TULOSSA ”LAAJA MAANPUOLUSTUSHARJOITUS” JA TURVAKOULUTETTUJEN IHMISTEN REKISTERI

Kaikki mukaan vuoden 1939 tunnelmaan!

Helsingin Sanomat esittelee 2. kesäkuuta näyttävästi kaksi aloitetta ”lukijan mielipiteinä”. Ensimmäinen on ehdotus laajasta, koko yhteiskuntaa koskevasta sotaharjoituksesta. Se saattaisi massiivisuudessaan hidastaa yhteiskunnan toimintaa hetkeksi, mutta olisi muun ohella viesti ”potentiaaliselle viholliselle”.

Toisen idean takana ovat Lotta Svärd -säätiön ja Naisten Valmiusliiton johtajat. Heidän mukaansa maahan tarvitaan ”turvallisuuskoulutettujen henkilöiden rekisteri”. Aloitteet muistuttavat vuoden 1939 ”ylimääräisten kertausharjoitusten” ja Lotta Svärd- organisaation suojeluskuntia tukevan toiminnan yhdistelmää. 

Jos sotaa todella pelätään tai siihen valmistaudutaan, kansa on totutettava äärimmäisen kriisin oloihin; yhteiskunnan normaalin toiminnan vakavaan häiriintymiseen, käskyjen ja tottelemisen ilmapiiriin, sotajoukkojen läsnäoloon, aseisiin ja kuolemaan.

”Laaja maanpuolustusharjoitus” on Ulkopoliittiseen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, fil. tri. Heikki Siltalan yhteinen aivoitus.

”Naton viitekehyksessä”

”Kun Venäjä lyö päätään Ukrainan aroon, on meillä nyt aikaa kehittää toimintaa laajamittaisen harjoituksen oppien perusteella”, vanhempi tutkija ja dosentti kirjoittavat. Heidän mielestään kyse olisi palovakuutuksen hankkimisesta ja kaluston testaamisesta ”ennen tulipalon syttymistä”.

”Laajat, esimerkiksi usean Maavoimien yhtymän ja taisteluosaston samanaikaiset sotaharjoitukset yhdessä paikallisjoukkojemme ja muiden puolustushaarojemme kanssa mukaan lukien sen vaatima laaja viranomaisyhteistyö olisi rohkea mutta välttämätön kokemus”, kirjoituksessa todetaan. 

”Näin koko yhteiskuntamme oppisi Puolustusvoimien lisäksi paljon siitä, mitä reaalinen kokonaismaanpuolustuskykymme on.”

Salonius-Pasternak ja Siltala näkevät jo silmissään, kuinka koko kansa on mobilisoitunut. Kaikki tapahtuisi ”Naton viitekehyksessä”, joka tarkoittaisi mm., että monikansalliset joukot olisivat mukana harjoituksessa:

”Kymmenientuhansien sodanajan joukkoihin sijoitettujen reserviläistemme kertausharjoituksiin käskeminen, joukkojen perustaminen, liikuttaminen ja harjoittelu samanaikaisesti laajassa mittakaavassa voisi harjoitusviikoiksi hetkeksi hidastaa muun yhteiskunnan toimintaa”, vanhempi tutkija ja dosentti kirjoittavat, mutta toteavat haitan pieneksi hyötyihin nähden.

Viesti potentiaaliselle viholliselle

Kuvaus vastaa suunnilleen sitä mitä liikekannallepanolla yleisesti tarkoitetaan: taisteluvalmiin armeijan muodostamista samalla, kun siviilielämälle annettaisiin siedätyshoitoa sodan olosuhteisiin.

Kirjoituksessa katse kiinnitetään tulevaan toteamalla, että tällaisen ”kädet savessa” -operaation jälkeen poikkeusolojen ja sodan haasteisiin olisi helpompi tarttua. Massiivinen hanke vaatii hyvän suunnittelun lisäksi hyvää viestintää, jonka Mediapoolin ohjailema lehdistö varmaan suorittaisi. ”Kädet savessa” tarjoaa mielikuvan raa´asta harjoittelusta, josta vielä puuttuu veri. 

Salonius-Pasternakin ja Siltalan mielestä suuroperaation toteutus lisäisi uskoa omaan ja kansalliseen selviytymiseen. Samalla Suomi voisi viestittää kumppaneilleen ja ”potentiaaliselle viholliselle” suorituskyvystään ja ”teroittaa entisestään pelotetta ”väkivaltaisen maahantunkeutumisen estämiseksi”.

Lottarekisteri?

Sattumaa vai suunniteltua: samassa lehdessä ehdotetaan, että tulevaan hallitusohjelmaan otettaisiin mukaan ”turvallisuuskoulutettujen henkilöiden rekisterin” perustaminen. Ehdotuksen tekijöinä ovat Lotta Svärd -säätiön ja Naisten Valmiusliiton johtajat, yliluutnantti evp. Anne Nurminen ja reservin kapteeni Pia Lindell.

Ehdotuksen perusteluissa kerrataan vuonna 1920 perustetun ja Moskovan rauhansopimuksen perusteella vuonna 1944 lakkautetun Lotta Svärd -järjestön vaiheita ja korostetaan naisten roolia maanpuolustustyössä. Lottakomennuksissa ja kotirintamalla työskenteli sotien aikana kaikkiaan noin 200 000 naista.

Nurmisen ja Lindellin ehdotus sopii hyvin yhteen kaavaillun koko kansan suursotaharjoituksen kanssa. He muistuttavatkin, että ”Lotta Svärd -järjestö liitettiin osaksi liikekannallepanojärjestelmää vuonna 1927”. 

Eri nimien alla

Lotta Svärd perustettiin tukemaan suojeluskuntia. Juridisesti se oli puolustusvoimien osa. Valvontakomissio luokitteli sen fasistiseksi järjestöksi ja eduskunta päätti sen lakkauttamisesta. Tuon jälkeen toimintaa on jatkettu eri nimillä. Järjestö ehti siirtää suurimman osan varoistaan kaksi viikkoa ennen lakkauttamista perustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Se puolestaan muutti nimensä nykyiseksi Lotta Svärdiksi vuonna 2004.

Jos ehdotettu ”turvallisuuskoulutettujen henkilöiden rekisteri” perustetaan, mikä tulisi sen nimeksi tai mihin organisaatioon se liitettäisiin? Nimillä on ollut poliittisilla ja puolimilitaristisilla alueilla merkitystä. 1920-luvulla toiminut Vihan Veljet -salaseura toimi Akateemisen Karjala-seuran epävirallisena sisärenkaana. Lopettamisen jälkeen se jatkoi ryssävihaan ja Suur-Suomi-haaveeseen perustuvaa työtään muun muassa nimellä Kerho 22. 

Tutkijan rooli

Charly Salonius-Pasternak toimii Ulkopoliittisen insitituutin ”vanhempana tutkijana”. Minkä tukimuksen tuloksena tämä ajatus koko kansan sotaharjoituksesta on syntynyt? UPI:n kuuluisi tuottaa tieteellisesti kestävää aineistoa muun muassa eduskunnan päätöksenteon pohjaksi. Olisiko tutkimus rauhan mahdollisuuksista jäänyt oman uskon ulkopuolelle? Sotahullun esimiehen vaikutusta vai ihan omaa ajattelua?

Erikoinen on myös Maanpuolustuskorkeaakoulun dosentti Heikki Siltalan rooli, kun kirjoituksessa kerrotaan Venäjän ”lyövän päätään Ukrainan aroon”, jonka johdosta Suomella on aikaa valmistautua väkivaltaiseen maahantunkeutumiseen. Oletus on siis, että Venäjä häviää sodan Ukrainassa ja hyökkää sitten Suomeen?

Maata ja kansaa ajetaan asemiin. Mielialoja on muokattu tähänkin asti väkivaltaisella vihan, pelon ja uhon kampanjoinnilla. Nyt aivopesu etenee mediasta kentälle, kohta jo juoksuhautoihin.

+++