Suomi on neuvotellut Yhdysvaltain kanssa kahdenkeskisestä puolustusyhteistyösopimuksesta (Defence Cooperation Agreement, DCA). Eduskunta päättää sen solmimisesta lähitulevaisuudessa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi maaliskuussa 2023 Ruotsin television haastattelussa DCA-sopimuksesta, että kyseessä olisi suuri muutos, ”melkein suurempi kuin NATO-jäsenyys”.
Toteutuessaan DCA olisikin Suomen NATO-jäsenyyden edellyttämää Pohjois-Atlantin sopimusta sitovampi valtiosopimus. Kahdenvälinen sopimus takaisi Yhdysvaltain joukoille Suomessa esteettömän pääsyn sopimuksessa nimetyille lentokentille, satamiin ja alueille, joita ne voisivat käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin omassa komennuksessaan vapautettuna tavanomaisista lupa- ja käyttömaksuista.
Yhdysvalloilla ja Suomella olisi yhteinen pääsy- ja käyttöoikeus sovittuihin tiloihin ja alueisiin, mutta Suomella ei olisi pääsyä alueiden sellaisiin osiin, jotka olisi nimenomaisesti osoitettu Yhdysvaltain joukkojen yksinomaiseen käyttöön.
Vieras valta olisi rikosasioissa oikeutettu käymään oikeutta omien lakiensa mukaan, tosin kuolemanrangaistukseen tuomitsemisen voisi sopimuksessa kieltää. Sopimuksesta seuraisi siis tilojen sekä toimi- ja tuomiovallan osittainen luovutus vieraan vallan joukoille, jotka voisivat omilla alueillaan suorittaa sotilaallisia tehtäviä Suomen niistä tietämättä ja voimatta niihin puuttua.
Ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin ja hallussapidon Suomessa. Jos Suomi solmisi DCA:n, se voisi Norjan vastaavan sopimuksen tavoin kieltää ydinaseet alueellaan. Mutta ongelmaksi jäisi, että DCA epäisi Suomelta asianmukaisen tarkastusoikeuden eikä kielto estäisi ydinsodankäynnin harjoittelemista Suomen alueella.
DCA kaventaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Tästä tietoisina tarkkailijat arvelevat, että sopimuksen hyväksyminen vaatisi eduskunnassa 2/3 enemmistön. Määräenemmistöä ei tarvittaisi, ellei kyse olisi puuttumisesta perustuslaissa säädettyyn Suomen täysivaltaisuuteen.
Huomion arvoista on kuitenkin, että Suomen NATO-jäsenyys ei mitenkään oikeudellisesti velvoita Suomea solmimaan DCA:ta. Sopimuksesta kieltäytymiselle ei siis ole oikeudellista estettä.
Historiallista käännettä valmistellaan hiljaisuudessa, vaikka sopimus toteutuessaan toisi maahan vieraan vallan sotilastukikohtia ja sen asejoukot voisivat Suomen alueella tulla ja mennä, liikkua omine aseineen ja kalustoineen ja toimia omassa komennuksessaan.
Norjan ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus astui voimaan kesäkuussa 2022. Myös Ruotsi ja Tanska ovat neuvotelleet vastaavasta sopimuksesta. DCA-sopimusten seurauksena koko Pohjola, melkein koko Itämeri ja läntinen arktinen alue voisivat joutua vieraan suurvallan sotilaalliseksi toimintakentäksi, mikä lisäisi sotilaallista jännitettä kahden ydinasevallan välillä ja kaventaisi Suomen mahdollisuuksia toimia maailmanpolitiikassa rauhanrakentajana.
Vetoamme kansanedustajiin, että he eivät hyväksyisi sopimusta, joka tuomalla vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen lisää tavanomaisen ja ydinsodan uhkaa ja kaventaa Suomen itsemääräämisoikeutta.
Kansalaisadressin ensimmäiset allekirjoittajat
Martti Ahti, historiantutkija
Arja Alho, valtiotieteiden tohtori
Laura Böök, valokuvaaja
Mikael Böök, tietokirjailija
Tarja Cronberg, tekniikan tohtori
Noora Dadu, näyttelijä-kirjoittaja
Leena Eräsaari, professori emerita
Marjatta Hanhijoki, taidemaalari
Susanna Hast, tutkija, kirjailija
Elina Kauppila, järjestötyöntekijä
Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Heikki Ketoharju, ohjelmistosuunnittelija
Markku Kivinen, professori emeritus
Noora Kotilainen, VTT, yliopistotutkija, HY
Elias Krohn, Kulttuurivihkojen päätoimittaja
Jyrki Käkönen, professori emeritus
Veikka Lahtinen, tietokirjailija
Maarit Laihonen, KTT,VTM, tutkijatohtori
Marianne Laxén, f.d.departementsråd, feministisk fredsaktivist
Rosa Liksom, kirjailija
Laura Lodenius, rauhanaktiivi
Per-Erik Lönnfors, debattör
Karim Maïche, tutkijatohtori Tampereen yliopisto
Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja
Veronika Mattsson-Korpak, skådespelare, Västanfjärd
Kai Nieminen, runoilija-suomentaja
Martti Nikumaa, maalari, Kolari
Hannes Nykänen, docent
Claes Olsson, filmregissör-producent
Heikki Patomäki, professori
Veronica Pimenoff, kirjailija
Outi Popp, toimittaja
Hanna Putkonen, oikeuspsykiatrian dosentti
Vesa Puuronen, sosiologian professori
Syksy Räsänen, kosmologi
Henrik Stenius, historiker
Kerstin Stenius, docent
Johan Storgårds, konsult
Juhani Suomi, professori
Saara Särmä, tutkijatohtori
Olli Tammilehto, tietokirjailija
Kerstin Tuomala, psykolog, Kolari
Marko Ulvila, tietokirjailija, Tampere
Thomas Wallgren, professori
Riikka Ylitalo, FT, opettaja
Mikko Zenger, toimittaja
5 kommenttia julkaisuun “Vetoomus kansanedustajille: Ei vieraan vallan sotilastukikohtia Suomeen!”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kirjoittajien kanssa on oltava samaa mieltä mutta samalla joutuu kysymään, että nytkö te vasta heräsitte, prkl. Kun Suomesta ollaan tekemässä radioaktiivista tuhkapeltoa.
Toisin kuin monella, teillä on viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana ollut suora yhteys maan valtapiireihin ja mahdollisuus soittaa hätäkelloa ja protestoida. Sen sijaan moni teistäkin on kiertänyt maata ja mediaa levittämässä venäjävihaa. Ehkä vähemmän kuin Halla-aho ja juuri siksi teidän myrkynkylvönne onkin uponnut niin hyvin. Tiedän koska olen ollut yleisön joukossa.
”Suomen mahdollisuuksia toimia maailmanpolitiikassa rauhanrakentajana”. Tämän olisi voinut jättää sanomatta, karkeaa pilaa. Siitä alkaa olla jo viisikymmentä vuotta. Suomen pääministeri ilmaisi äskettäin täyden tukensa Israelille ja samalla kun maailma on nähnyt suurimmat mielenosoitukset Palestiinan tueksi, Suomi tukee apartheid-valtio Israelia ostamalla siltä ohjusjärjestelmiä.
Joukossa on rivi kulttuurivaikuttajia. Nyt voisi seuraavan Tuntemattoman version sijaan tuottaa jotain joka sijoittuisi tähän aikaan, aikaan joka huutaa satiiria, farssia, tragediaa mutta saa vain sotaviihdettä ja örvellystä.
Täyttä totta Jan. 👍
Samaa mieltä!!
1918 kontra-amiraali Covan laivasto-osastoineen Koivistolla – 1941 Saksalaiset Pohjois-Suomessa – 2023 Yhdysvallat ja DCA. Vaikeaa on Suomea itsenäiseksi hahmottaa.
Yhdysvaltojen näkemys DCA -sopimuksen sisällöstä kuultiin 02.07.2023 uutislähetyksessä jossa Yleisradion Washingtonin-kirjeenvaihtaja Juri von Bondsdorf totesi Suomen nyt olevan ”Naton pohjoinen ulottuvuus”. Tässä tulokulmassa suomi vertautuu luontevasti Albaniaan, Jugoslavian pommitusten aikaiseen Yhdysvalloille tärkeään tukialueeseen, ”eteläiseen ulottuvuuteen”. Turvallisuuspolitiittinen päätöksenteko Suomessa on nyt sellaisessa asennossa, että Amerikkalaisten rynnäkkökoneiden tankkaus ynnä atomipommareiden paraatilentojen kaltaiset demonstraatiot eivät enää riitä. Pohjoinen ulottuvuus, pitkä maaraja ja altis mieli tarjoaa Yhdysvalloille erinomaisen ja auliin alustan Venäjää kohtaan suunnatulle provokaatiolle. Transatlanttisesti kauko-ohjattu F-35 ”monitoimihävittäjä”on hyökkäysase.
Korjaus edelliseen – Vuosi, jolloin Kontra-amiraali Cowanin komentama laivasto-osasto toimi Koivistolta käsin oli 1919