Yhä useampi asiantuntija katsoo Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ajaneen itsensä Irania vastaan aloittamassaan sodassa nurkkaan, josta ulospääsy on vaikeaa. Ahtaalle joutunut Trump, joka on ehtinyt jo monen monta kertaa julistautua sodan voittajaksi ja Iranin lyödyksi, yrittää nyt saada uhkailulla ja pelottelulla Yhdysvaltain liittolaiset yhä tiiviimmin sodan tukijoiksi.
Uhkailu ja pelottelu kohdistuvat Yhdysvaltain Nato-liittolaisiin, Persianlahden alueen maihin, joiden kanssa Yhdysvalloilla on tehottomaksi osoittautuneita ns. puolustussopimuksia ja myös Yhdysvaltain keskeisiin aasialaisiin liittolaisiin, viime viikolla erityisesti Etelä-Koreaan.
Trump uhkasi pommittaa Omania
Maanantaina 17. elokuuta presidentti Trump ilmoitti Fox Newsin haastattelussa pommittavansa Omania – Persianlahdella olevaa liittolaistaan – jos se jatkaa neuvotteluja Iranin kanssa Hormuzinsalmesta. ”Pommitamme heiltä paskat ulos”, uhosi Trump.
Aiemmin samana päivänä Iranin ulkoministeriön edustaja Esmail Baghaei oli kertonut, että Oman ja Iran olivat päässeet yhteisymmärrykseen Hormuzinsalmen läpikulkureitistä. Salmen lävitse kuljetetaan noin kolmannes koko maailman raakaöljystä.
Trumpia ei näytä lainkaan häiritsevän se, että Yhdysvaltain ja Iranin kesäkuisessa yhteisymmärryspöytäkirjassa – tulitaukosopimuksessa – annettiin Omanille nimenomainen tehtävä neuvotella Iranin kanssa siitä, miten Hormuzinsalmi voitaisiin avata jälleen laivaliikenteelle.
Pöytäkirjassa todetaan, että ”Iran keskustelee Omanin sulttaanikunnan kanssa”. Dialogin tavoitteena on pöytäkirjan mukaan ”määritellä” Hormuzinsalmen tuleva hallinto ja salmen merenkulkupalvelut”. Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Trump on uhannut pommittaa Omania. Myös toukokuussa hän uhkasi räjäyttää Omanin ”taivaan tuuliin”.
Oman, joka on yksi Yhdysvaltain monista liittolaisista Persianlahden alueella, on jo aikaisemmin toiminut yhtenä neuvottelijana ratkaisun löytämiseksi Iranin kanssa käytävän sodan lopettamiseksi. Silloinkin Yhdysvaltojen suostumuksella.
Trumpin pommitusuhkaus osui päivään, jolloin 60 päiväksi sovittu tulitauko virallisesti päättyi. Yhteisenä tavoitteena Yhdysvalloilla ja Iranilla oli neuvotella tulitauon aikana kestävä rauha. Tulitauko romahti jo aikaisemmin Yhdysvaltojen uudelleen aloittamien iskujen tuloksena.
Trump väitti samassa haastattelussa, että Hormuzinsalmen merisaarto toimii. ”Ja vaikka iranilaiset ovat ehkä hyviä pokerinpelaajia, he kärsivät taloudellisesti”. Presidentti vaati Irania myös antautumaan ja ”heiluttamaan valkoista lippua antautumisen merkiksi”.
Presidentti antoi myös ymmärtää, ettei hänellä ole aikataulua sodan lopettamisesta. ”Minulla ei ole kiirettä”, väitti Trump, vaikka tosiasiassa hänen ja samalla republikaanien kannatus näyttää hiipuvan yhä enemmän, mitä pidempään sota Irania vastaan jatkuu.
Iranin viranomaiset ovat todenneet olevansa valmiit avaamaan salmen kuljetuksille vain, jos Yhdysvallat lopettaa Iranin satamien merisaarron ja iskut maata vastaan. Iran on myös vaatinut pakotteiden purkamista ja korvauksia hyökkäyksen aiheuttamista tuhoista.
Trump ilmoitti Hormuzinsalmen kuuluvan Yhdysvalloille
Tiistaina 18. elokuuta Trump julkaisi sometilillään kartan, jossa Hormuzinsalmen ympäröivine maa-alueineen ilmoitettiin olevan uusi osa Yhdysvaltoja. Kartan nimi oli ”UUSI Yhdysvaltain alue” (”NEW U.S. Territory”). Trump suosii somessa suuria kirjaimia.
Piirroksen mukaan Yhdysvallat oli liittänyt itseensä Iranin ja Omanin alueita ja lisäksi alueita myös Arabiemiraateilta. Trump uhkasi liittää Hormuzinsalmen alueen Yhdysvaltoihin jo edellisellä viikolla.
Keskiviikon 19. elokuuta Trump julisti ”TALOUDEN D-PÄIVÄKSI” Irania vastaan.
Yhdysvaltain presidentti varoitti ”synkillä seurauksilla” mitä tahansa maata, joka tukisi Irania. Mikään maailman maa ei saisi käydä minkäänlaista kauppaa tai harjoittaa ylipäänsä mitään yhteistyötä Iranin kanssa. Trump uhkasi kohdistaa Iraniin pakotteita, jonka kaltaisia maailmassa ei ole koskaan aikaisemmin nähty.
Sotilaskielessä D-päivä tarkoittaa päivää, jona suuri hyökkäys tai operaatio alkaa. Kuuluisin D-päivä on ollut kesäkuun 6. päivä vuonna 1944, kun Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet tekivät historian suurimman maihinnousun Ranskan Normandiassa ja aloittivat maahyökkäyksen Saksan fasismin kukistamiseksi.
Trump syyttää nyt liittolaisiaan sodan jatkumisesta
Viime aikoina Trump on suunnannut yhä enemmän syytöksiä sodan jatkumisesta omiin liittolaisiinsa. Kun Trump ei ole pystynyt jatkuvilla pommituksilla ja toinen toistaan kummallisimmilla uhkauksillaan pakottamaan Irania sille epäedulliseen rauhaan, arvostelee Trump nyt liittolaisiaan siitä, että ne eivät ole antaneet riittävästi tukea Yhdysvaltain ja Israelin sodankäynnille.
Trump näyttää pelkäävän myös sitä, että Persianlahden valtiot sopivat Iranin kanssa Hormuzinsalmen avaamisesta ja hylkäävät loppujen lopuksi myös sotilaallisesti Yhdysvallat, jonka kanssa tehdyt puolustussopimukset ovat osoittautumassa Persianlahden maille vaarallisiksi. Onhan Yhdysvallat häikäilemättä käyttänyt Persianlahden maiden alueita Iranin pommituksiin.
Yhdysvaltain epävarmuutta on lisännyt sekin, että äskettäin Naton jäsenmaa Turkki, Kiinan kanssa läheisessä yhteistyössä oleva Pakistan ja Saudiarabia – Yhdysvaltain tärkein liittolainen Persianlahden alueella – solmivat keskinäisen sotilasliiton. Pakistan on ollut myös keskeinen välittäjä ja neuvottelija Yhdysvaltain ja Iranin välillä.
Jo ennen Omania syytökset kohdistuivat ennen muuta Nato-liittolaisiin, erityisesti Espanjaan, joka kielsi Yhdysvaltoja käyttämästä alueellaan olevia tukikohtia Iranin pommittamiseen.
Britannian uusi pääministeri Andy Burnham sitä vastoin ilmoitti heti ensimmäisenä ulkopoliittisena linjauksenaan sallivansa Yhdysvaltojen käyttää Britannian tukikohtia Irania vastaan, kunhan iskut vain ovat ”puolustuksellisia”.
Etelä-Korea syytösten kohteena
Myös Yhdysvaltojen uskollisimpiin liittolaisiin kuulunut Etelä-Korea sai viime viikolla osansa Trumpin syytöksistä.
Trump kertoi 18. heinäkuuta, että Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung oli torjunut hänen pyyntönsä antaa tukea Yhdysvalloille Irania vastaan Hormuzinsalmen avaamiseksi. Trump oli sen jälkeen keskustelussa kyseenalaistanut Yhdysvaltain miljardituen jatkamisen Etelä-Korean ”suojelemiseksi” Pohjois-Korealta.
Trump kertoi soittaneensa Etelä-Korean presidentille ja kysynyt, olisiko se halukas antamaan Yhdysvalloille ”vähän tukea” Hormuzinsalmen avaamisen varmistamiseksi. Trump väitti samalla korostaneensa, ettei Yhdysvallat kuitenkaan välttämättä tarvinnut apua.
”Emme tarvitse apua Iranin kanssa, mutta olisitteko halukas auttamaan”, kertoi Trump kysyneensä presidentiltä. Kun Etelä-Korean presidentti sanoi ”kiitos, emme”, se kannusti Trumpin kyseenalaistamaan Yhdysvaltain Etelä-Korealle antaman sotilaallisen tuen.
”Hetkinen”, sanoi Trump ja jatkoi toteamalla, että ”meillä on Etelä-Koreassa 39 000 sotilasta suojelemassa maata Kim Jong Unilta, läheisimmältä naapuriltanne ja te ette ole valmiit auttamaan meitä helpossa Iran-operaatiossa. Se on outoa”. Trump puhui Pohjois-Korean johtajasta.
Presidentti kertoi myöhemmin Valkoisessa talossa lehtimiehille olleensa kovasti tyytymätön, ”kun Etelä-Korea ilmoitti, ettei se ollut kiinnostunut auttamaan meitä Hormuzinsalmen kanssa, vaikka he saavat 60 prosenttia öljystään salmen kautta”,
Trump sanoi Etelä-Korean presidentin toistaneen, etteivät he halua joutua mukaan sotaan Irania vastaan.
Trump kysyi, mikä järki sitten on jatkaa Yhdysvaltain puolustussitoumuksia. ”Niin, miksi me olemme mukana teitä auttamassa?”. Trump sanoi lehtimiehille kyllä olevansa valmis auttamaan yhä Etelä-Koreaa, mutta arvosteli Washingtonin taloudellista taakkaa sen suojellessa liittolaisiaan.
”Se maksaa meille miljardeja ja miljardeja dollareita, koska emme suojele ainoastaan Etelä-Koreaa, vaan myös muita maita”, sanoi Trump viitaten samalla myös sotilasliitto Natoon ja sanoi Yhdysvaltojen käyttävän satoja miljardeja dollareita liittoutuman tukemiseen.
Trump lyhensi sotaharjoitusten kestoa
Trump ilmoitti samana päivänä, kun Yhdysvallat oli aloittamassa sotaharjoitukset Etelä-Koreassa, että Yhdysvallat haluaa supistaa osallistumistaan sotaharjoitukseen. Trumpin mukaan oli liian myöhäistä perua sotaharjoitus kokonaan. Siksi presidentti oli antanut puolustusministeri Pete Hegsethille ohjeet lyhentää harjoitusta muutamalla päivällä.
Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotaharjoituksessa oli tarkoitus kymmenen päivän ajan harjoitella varautumista ydinaseilla varustautuneen Pohjois-Korean ”hyökkäykseen”.
Trump totesi sometilillään myös, että Etelä-Koreassa järjestettävät sotaharjoitukset ovat kalliita ja Yhdysvallat maksaa ison osan laskusta kuten aina. Sen lisäksi sotaharjoitukset lähettävät myös ”aivan sopimattoman ja vihamielisen viestin” maalle, ”joka niin kauan kuin Donald J.Trump on ollut presidenttinä, on ollut sopuisa ja kunnioittava”. Trump viittasi näin Pohjois-Koreaan, jota vastaan sotaharjoituksia on tavan takaa järjestetty.
Presidentti oli tyytymätön siihen, että Yhdysvallat oli ylipäänsä suostunut ”jo kauan aikaa sitten” yhteisiin harjoituksiin Etelä-Korean kanssa.
Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon piti huolta siitä, että sotaharjoitusten kestoa lyhennettiin usealla päivällä.
Trumpin pelottelu näyttää tuottavan tulosta – Nato valmis toimiin
Liittolaisten pelottelu näyttää myös tuottavan tulosta. Heti Etelä-Koreaan kohdistuneiden syytösten jälkeen maan johto ilmoitti, että se aikoo ”tiivistää neuvotteluja” Yhdysvaltain kanssa sekä ”poliittisesta että sotilaallisesta tuesta”, joilla Etelä-Korea voisi edistää tulitauon aikaansaamista Iranin kanssa ja tukea pyrkimyksiä paluttaa ”merenkulun vapaus” Hormuzinsalmeen.
Samanlaisen lupauksen ovat antaneet myös useimmat Nato-maat, presidentti Alexander Stubbin johtama Suomi mukaanlukien.
Suomen tietotoimisto STT ja Yle ovat siirtyneet käyttämään viime vuosien aikana nimettömiä lähteitä. Ne julkaisivat 19. elokuuta sekä Financial Timesin että Reutersin uutisoiman Naton nimettömänä pysyneen edustajan ilmoituksen, että Nato varautuu torjumaan Iranin mahdollisia iskuja Eurooppaan.
Uutisen mukaan Nato on valmis kohtaamaan minkä tahansa uhan ja tekee liittolaisten puolustamiseksi kaiken, mitä tarvitaan. Ylellä nimettömän Nato-lähteen tietoa oli päivän aikaan tarjolla ykkösuutisena.
Iran on Financial Timesin mukaan harkinnut iskuja Yhdysvaltain joukkojen käyttämiin kohteisiin Euroopassa. ”Lähteiden mukaan” Iran on harkinnut iskuja muun muassa Bulgariaan, joka antoi viime kuussa lentotukikohtansa yhdysvaltalaiskaluston tankkauskäyttöön. Myös esimerkiksi Kyproksella sijaitseva brittitukikohta olisi mahdollisten Iranin kohteiden listalla, jos Yhdysvallat kiihdyttää iskuja.
Marraskuun välivaaleihin on enää lyhyt aika ja Trump tarvitsisi kipeästi jonkinlaisia näyttäviä voittoja, jos republikaanit haluavat menestyä edes kohtuullisesti tärkeissä vaaleissa. Amerikkalaisille Trump on kertonut sodan päättyvän rauhansopimukseen ”pian”. Senkin hän on sanonut jo monta kertaa.
Välivaaleissa ratkaistaan se, kumpi puolue pitää jatkossa valtaa Yhdysvaltain kongressissa. Toistaiseksi republikaaneilla on ollut niukka enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.
Kuva: Donald Trump, lähde: Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY-SA 4.0
9 kommenttia julkaisuun “Trump pelottelee liittolaisiaan saadakseen ne Iranin sodan tukijoiksi”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Trump tarvitsisi kipeästi jonkinlaisia näyttäviä voittoja, jos republikaanit haluavat menestyä”
Ovatko ihmiset tosiaan niin tyhmiä, itsekkäitä ja oikeudentunnottomia, että sodassa menestyminen ratkaisee suosion. Minun silmissä Yhdysvallat on häpeällisesti syypää lukuisiin sotiin, konflikteihin ja kriiseihin riippumatta niiden lopputuloksesta, tuoreimpina mieleeni tulevina esimerkkeinä Ukraina, Iran ja Venezuela.
En suin surminkaan kannata mitään sotaa, mutta esimerkiksi Venäjä on Ukrainan sodassa oikeudenmukaisuuden puolella, kun otetaan huomioon geopoliittisten ja paikallisten tapahtumien kokonaisuus. Ei siihen vaikuta sodan lopputulos.
En voi ymmärtää niitä amerikkalaisia, suomalaisia, venäläisiä, ukrainalaisia tai ketään, jotka hurraavat sota-ajan johtajille ottamatta kattavasti huomioon niitä tekijöitä, miksi ylipäänsä sodittiin. Sotaan liittyy aina hirvittävästi surua, tuskaa ja vääryyttä. Erityisen säälittäviä ovat sotaan pakotetut vallankin, jos joutuvat sotimaan sillä puolella, jolla ei ole sotimiseen todellista oikeutusta (sikäli kuin sitä on koskaan millään osapuolella).
”Ovatko ihmiset tosiaan niin tyhmiä, itsekkäitä ja oikeudentunnottomia, että sodassa menestyminen ratkaisee suosion. Minun silmissä Yhdysvallat on häpeällisesti syypää lukuisiin sotiin, konflikteihin ja kriiseihin riippumatta niiden lopputuloksesta, tuoreimpina mieleeni tulevina esimerkkeinä Ukraina, Iran ja Venezuela.”
Liekö kyse tyhmyydestä…Sitten 2. maailmansodan useampi USA:n sukupolvi on tottunut , ja pitänee jo ”luonnollisena”, maansa sotimista maailmalla, ja noin 800 ”jenkkitukikohdan” olemassaoloa eri puolilla maailmaa. Ainoa, mikä tuntuu sikäläisiä huolestuttavan on se, onko sota aloitettu perustuslain pykälien mukaan.
” Minun silmissä Yhdysvallat on häpeällisesti syypää lukuisiin sotiin, konflikteihin ja kriiseihin riippumatta niiden lopputuloksesta, tuoreimpina mieleeni tulevina esimerkkeinä Ukraina, Iran ja Venezuela.”
Yhdysvaltojakin voidaan kuitenkin katsoa kahdesta eri ”muodostelmasta”,jotka eroavat täysin toisistaan. Yksi on Deepstate – Yhdysvallat ja toinen Yhdysvallat Trumpin prsesidenttiyden aikana. Deep-staten lonkerot ovat todistettavasti yltäneet kaikkiin maanosiin. Trump on kahdella kaudellaan onnistunut raivaamaan lonkeroita jo useamassa maanosassa, näin ainakin väitetään, ja väitteet myös perustellaan saksalaisella vaihtoehtomediavideolla:
Schau hin! Was Trump alles erreicht hat | Veikko und Catherine 19 . 8. 26
Katso tätä! Mitä kaikkea Trump on (jo) saavuttanut | Veikko ja Katariina 19. 8. 26
https://www.youtube.com/watch?v=zAz90VBEALI&t=3638s
Ukraina on vielä vankimmin niin sanotun deepstaten johtama alue. On tietenkin hyvin vaikea katsoa meneillään olevaa tektoonista maailman muutosta täysin erilaisen konseptin pohjalta. Mutta videolla esitetyn pohjalta moni asia tulee ja erityisesti Trumpin tavoitteet ja ”sekoilulta vaikuttavat toimet” saavat jonkinlaisen loogisen perusteen ja järjestyksen.
Siteerauksesi alkuperä on ”Naalin kynästä”, ei minun…
Mitenkähän maapallon kävisi, jos USA lopettaisi sotimisen ja kaikki muissa maissa olevat omat tukikohdat. Ase- ja puolustusteollisuus ajettaisiin alas. Sen sijaan keskityttäisiin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Alkaisivatko muut maat käydä sotia keskenään vai keskittymään rauhaan. Pohtikaapa tätä asiaa.
”Mitenkähän maapallon kävisi, jos USA lopettaisi sotimisen ja kaikki muissa maissa olevat omat tukikohdat. Ase- ja puolustusteollisuus ajettaisiin alas.”
Täysin kuvitteellinen, todellisuudesta irrallinen tilanne..
Päiväunia. USAn talous romahtaa jonkin ajan päästä ja samalla se vie monet muut maat samaan taloudelliseen kurimukseen. Tämä tilanne saattaa saada tilanteen, jossa aseita käytetään runsaasti ja laajasti. Kaikki kärsivät, ehkä Brics-maat vähiten.
Trump voi syyttää vain itseään. On ilmeistä, että sota Irania vastaan aloitettiin Israelin vaatimuksesta ja sen itsevarmasta väittämästä, että Iran romahtaa kuin korttitalo. Trump luottaa Israeliin enemmän kuin omiinsa. Tämä kävi ilmi kun hän uskoi Israelista tullutta varoitusta hänen olevansa kuolemanvaarassa ja Trump pakeni catering-vaunun suojissa omasta lentokoneestaan sotilaskoneeseen. Tämä lienee ollut liikaa hänen lehdistösihteerilleen joka tajusi, että jos uhka olisi ollut todellinen, Trump olisi pelastanut oman nahkansa mutta jättänyt hänet ja koko toimittajajoukon ohjuksen kohteeksi.
Eräät pelkäävät, että Trump epätoivossaan tarttuu ydinaseeseen eikä pelko liene aiheeton koska kerrotaan, että Trump ja Hegseth ovat näin uhkailleet. Optimistit ovat kuitenkin sitä mieltä, että Trump ei saa kenraaleitaan suostumaan vaan nämä joutuvat kieltäytymään jo pelkästään vallitsevan doktriinin mukaan joka sanoo, että ydinasetta voi käyttää vain puolustukseen jos Yhdysvaltoihin kohdistuu uhka.
Erään etelä-korealaisen asiantuntijan mukaan Etelä-Korea ymmärtää asemansa pelinappulana johon se ei enää halua alistua entiseen tapaan. Taloussuhteet Kiinaan kasvavat kasvamistaan ja Pohjois-Koreakaan ei näytä kovinkaan uhkaavalta. Pohjois-Korean talous kasvaa kohisten ja moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Lännessä tämä on huomattu ja niinpä väitetään, että se on Venäjän ansiota. Saman asiantuntijan mukaan näin ei ole, vaan kasvun perusta on luotu jo paljon aiemmin. Ehkä jatkuvaa rakenneuudistus-mantraa hokeva Suomi voisi mennä Pohjois-Koreaan opintomatkalle kun se oma rakenneuudistus ei näytä toteutuvan vaikka siitä on vuosikymmenet toitotettu.
”Välivaaleissa ratkaistaan se, kumpi puolue pitää jatkossa valtaa Yhdysvaltain kongressissa.”
Näinhän asia on teoriassa. Mutta tätä nykyä molemmat puolueet ovat kuulema täysin Israelin ohjailtavissa, joten ulkopolitiikkaan tuskin tulee muutoksia…