VANHA SUOLA JANOTTAA?

SUOMEN UUSI ”PUOLUSTUSSOPIMUS” YHDYSVALTOJEN KANSSA MUISTUTTAA MERKITTÄVÄSTI SAMANLAISTA NATSI-SAKSAN KANSSA

Aina siitä lähtien, kun NATO aloitti virallisesti uudelleen uuden kylmän sodan, se on laajentanut sotilaallista läsnäoloaan tehokkaasti kaikkialle Eurooppaan kiihdyttäen aggressiivisuuttaan mantereella. Ilmeinen kohde on Venäjä.

Sotaisa liitto on päättänyt luoda uuden ”rintaman” Moskovan länsirajoille, tällä kertaa lisäämällä rajusti amerikkalaisten sotilaallista läsnäoloa Suomessa. Nimittäin viime viikolla Helsinki ilmoitti allekirjoittavansa kahdenvälisen ”puolustusyhteistyösopimuksen” Yhdysvaltojen kanssa, jonka ansiosta Yhdysvallat voi sijoittaa joukkoja ja varastoida aseita Suomeen.

Pohjoismaiden ulkoministeri Elina Valtonen totesi tiedotustilaisuudessa Helsingissä 14. joulukuuta, että puolustusministeri Antti Häkkänen allekirjoittaa  yhteistyösopimuksen (DCA) 18. joulukuuta.

”Sopimus on erittäin tärkeä Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle”, Euronews lainasi Häkkästä ja lisäsi: ”Sillä on erittäin vahva viesti tällä kertaa. Yhdysvallat on sitoutunut puolustukseemme.” Sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 18.12.2023.

DCA mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen pääsyn 15 sotilasalueelle ja laitokselle koko Suomessa, aina keskeisestä eteläisen laivastotukikohdan ja sisämaan lentotukikohdista laajaan syrjäiseen armeijan harjoitusalueeseen Lapissa pohjoisessa.

Mielenkiintoista on, että suomalaiset viranomaiset myönsivät, että amerikkalaisjoukot saavat olla maassa pysyvästi ja harjoitella säännöllisiä harjoituksia, mutta he korostavat, että ”ei ole suunnitteilla pysyvien Yhdysvaltain sotilastukikohtien perustamista Suomeen”.

Nämä kaksi väitettä ovat äärimmäisen ristiriitaisia, puhumattakaan siitä, että sellaiset asetelmat eivät edistä Suomen turvallisuutta. Päinvastoin, se voi herättää vain Venäjän huomion, joka muuten ei olisi koskaan pitänyt Suomea uhkana. 5,6 miljoonan asukkaan Pohjoismaalla on 1 340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, mikä lähes kolminkertaistaa Naton ja Venäjän välisen suoran kontaktilinjan.

Se on Baltian maiden ohella myös Euroopan unionin ulkoraja Venäjän kanssa. Blokki militarisoituu ja yhdistyy tehokkaasti Natoon, mikä vahvistaa Euroopan asemaa pelkkänä Amerikan geopoliittisen strategian niin kutsutun ”suojauksen” riipuksena. Muilla mantereen mailla on samanlaisia ​​kahdenvälisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, mukaan lukien naapurimaa Ruotsi, kun taas Tanska (jo Naton jäsen) tekee saman todennäköisesti.

Herää ilmeinen kysymys, miksi Suomi ja Ruotsi tekevät näin? Tuntevatko ne olonsa turvallisemmaksi, kun amerikkalaiset ja muut Naton joukot sijoittuvat sotilatukikohtiinsa? On aivan ilmeistä, että sotaisa liitto on aina ollut Pentagonin jatke, ja näin on ollut NATOn valitettavasta perustamisesta asti 74 vuotta sitten, samoin kuin sen myöhemmästä laajentumisesta.

Siksi amerikkalaisten sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä Suomessa tulee aina tarkastella USA:n ekspansionismin näkökulmasta, sillä se, maailman aggressiivisin maa, siirtää ”puolustusinfrastruktuurinsa” yhä lähemmäksi geopoliittisten vastustajiensa rajoja. Näin on ollut (ensimmäisen) kylmän sodan aikana, eikä se ole erilaista nykyisinkään, kun Washington DC työntää Euroopan maat toinen toisensa jälkeen laajempaan Venäjä-vastaiseen koalitioon, johon kuuluu nyt koko EU.

Yhdysvallat yrittää myös tehdä samoin muodostamalla lähes identtisen Naton kopion Tyynellämerellä, vain Kiinaa vastaan. Suomen muodollinen liittyminen huhtikuussa ja nykyinen sotilaallinen laajentuminen ovat vain askelia kohti ns. Naton ”globalisaatiota”, joka on pelottava tulevaisuus maailman turvallisuudelle.

Voidaan väittää, ettei Suomi koskaan ollut todella puolueeton, ei edes (ensimmäisen) kylmän sodan aikana eikä varsinkaan EU:hun liittymisensä jälkeen. Se on aina ollut täynnä Yhdysvaltain/Naton tiedusteluresursseja, vaikka se onkin lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sittemmin maasta tuli asiallisesti Naton jäsen, kaikessa paitsi nimessä.

Helsinki erkaantui suoraan muodollisesta puolueettomuudestaan, kun se päätti ostaa F-35-hävittäjät Yhdysvalloista loppuvuodesta 2021. Pentagonilla on suora pääsy kaikkeen, mitä F-35:n anturit pystyvät havaitsemaan, mikä tarkoittaa, että Suomi jakaisi keskeisiä sotilaallisia tietojaan Yhdysvaltojen kanssa riippumatta siitä oliko Naton jäsen vai ei. Toisaalta, kuten väitin ​​jo huhtikuun alussa, suora jäsenyys tarkoittaa, että Pohjoismailla on käytännössä taatusti amerikkalaisten hyökkäysaseita.

Viimeisimmän ”puolustussopimuksen” yksityiskohtia ei ole vielä paljastettu, mutta voidaan vain olettaa, että se sisältää paljon enemmän kuin yksinkertaisia ​​jalkaväkisijoituksia. Venäjälle tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä Suomi ja Viro, nyt molemmat Naton jäsenmaat, ovat lähellä Pietaria, sen toiseksi tärkeintä kaupunkia.

Kaikkien Yhdysvaltojen hyökkäysaseiden, kuten risteilyohjusten ja ydinaseistukseen soveltuvien hävittäjien, sijoittaminen horjuttaisi syvästi muuten pitkälti vakaata aluetta. Kaikessa tässä on aavemainen historiallinen ulottuvuus. Helsinki nimittäin toistaa pohjimmiltaan samaa virhettä, jonka teki yli 80 vuotta sitten liittyessään Natsi-Saksan johtamaan akseliin. Nyt kun se on ”vanhojen ystävien” joukossa taas, ehkä Pohjoismaiden pitäisi pyyhkiä pölyt pois historiankirjoista ja kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tämä viimeinen jakso päättyi.

Kirjoittaja Drago Bosnic on toimittaja, joka on kirjoittanut sotilasteknologiasta, maailmantaloudesta ja geopolitiikasta, keskittyen erityisesti Lähi-itään, Balkaniin, Venäjään, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja suurvaltojen kilpailuun. Hänen artikkeleitaan on julkaistu monissa medioissa, kuten Global Research, Southfront, Anti-Empire ja arvostetuissa serbialaisissa julkaisuissa, kuten Politika. Viime aikoina hän on kirjoittanut artikkeleita muun muassa Yhdysvaltojen sotilasteknologiasta, Ukrainan sodasta ja geopolitiikan muutoksista.