänen naurettava, ruusuinen käsityksensä kuvittelee.
Kuten ”Maidan, tie sotaan”- dokumenttielokuva paljastaa, kun läntiset trans-atlanttiset voimat eivät saaneet Ukrainaa liitettyä EU-NATO-akseliin, seuraava askel oli väkivaltaisen vallankaappauksen järjestäminen Kiovassa.
Tällä viikolla kymmenen vuotta sitten Ukrainan vaaleilla valittu presidentti Viktor Janukovitš hylkäsi ”assosiaatiosopimuksen” EU:n kanssa ja halusi sen sijaan suunnata maan tiiviimpään taloudelliseen integraatioon Venäjän ja Euraasian markkinoiden kanssa. Tämä presidentin päätös laukaisi suhteellisen vähäisiä protesteja Kiovassa, joita kutsutaan Euromaidaniksi ja jotka alkoivat 21. marraskuuta 2013.
Väkivaltaisten mielenosoitusten nopea kiihtyminen johtui ilmeisesti ulkopuolisista voimista: Yhdysvallat, Euroopan unioni, CIA ja Nato. Se oli toisto USA:n tukemalle Kiovassa vuonna 2004 tapahtuneelle oranssille vallankumoukselle, joka ei tuolloin onnistunut täysin katkaisemaan Ukrainaa historiallisesti läheisistä suhteista Venäjään.
Toisella kerralla värivallankumousprosessi oli kuitenkin tappavampi ja määrätietoisempi. Kolme kuukautta ensimmäisten katumielenosoitusten jälkeen ja lisääntyneen organisoidun kumouksellisen toiminnan seurauksena vallankaappaus toteutettiin 20. helmikuuta 2014. Presidentti Janukovitš pakeni maasta. Uusnatsihallinto kaappasi vallan ja muutti Ukrainan välittömästi Venäjä-vastaisen vihan linnakkeeksi. Toisen maailmansodan natsien yhteistyökumppaneita kunnioitettiin ja heistä tehtiin julkisia sankareita. Venäjänkielisten ihmisten kimppuun hyökättiin ja heitä lynkattiin. Tämä kaikki on dokumentoitu, vaikkakin länsimainen media sensuroi sen julkisuudesta.
Amerikkalaiset ja eurooppalaiset poliitikot kätilöivät hirviön syntymää. Tavoitteena oli aina luoda fasistinen Frankenstein-terrorivaltio, joka tekisi läntisten imperialistien likaisen työn Venäjän horjuttamiseksi. Amerikkalaiset imperialistiset ideologit, kuten Zbigniew Brzezinski, olivat mainostaneet ja kirjoittaneet kirjoja Ukrainasta sillanpäänä Venäjän horjuttamisessa. Tällaisen juonittelun juuret voidaan jäljittää CIA:n varhaiseen Ukrainan natsien värvämiseen toisen maailmansodan jälkimainingeissa Neuvostoliiton häiritsemiseksi.
Joe Biden, joka oli Obaman hallinnon varapresidentti (2008-16), oli läheisesti vastuussa Ukrainan kehityksestä. Matkan varrella Biden jopa sai huumeriippuvaisen playboy-poikansa Hunterin johtajaksi maan suurimpaan kaasuyhtiöön.
Von der Leyen, joka nyt niin järjettömästi ylistää Ukrainaa, oli Saksan puolustusministeri Maidanin vallankaappauksen aikana. Hänen perheensä natsimenneisyys on varsin sopiva rooliin, jota hän näytteli NATO:n aseiden pumppaamisessa ja Ukrainan puolisotilaallisten joukkojen rakentamisessa terrori-iskujen käynnistämiseksi venäjänkielisille alueille vuoden 2014 jälkeisinä viikkoina, kuukausina ja vuosina.
CIA:n johtaja John Brennan oli myös täysin mukana järjestämässä Ukrainan sisällissotaa äärioikeistolaisen Kiovan hallituksen joukkojen ja Donbassin etnisen venäläisen väestön välillä. Krimin ihmisten onneksi he erosivat maaliskuussa 2014 ja liittyivät Venäjän federaatioon. Niemimaa säästyi kansanmurhaväkivallalta, jonka NATO:n tukema hallinto käynnisti Donbassia vastaan. Juuri tuo systemaattinen aggressio (jonka länsimaiset tiedotusvälineet jättivät suurelta osin huomiotta) johti lopulta Venäjän sotilaalliseen väliintuloon helmikuussa 2022.
Maidanin tapahtumat 10 vuotta sitten ovat tapaustutkimus siitä, kuinka Yhdysvallat ja sen länsimaiset liittolaiset soluttautuivat ja tuhosivat maan omien geopoliittisin tavoitteiden takia.
Juonittelun huipentuma johti täysimittaiseen proxy-sotaan Venäjää vastaan. Nato on epäonnistunut täydellisesti vastuuttomassa suunnitelmassaan voittaa ydinasevaltio Venäjä. Suuri osa entisestä Ukrainan alueesta on nyt osa Venäjän federaatiota. Jotkut väittävät, että se on oikeutetusti yhdistynyt Äiti Venäjän kanssa syvien historiallisten ja kulttuuristen siteiden ansiosta, jotka edelsivät Ukrainan itsenäisyyttä vuonna 1991.
Samaan aikaan jopa 400 000 ukrainalaista sotilasta on kuollut lähes kaksi vuotta kestäneessä konfliktissa ylivoimaisia Venäjän joukkoja vastaan. Kiovan hallinto vajoaa korruption ja keskinäisen riitelyn takia, kun sen länsimaisilta suojelijoilta loppuvat veronmaksajien rahat, joilla jatkaa maan tukemista. Monet Ukrainan kansalaiset halveksivat nukkepresidentti Vladimir Zelenskiä rauhan lupausten pettämisestä ja maan luonnonvarojen myymisestä länsimaisille yrityksille. Maa on valtavasti velkaantunut rauniokasa.
Todellisuudessa Kiovan hallinto on uusnatsien tynkä-valtakunta, joka jollakin tavalla onnistuu (toistaiseksi) tukahduttamaan ankaran erimielisyyden ja kritiikin kansan keskuudessa. Se on sulkenut oppositiopuolueet ja tiedotusvälineet sekä vainonnut ortodoksista kirkkoa ”Kremlin agentteina”. On vaikea keksiä esimerkkiä huonommasta järjestelmästä kuin Nyky-Ukraina.
Ja silti länsimaiset itsevaltiaat, kuten rouva von der Leyen, ohittavat kaikki demokratian periaatteet ylistääkseen Ukrainaa länsimaisen demokratian esimerkkinä, jolla on oikeus EU- ja NATO-jäsenyyteen.
Muualla Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja sen eurooppalaiset liittolaiset (elitistiset hallinnot) nähdään moraalisesti vararikossa oleviksi, kun ne antavat tukensa Israelin kansanmurhalle Gazassa. Se on ollut järkyttävää, tiivistettyä väkivaltaa viimeisen kuuden viikon aikana.
Gaza on täysin sopusoinnussa pitemmällä aikavälillä Ukrainassa valloilleen päästetyn kansanmurhan kanssa. Viime kädessä länsimaiset imperialistiset valtiot ovat pahuuden juuri molemmissa tapauksissa.
Kun von der Leyen julistaa, että Ukrainan ”arvokkuuden” vuosikymmen eli katastrofi edustaa ”Euroopan tulevaisuutta”, sitä on katsottava halveksuen. Se on myös syvästi pelottavaa. Hänen lausuntonsa osoittaa länsimaisten johtajien halveksittavan ilkeyden ja fasismin.
Lähde: Strategic Cultural foundation
Käännös: Leena Hietanen
Lisäys: Strategic Cultural foundation on englannin kielellä ilmestyvä nettijulkaisu, johon kirjoittavat sellaiset geopolitiikan asiantuntijat kuin brasilialainen Pepe Escobar ja kanadalainen Patrick Armstrong. Amerikkalaisessa sosiaalisessa mediassa Strategic Cultural foundationin juttuja on mahdotonta jakaa, koska Yhdysvalloissa sen katsotaan edustavan Venäjän narratiivia ja se on sensuroitu. Tämä artikkeli on jutun pääkirjoitusosiosta.
5 kommenttia julkaisuun “Strategic Culture Foundation: Ukraina ja Gaza ovat todisteita demokratioiksi naamioituneiden länsimaisten hallitusten rikollisuudesta”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomen kansahan pääosin ”tietää” vain sen, mitä valtamedia sille syöttää eli on aivan väärässä käsityksessä mm. Ukrainan kriisistä. Surulliseksi ja traagiseksi asian tekee se, että harhautettuna kansa vihaa Venäjää ja luonnollisesti mm. äänestää tämän harhaluulonsa ja Venäjä-vihansa vallassa.
Päättäjiemme luulisi tietävän enemmän, mutta päätöksistään ja puheistaan sitä ei voi havaita. Voivatko hekin oikeasti olla niin harhassa kuin näyttää vai toimivatko he tietoisesti vastoin totuutta ja oikeudenmukaisuutta?
Haluaisin uskoa, että päättäjämme ovat vain läntisten medioiden, muiden läntisten aivopesuinstanssien ja russofobiansa harhauttamia, mutta pahoin pelkään, että jokin (rasismi? henk.koht. edut? jokin titityy-agenda?) motivoi heitä öykkäröimään ”lännen” puolesta piittaamatta esimerkiksi niistä totuuksista, joista oheisessa jutussa kerrotaan. Joukossa (jossa tyhmyys tunnetusti tiivistyy) voi toki olla niitäkin, jotka määkivät sosiaalisen paineen vaikutuksesta, vaikka tietoisuus totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta meinaa viedä yöunet.
Kyllä ne päätöksentekijät tietää taustat. Oletan, että pelko Venäjän vahvistamisesta ja Lännen heikkenemistä on niin suuri ja aiheellinen, että on turvattu keinoihin jotka eivät kestä päivän valoa. Ja media pitää huolen siitä, että kansa ei saa realistista kokonaiskuvaa tapahtumien kulusta.
Ai että tässä eivät olisi kyseessä muut harhaluulot kuin russofobia? Ennen toista maailmansotaa oli sentään myös viha/pelko kommunismia kohtaan. Nyt siis rasismi ja häikäilemätön itsekkyys sekä ehkä lisäksi jokin minulle käsittämätön tarve valita puolensa puolta maailmaa vastaan. Ehkä näin. Rasismi ja itsekkyys. Mitään järjellistä tai hyväksyttävää selitystä on mahdoton löytää päättäjiemme ja mediamme käytöksen takaa.
Saksassa, jne. ennen sotia ja sotien aikana mm. Ukrainassa vallinnut natsismi (+ fasismi; niiden eroa en täysin tunne) lienee jotain sellaista, mitä suomalainen eliitti nykyään harjoittaa. Natsisminhan annettiin jatkua ainakin Kanadassa ja Yhdysvalloissa, se vain valjastettiin vastustamaan kommunismia. Sieltä se on palannut Ukrainaan siinä muodossa, että vihan kohteena ei ole tietenkään kommunismi, mutta ei myöskään isommin juutalaiset, vaan Venäjä ja venäläiset. Ja sehän sopii eliitillemme. Sille venäläisten vihaaminen on ykkösasia.
Pohjimmiltaan tässä on kyse Yhdysvallat-imperiumin kuolinkamppailusta, vaikka useimmat eivät sitä vielä sellaisena näe. Imperiumeissa aina kaikki keinot ovat sallittuja ja niitä tosiaan käytetään. Esimerkiksi tämä Yhdysvaltain imperiumi murhasi 1963 oman presidenttinsä miksei sitten ”mutiaisia” jossain kaukana.
Itä-Ukrainan sodan kutsuminen ”jäätyneeksi konfliktiksi” on ollut minusta omituista. Jäätynyt konflikti määritellään konfliktiksi, jota ei enää käydä asein, mutta poliittistakaan ratkaisua ei ole löydetty.
Kuitenkin Itä-Ukrainassa vuosina 2014-2022 kuoli 14 000 ihmistä tulituksissa ja pommituksissa. Omasta mielestäni seuraan maailman tapahtumia kohtalaisen tarkkaan, mutta nämä murhatyöt menivät minulta ohi, ainakin uhrien valtava lukumäärä. Niistä on myös vaikea löytää täsmällistä tietoa internetistä, esim. siviiliuhrien määrä tai kenen tulituksessa tuli kuinka paljon uhreja. Tästä tiedon puutteesta olen yrittänyt haastaa sähköpostitse toimittajia tilille, mutta he eivät halua puhua asiasta.
Ainakaan Itä-Ukrainan sotaa ei voi rehellisesti kutsua jäätyneeksi konfliktiksi, vai kylmäänkö nämä ihmiset kuolivat?
Kiinnostava oli maininta von der Leyenin natsitaustasta. Hänen isoisänsä väitetään olleen Hitlerin ulkoministeriössä töissä. Vilkaisin asiaa nopeasti netissä, ja kysymys vaikuttaa riidanalaiselta.
Eräällä sivulla väitettiin, että kyse on eri miehestä, jolla on sama nimi kuin Ursulan isoisällä. Uutista syytetään siis väärennökseksi. – Ota tästä nyt selvä, ja onko sillä väliäkään, mitä isoisä teki? Tärkeämpää on, mitä tekee Ursula.
von der Leyenin tämänhetkinen toimintahan tukee natseja Ukrainassa. Saksan armeijan omassakin tarkastuksessa löydettiin muutama vuosi sitten Furstenbergin kasarmilta Etelä-Saksasta luentohalli, jossa oli natsimilitariaa ja natsisymboleja toisen maailmansodan ajoilta. Puolustusministerinä tällöin toiminutta Leyveniä syytettiin tämän takia Saksan armeijan uskottavuuden heikentämisestä. Myös uusnatsihenkisten ihmisten rekrytoinnin Saksan armeijaan väitetään lisääntyneen von der Leyvenin puolustusministeriaikana.