Venäjän varoilla hankitaan aseita Ukrainalle

Euroopan unionin ulkoasioista vastaava edustaja Joseph Borrell esittää, että EU:n alueella olevien jäädytettyjen Venäjän varantojen tuottoja käytettäisiin Ukrainan asehankintojen rahoittamiseen. 

Valtaosa – 90 prosenttia – venäläisvarojen tuotosta siirrettäisiin ns. Euroopan rauhanrahastoon, joka vastaisi asehankinnoista. Kymmenen prosenttia tuotoista käytettäisiin unionin budjetin kautta Ukrainan muuhun tukemiseen.

Borrell odottaa, että EU:n neuvosto hyväksyy ehdotuksen nopeasti. ”Tämä osoittaisi EU:n yhtenäisyyttä ja sitoutumista Ukrainan ja sen kansan tukemiseen”, toteaa Borrell.

Ns. rauhanrahastosta EU:n jäsenmaat voivat hakea korvauksia Ukrainalle lähetetyistä aseista ja muusta sotilaalliseen käyttöön tarkoitetusta materiaalista. 

Rahaston toimintaa on kritisoitu siitä, että EU:n jäsenmaat ovat käyttäneet sen varantoja omien vanhentuneiden asejärjestelmiensä uusimiseen. Esimerkiksi Puola lähettää vanhentuneita aseitaan Ukrainalle ja rahoittaa nykyaikaisen aseistuksen ostamisen itselleen ns. rauhanrahaston varoilla.

Scholz lupasi venäläisvaroja Ukrainan aseostoihin

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti äskettäisessä tapaamisessaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Puolan pääministerin Donald Tuskin kanssa, että uudet asetoimitukset Ukrainaan aiotaan rahoittaa Euroopassa olevien jäädytettyjen venäläisvarantojen tuotolla. Kolmikko tapasi viime viikolla Berliinissä.

Euroopassa jäädytettyinä olevien Venäjän varojen arvon arvioidaan olevan tuoreimpien laskelmien mukaan noin 191 miljardia euroa. Varat ovat pääasiassa Belgiassa sijaitsevan Euroclear-rahoituspalveluja tarjoavan yrityksen arvo-osuustileillä.

Kaiken kaikkiaan Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Japanissa jäädytetyn venäläisvarallisuuden arvo on lähes 300 miljardia euroa. Kyse on pääasiassa Venäjän keskuspankin varannoista, mutta myös muista venäläisessä omistuksessa olevista varoista.

Kyse on ensimmäinen kerta, kun Saksa on ilmoittanut tukevansa jäädytettyjen varojen tuoton käyttämistä Ukrainan asehankintoihin. Ulkoministeri David Cameron on kertonut, että Britannia suunnittelee myöntävänsä Ukrainalle lainan, johon rahoitus otettaisiin Venäjän keskuspankin Britanniassa jäädytetyistä varoista.

Ukraina olisi Cameronin mukaan velvollinen maksamaan saamansa lainan takaisin sodan päättymisen jälkeen varoista, jotka se saisi sodan hävinneeltä Venäjältä sodan tuhojen korjaamiseksi. 

Usko Ukrainan sotilaalliseen voittoon on kuitenkin lännessä ollut nopeasti hiipumassa. Siksi Cameronin puheisiin ”lainojen takaisinmaksusta” ei juuri luoteta.

Euroclear joutumassa vaikeuksiin

Venäjä on ilmoittanut pitävänsä jäädytettyihin varoihin tai niiden tuottoihin koskemista varkautena, joka aiheuttaa symmetrisiä vastatoimia. Tiedossa on jo nyt, että Euroclear on joutumassa vastaamaan kymmeniin syytteisiin, jotka käsitellään venäläisissä tuomioistuimissa. 

Tilanne on hankala Euroclearille myös siksi, että sillä on Moskovan arvopaperikeskuksessaan varantoja peräti 33 miljardin euron arvosta. Jos Euroclear sallii Belgiassa hallussaan olevien jäädytettyjen venäläisvarojen takavarikoinnin ja siirtämisen uusiin käsiin, se tietää varmasti menettävänsä Moskovassa olevat varansa symmetristen vastatoimien tuloksena.

Venäjän keskuspankki saattaa olla valmis oikeudellisiin vastatoimiin myös Hongkongissa ja Dubaissa olevia Euroclearin varantoja kohtaan.

Ja lisäksi pidetään suurin piirtein varmana, että länsimaiden pankit, jotka menettäisivät Venäjällä toimiville läntisille yrityksille investointeihin lainaamansa varat, vaatisivat Euroclearilta mittavia korvauksia. Viimeistään silloin Euroclear menettäisi kaikki toimintaedellytyksensä ja ajautuisi vararikkoon.

Siksi varoitukset siitä, että Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikointi ja siirtäminen uusille omistajille voisivat aiheuttaa epävakautta koko kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle ja aiheuttaa jopa mittavan, kymmeniin maihin ja niiden yrityksiin kielteisesti vaikuttavan talouskriisin, eivät ole tuulesta temmattuja.

Yhdysvallat ja Britannia painostavat EU:n jäsenmaita

Yhdysvallat ja Britannia ovat jo pitkään vaatineet Euroopan unionin maita ja Sveitsiä käyttämään Venäjän keskuspankin lännessä olevia varantoja sekä muita lännessä jäädytettyjä varoja, eikä vain niiden tuottoja, Ukrainan rahoittamiseen. 

Jäädytettyjen varojen takavarikoinnista ja käyttämisestä tavalla tai toisella Ukrainan tukemiseen on käyty länsimaiden kesken väittelyä ja suoranaista kädenvääntöä jo yli vuoden ajan.

Yksimielisyyttä siitä, että kaikki Venäjän lännessä olevat varat voitaisiin takavarikoida ja käyttää tavalla tai toisella Ukrainan tukemiseen, ei toistaiseksi kuitenkaan ole lännessä saavutettu. Ennen kaikkea Yhdysvaltain päättäjät hakevat kuitenkin ratkaisua, jotta kaikki Venäjän lännessä jäädytetyt varat takavarikoitaisiin.

Saksa, Ranska ja Italia vastustavat yhä varojen takavarikointia, koska toimenpide voisi heikentää kansainvälistä luottamusta Europan rahamarkkinoihin yleensä ja euroon erityisesti. Kaikissa kolmessa maassa on myös juridisia epäilyjä siitä, olisiko varojen takavarikointi ylipäänsä laillista. Myös Sveitsissä on samanlaisia epäilyjä.

Jäädytettyjen varojen tuottoihin puuttuminen saattaisi sitä vastoin olla juridisesti ainakin Saksan, Ranskan ja Italian mielestä turvallisempi tapa toimia. EU:n asiaa selvittäneiden virkamiesten mukaan varojen tuotoksi on arvioitu 15 miljardia euroa neljän vuoden aikana. Tuotot ehdotetaan sijoitettavaksi erilliselle tilille ja niistä vain osa käytettäisiin Ukrainan tukemiseen.