Saksa syyttää nyt Ukrainaa kaasuputkien räjäyttämisestä

Hampurissa alkoi viime viikon torstaina oikeudenkäynti, jossa Saksan syyttäjät hakevat tuomiota Ukrainan erikoisjoukkojen entiselle upseerille, joka on ollut pidätettynä jo viime vuodesta alkaen. Syytettynä on poissa olevina myös useita muita entisiä Ukrainan asevoimien sotilaita.

Saksan viranomaiset syyttävät Ukrainaa vuoden 2022 syyskuussa tehdystä Itämeren kaasuputkien räjäyttämisestä. Ukrainaa pidetään sabotaasihankkeen toimeksiantajana.

Kun räjäytykset tehtiin 26.9.2022 lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta sabotaasista syytettiin lännessä yleisesti Venäjää. Näin tekivät useat Naton jäsenmaat ja moni myös Suomessa valtamedian tuella.

Kaasuputket räjäytettiin aikalaukaisulla

Saksan syyttäjälaitoksen mukaan ukrainalaissotilaiden ryhmä asensi aikalaukaisulla toimineet räjähteet kaasuputkiin 22. syyskuuta vuona 2022. Ne räjähtivät neljä päivää myöhemmin aiheuttaen suuren metaanipäästön.

Itämeren alla kulkevat Nord Stream ja Nord Stream 2 -kaasuputket vaurioituivat pahasti räjäytyksissä. Enemmistöosuuden putkista omisti Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom.

Saksalasviranomaisten mukaan sabotaasin tarkoituksena oli vaurioittaa kaasuputkia pysyvästi siten, ettei niitä enää lainkaan voitaisi käyttää kaasutoimituksiin Venäjältä Saksaan. Syyttäjien mukaan sabotaasin motiivina oli myös halu estää Venäjää saamasta varoja kaasunmyynnistä Saksaan.

Kyse oli pelkästään räjäytetyn Nord Stream 1-putken osalta kaasumäärästä, joka vastasi noin puolta koko Saksan vuosittaisesta kaasun tuonnista. Kumpikaan maakaasuputki ei ollut käytössä silloin, kun sabotaasi tehtiin.

Syytettynä paikalla oikeudenkäynnissä on Italiassa elokuussa 2025 kiinniotettu ja myöhemmin Saksaan luovutettu Ukrainan erikoisjoukoissa palvellut sotilas, josta saksalaisviranomaiset käyttävät Serhii K-nimeä. Hänen oikea nimensä on Serhii Kuznetsov.

Vahingoitettuja kaasuputkia ei voi syyttäjän mukaan pitää legitiimeinä sotilaskohteina, koska ne palvelivat pääasiassa siviilikäyttöä. Räjäytykset vaikuttivat Saksan suvereenisuuteen, koska kaasuputket päättyivät Saksaan ja niiden tarkoitus oli tuoda maan käyttöön maakaasua.

Saksalaisviranomaisten mukaan sabotaasissa käytettiin sotilaskäyttöön valmistettuja HMX ja RDX räjähdysaineita, joiden jäämiä löytyi myöhemmin ukrainalaisryhmän väärennetyillä asiakirjoilla Rostockista vuokraamasta Andromeda-purjealuksesta.

Informaatiota epäillyistä ja väärennettyjen asiakirjojen käytöstä on syyttäjän mukaan saatu useasta eri lähteestä, myös Puolan rajaviranomaisilta. Sabotaasiryhmä saapui Saksaan väärennetyillä Ukrainan passeilla.

Syyttäjien mukaan ukrainalainen erikoisjoukkojen sotilas kumppaneineen osallistui räjäytysten suunnitteluun. Toimeksiantajina olivat Ukrainan valtion viranomaiset. Koska ukrainalaista syytetään hyökkäyksestä ennen muuta siviilikäytössä olevaa energiainfrastruktuuria kohtaan, sabotaasi saattaa täyttää myös sotarikoksen tunnusmerkit.

Mediatietojen mukaan entistä erikoisjoukkojen upseeria vastaan on kerätty ”kiistaton määrä todisteita”. Syytetyn väitetään puhuneen tuttavilleen ja sukulaisilleen puhelimessa hyökkäyksestä ollessaan kiinniotettuna Italiassa viime vuonna. Tutkijat ovat mediatietojen mukaan löytäneet hänen puhelimestaan myös muuta raskauttavaa todistusaineistoa.

Useat Nato-maat – ja Ukraina – syyttivät heti Venäjää

Useat Nato-maat syyttivät kaasuputkien räjäytyksistä heti Venäjää. Näin teki myös Nato-jäseneksi haluava Ukraina.

Uutistoimisto Forbes totesi 27.9.2022 Ukrainan ja Puolan hallitusten tiedottajien kertoneen, että ”Venäjä oli hyökkäyksen takana”. Samaa väittivät erityisen ahkerasti kaikki eri tiedotusvälineissä haastatellut Britannian sotilasasiantuntijat.

Britannian silloisen pääministerin Liz Trussin väitetään minuuttien sisällä räjähdysten jälkeen lähettäneen Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille viestin, jossa oli vain maininta ”Se on tehty”.

Ollessaan aikaisemmin ulkoministeri Truss oli vaatinut Riikassa pidetyssä sotilasliiton ulkoministerien kokouksessa marraskuussa 2021 kiivaaseen sävyyn Nato-liittolaisia estämään juuri valmistuneen uuden Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton.

Saman vaatimuksen oli esittänyt myös muutama muu Naton jäsenmaa. Päätöstä asiasta ei kuitenkaan mm. Saksan vastustuksen takia syntynyt. Trussin vaatimuksesta uutisoi brittilehti Guardian 30.11.2021.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uhkasi jo aiemmin estävänsä kaasuputken käyttöönoton

Huomiota herätti Venäjään kohdistuvien syytösten ohella kuitenkin myös se, että Puolan entinen puolustusministeri Radek Sikorski kiitti heti Yhdysvaltoja sabotaasista. ”Kiitos USA”, totesi Sikorski twitterissä. Sikorski on Puolan nykyinen ulkoministeri, joka on tunnettu vahvoista Venäjän vastaisista kannanotoistaan.

Sikorsin kiitoksiin näytti olevan syynsä, sillä Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli jo aikaisemmin helmikuussa 2022 luvannut estävänsä Nord Stream 2 kaasuputken käyttöönoton. Biden totesi 7.2.2022, että ”jos Venäjän tankit ja joukot ylittävät Ukrainan rajan, sen jälkeen Nord Stream 2 ei enää ole olemassa”.

”Me pidämme huolta sen lopettamisesta”, lupasi Biden. Presidenttiä haastatellut toimittaja halusi vielä tarkemman vastauksen ja kysyi, ”mutta kuinka te tarkasti ottaen teette sen, koska projektihan on Saksan valvonnassa”.

”Minä lupaan teille, me kykenemme sen tekemään”, vastasi Biden.

Mielenkiintoista oli, että Biden esitti uhkauksensa Saksan silloisen sosialidemokraattisen pääministerin Olof Scholzin kanssa pitämässään yhteisessä lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa Washingtonissa.

Amerikkalaistoimittaja Tucker Carlsson kehotti myöhemmin kiinnittämään huomiota siihen, mitä Biden tarkalleen sanoi. ”Hän ei sanonut, että keskeytän kaasutoimitukset Venäjältä Saksaan. Hän sanoi, ettei Nord Stream 2 ole enää olemassa. Me lopetamme sen. Me otamme sen pois toiminnasta. Me räjäytämme sen”.

Carlsson muistutti myös Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nulandin tammikuussa 2022 todenneen, ettei Nord Stream 2 etene, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Asiasta pidetään hänen mukaansa huolta ”tavalla tai toisella”. Vuoden 2023 alussa Nuland sanoi myös olevansa hyvin tyytyväinen siitä, että kaasuputki oli vain iso pala metallia meren pohjassa.

Toveri ja Limnell syyttivät Venäjää

Jo 27.9.2022 – eli päivä räjäytysten jälkeen – armeijan pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri väitti MTV:n uutisissa Venäjän valmistelleen vedenalaisen infrastruktuurin rikkomista jo vuosia.Toverin mukaan Nord Streamin putkirikot ovat Venäjän varoitus lännelle.

Uudessa Suomessa ja Talouselämä-lehdessä Toveri kertoi 28.9.2022 pitävänsä Venäjää syyllisenä kaasuputkien räjäytyksiin.

Iltasanomissa 1.10.2022 haastateltu Toveri sanoi Venäjän aiheuttaneen ekologisen katastrofin Itämerelle. Tällainen teko ei saa jäädä rankaisematta, sanoi Toveri väittäen Venäjän pelottelevan ”hullun miehen” taktiikalla.

Iltalehti uutisoi kuukautta myöhemmin 1.11.2022, että Toveri on nimitetty Ulkopoliittisen instituutin tutkijaksi. Uutisessa kerrottiin Toverin tuovan Upiin ”lisää asiantuntijuutta muun muassa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaisturvallisuudesta, Itämeren ja Arktisen alueen sotilaallisesta toiminnasta sekä Venäjän asevoimista ja hybridisodankäynnistä”.

Aalto-yliopiston kyberturvalisuuden työelämän professori Jarmo Limnell totesi twitter-tilillään 27.9.2022, että vuotojen sijainti Borhgolmen ympäristössä tuskin on sattumaa. ”Venäjä haluaa muistuttaa läsnäolosta strategisesti tärkeässä merikanavassa”. Limnellin väitteille antoi julkisuutta samana päivänä myös kokoomuksen Verkkouutiset.

Limnellin mukaan kyse on myös keinovalikoiman laajentamisesta. ”Iskusta länsimaista infrastruktuuria vastaan. Vakava asia”, sanoi Limnell.

Sekä Toverista että Limnellistä tuli seuraavana vuonna kokoomuksen kansanedustajia. Nyt Toveri on kokoomuksen edustaja europarlamentissa Brysselissä.

Ulkopoliittinen instituutti syytösten kärkenä Suomessa

Ulkopoliittisella instituutilla oli Suomessa erityinen rooli Venäjään kohdistetuissa syytöksissä.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi kaasuputkivuotoja twitterissä jo räjäytysten jälkeisenä päivänä ja totesi Venäjän ”demonstroivan kykyjään”. Aaltola arvioi, että Venäjä mieluummin tuhoaa Eurooppaan rakennetun infrastruktuurin kuin jättää sen pystyyn.

”Kannattaa varautua Venäjän poltetun maan taktiikkaan. Keskinäisriippuvan Euroopan jäänteet mieluummin tuhotaan, kuin annetaan jäädä pystyy. Avantoon vaipuva Venäjä pyrkii vetämään Eurooppaa mukaansa”, kirjoitti Aaltola 27.9.2022.

Helsingin Sanomat haastatteli 28.9. Aaltolaa, joka väitti Venäjän voivan käyttää räjäytyksiä ”kuin Mainilan laukauksina tai sitten demonstratiivisena tekona, jossa kehotetaan länttä varautumaan pahaan talveen”.

Äänessä oli myös Upin tutkimusjohtaja Mikael Wigell, jonka mukaan ”kaikki viittaa pitkälti siihen, että venäläiset ovat asialla”. Iltalehdessä sabotaasin jälkeisenä päivänä 27.9.2022 haastateltu Wigell näki, että Venäjä uhittelee ja pyrkii jälleen hajottamaan Eurooppaa lisää.

Myös Upin johtava tutkija Matti Pesu arvioi 28.9.2022 Helsingin Sanomille, että Venäjällä voisi olla ”halu ja kyky toteuttaa räjähdykset”.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen: ”Kaikille on selvää, että kyse on Venäjästä.”

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen, jonka tutkimuskohde on ympäristöpolitiikka, väitti kaikille ”olevan selvää, että kyse on Venäjästä”. Helsingin Sanomat antoi palstatilaa tällekin ”tiedolle”.

Tynkkysen mukaan Venäjän motiivina saattoi olla ennen kaikkea psykologinen sodankäynti. Venäjä pyrkii osoittamaan valtansa ja ”näyttämään, että pystyy tekemään pahaa Euroopalle”.

Vielä vuosi myöhemmin, kun Washington Post julkaisi Yhdysvaltojen hallussa olevaa tiedustelutietoa ja paljasti ukrainalaisryhmän suunnitelmista räjäyttää kaasuputket, Tynkkynen piti kiinni aiemmista väitteistään.

”Olen aiemmin sanonut, että epäilen vahvasti Venäjän olevan räjäytysten takana. Arvioni on edelleen sama, sillä Venäjällä on vahvin motiivi”, sanoi Tynkkynen ja tälläkin kertaa Helsingin Sanomissa 7.6.2023.
Venäjän tavoitteena on Tynkkysen mukaan luoda pelkoa. ”Huolimatta siitä, kuka sabotaasin takana todellisuudessa on, on tapaus Venäjän tavoitteelle hyödyksi”, sanoi Tynkkynen.

Iltalehden Lauri Nurmen mukaan myös Suomi vaarassa

Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti heti sabotaasia seuranneena päivänä 27.9.2022 venäläisten todennäköisesti räjäyttäneen kaasuputket. ”Vaarassa ovat myös suomalaiset energiaverkot”, totesi Nurmi.

”Räjäyttämällä kaasuputket kaukana rajoiltaan Venäjä on ylittänyt vakavan kynnyksen: maa on tehnyt hyökkäyksen Putinin hallintoa vastustavia demokraattisia maita vastaan”, totesi Nurmi, joka väitti myös, että Venäjä ”on aloittanut ainakin epäsuoran sodankäynnin Itämeren piirin demokraattisia valtioita kohtaan”.

”Venäjä on todennäköisesti tehnyt aidon sotilasoperaation Ruotsia vastaan. Tilanne on erittäin vakava”, arvioi lehden politiikan toimittaja.

Yle hankki ”vakuuttavaa todistusaineistoa”

Vielä vuoden 2023 toukokuussa Yle julkaisi ”todistusaineistoa” Venäjän syyllisyydestä.

”Venäläisaluksia vieraili Nord Stream-kaasuputkien räjähdyspaikan läheisyydessä ainakin kaksi kertaa. Viimeisin vierailu tapahtui vain alle viikko ennen räjähdyksiä syyskuussa 2022. Yhdessä tapauksessa venäläisalus pysyi räjähdyspaikan läheisyydessä lähes vuorokauden”, kirjoittivat toimittajat Jyri Hänninen, Jesse Mäntysalo ja Magnus Berglund.

Pohjoismaiden yleisradioyhtiöt olivat yhdessä selvittäneet venäläisalusten liikkumista. Mukana olivat sekä Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen yleisradioyhtiöt, jotka jäljittivät alusten liikkeitä radioviestinnän ja satelliittikuvien avulla.

”Asiantuntijoiden mukaan havainnot ovat merkittävä lisä Nord Stream -kaasuputkien räjähdystä edeltävien tapahtumien hahmottamisessa”, kertoo Yle 3.5.2023.

”Asiantuntijana” Yle käytti Britannian laivaston entistä tiedustelu-upseeria, jonka mielestä yleisradioyhtiöiden selvitys antaa ”vakuuttavan kuvan Venäjän salaisesta toiminnasta kaasuputkien lähellä iskuja edeltävänä aikana”.

Havainnot antavat ”vakuuttavaa näyttöä siitä, että ne ovat yhteydessä Nord Streamin tapahtumiin”, väitti Ylen toimittajien Venäjän vedenalaisen sodankäynnin asiantuntijaksi nimeämä britti.

Seymour Hersh: Sabotaasisuunnitelman valmisteli Yhdysvallat

Amerikkalaistoimittaja Seymour Hersh totesi vuoden 2023 helmikuussa julkaisemassaan blogikirjoituksessaan, että Biden teki päätöksensä putkien räjäyttämisestä kuukausia kestäneen harkinnan jälkeen.

Hersh väitti oman selvityksensä osoittavan, että räjähteitä kiinnitettiin kaasuputkiin jo kesäkuussa 2022 Naton Baltops 22 -nimisen merisotaharjoituksen varjolla.

Myös Suomi ja Ruotsi osallistuivat Baltopsiin 14 Nato-maan ohella. Ruotsi toimi tällä kertaa harjoituksen isäntänä. ”Yhdysvallat suoritti merioperaation, joka tähän saakka on pidetty salassa”, kirjoitti Hersh.

Hersh ei ole kuka tahansa kirjoittaja. Hän on kiistatta Yhdysvaltain tunnetuimpia tutkivia toimittajia. Hänet on myös palkittu mm. Pulizer-palkinnolla journalistisesta työstään Vietnamin sodassa.
Väistämättä herää myös kysymys, oliko ukrainalaisryhmä mukana myöhemmin vain siksi, etteivät sabotaasihankkeen todelliset suunnittelijat ja toteuttajat paljastuisi?

Aika moni myös lännessä on tehnyt sen johtopäätöksen, ettei varsin kevyesti varustettu ukrainalainen sabotaasiryhmä olisi yksin kyennyt kuljettamaan suuriin räjäytyksiin tarvittavaa mittavaa räjähdysainelastia. Juuri kukaan ei enää tunnu kiistävän kuitenkaan sitä, etteivätkö ukrainalaiset ja Ukraina olisi olleet tavalla tai toisella mukana sabotaasissa.

Siitä läntiset asiantuntijat kuitenkin yhä vaikenevat, että eniten kaasuputkien räjäyttämisestä hyötyi sekä poliittisesti, taloudellisesti että sotilaallisesti ennen muuta Yhdysvallat. Läntinen Eurooppa on nyt esimerkiksi yhä riippuvaisempi Yhdysvaltain ja sen arabiliittolaisten tuottamasta kalliista nesteytetystä maakaasusta.