”Euroopalle on kohtalokasta olla Yhdysvaltojen ystävä”

”Eurooppa on nyt Yhdysvaltojen ystävä, mutta Yhdysvallat ei ole Euroopan ystävä. Kuten jo Henry Kissinger sanoi, on vaarallista olla Yhdysvaltojen vihollinen, mutta kohtalokasta olla sen ystävä”, sanoi yhdysvaltalainen Columbian yliopiston professori Jeffrey Sachs Brysselissä tiistaina.

Sachs totesi sanoneensa samaa myös neuvoessaan Ukrainan johtoa ja suositellessaan Ukrainalle puolueettomuuspolitiikkaa.

”Ukrainan sota olisi helposti voitu välttää ennen vuotta 2022 julistamalla, että Ukrainasta ei tule Naton jäsentä”, sanoi Sachs. Hänen mukaansa Yhdysvallat ei ollut kiinnostunut ratkaisemaan ongelmaa ja Yhdysvaltojen eurooppalaiset ”liittolaiset” tekevät sen, mitä Yhdysvallat käskee.

Sachsin mukaan Euroopan ongelma on alistuminen Yhdysvaltojen eduille. Hänen mielestään Euroopalla tulisi olla oma linjansa ja sillä tulisi olla omat aktiiviset suhteensa maailman kaikkiin valtakeskuksiin.

”Maailma tarvitsee rauhaa rakentavaa Eurooppaa”

Professori Jeffrey Sachs sanoi maailman tarvitsevan rauhaa rakentavaa Eurooppaa. Tällä hetkellä Eurooppa ei kuitenkaan hänen mielestään tajua omaa rooliaan maailmassa. Eurooppa pysyy Sachsin mielestä Yhdysvaltojen miehittämänä maanosana. Sachsin mukaan Saksan olisi kannattanut vaatia Yhdysvaltoja vetämään kaikki joukot maan alueelta samalla, kun Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä viisi tuhatta amerikkalaissotilasta pois Saksasta.

Sachsin mukaan Euroopan vakauden on murtanut Yhdysvaltojen halu hegemoniaan. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvallat alkoi ajaa seurauksista välittämättä Naton itälaajenemista. Sachs muistutti monen kylmän sodan ajan asiantuntijan vastustaneen laajentumista. Hän totesi mm. Yhdysvaltojen silloisen Moskovan suurlähettilään Jack Matlockin sanoneen, ettei Naton tulisi laajentua itään, vaan rakentaa normaaleja suhteita Neuvostoliiton kanssa.

”Hinta Saksojen yhdistymiselle kylmän sodan lopussa oli lupaus siitä, että Nato ei laajenisi itään”, sanoi Sachs. Tämä on hänen mukaansa toistettu lukuisia kertoja eri dokumenteissa. Sachs kertoi myös Australian entisen pääministerin Paul Keatingin kysyneen Saksan liittotasavallan Saksojen yhdistymisen aikaiselta liittokanslerilta Helmut Kohlilta yhdistymisen hintaa ja Kohlin myöntäneen suoraan hinnan olleen kielto Naton itälaajentumiselle.

Sachs sanoo Euroopan ja Venäjän talouksien olevan yhteensopivia keskenään. Siksi onkin suuri onnettomuus, että Euroopan ja Venäjän välit ovat rikkoutuneet. Yhdysvallat on myös tehnyt kaikkensa, jotta Venäjän ja erityisesti Saksan välille ei syntyisi vahvaa taloudellista liittoa. Euroopassa lietsotaan Sachsin mukaan myös perusteetonta pelkoa Venäjästä.

”Venäjän tarkoitus ei ole valloittaa Eurooppaa”, totesi Sachs. Hänen mukaansa esimerkiksi Britannia on ollut parantumattomasti russofobinen 1840-luvulta lähtien. Nykyään Saksa ei hänen mielestään ole paljon parempi. Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin pitäisi jo oman maansa etujen vuoksi aloittaa välittömästi neuvottelut Venäjän kanssa.

Omista kokemuksistaan Itä-Euroopan talousuudistusten toteuttamisessa hän sanoo epäonnistuneensa pahasti, koska ei ymmärtänyt, että talousuudistusten tavoitteena ei ollut rauha, vaan Yhdysvaltojen ylivallan rakentaminen. Yhdysvaltojen etu ei ole ollut hänen mukaansa edistää Venäjän vakautta, vaan sen epävakauttamista ja jopa hajottamista.

”Länsijohtajien ymmärryksen ja todellisuuden välillä iso kuilu”

”Maailmaa epävakauttaa kuilu länsijohtajien ymmärryksen ja todellisuuden välillä”, sanoi Sachs suorasukaisesti. Yhdysvaltojen ja Euroopan johtajat elävät amerikkalaisprofessorin mielestä vielä menneessä maailmassa, jossa länsimaat hallitsivat maailmaa mielensä mukaan. ”Todellisuudessa maailma on jo moninapainen”.

Sachsin mukaan ”kuilu ymmärryksen ja todellisuuden välillä on jo niin ennennäkemättämän suuri, että se voi tappaa meidät kaikki”. Syynä tähän on hänen mielestään se, että niin Yhdysvaltoja kuin Euroopan maita hallitsee ”joukko typerimpiä, epäpätevimpiä, epävakaimpia ja jopa hulluimpia johtajia”.

Amerikkalaisprofessori viittasi puheessaan myös ydinsodan mahdollisuuteen. Sachsin mukaan olisi suotavaa, että jokainen tuntisi paremmin Kuuban vuoden 1962 ohjuskriisin historian. Silloin maailma oli ydintuhon partaalla. Sachsin mielestä ainoastaan Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedyn ja Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšovin kyvyt sekä molemminpuolinen keskinäinen viestintä pelastivat maailman ydinsodalta.

Sachs puhui Brysselissä myös Israelin ja Yhdysvaltojen sodasta Irania vastaan. Hänen mukaansa sodalle ei ole järjellisiä perusteita. Syy ei Sachsin mukaan ole ydinaseet, koska silloin ei olisi ollut järkeä murhata Iranin hengellinen johtaja, joka ei kannattanut ydinaseiden kehittämistä. Iranin vastaisen sodan perimmäinen syy on Sachsin mukaan se, että Israel haluaa saada sotilaallisen hegemonian Länsi-Aasiassa ja Suur-Israelin rajat.

Sachs hämmästeli myös sitä, miten Yhdysvaltojen vasallivaltiot kykenevät venyttämään todellisuutta. Esimerkkinä hän mainitsi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kokouksen 28. helmikuuta. Silloin Bahrain, Ranska, Britannia ja moni muu Yhdysvaltain liittolaismaa tuomitsi Iranin ”provosoimattoman” hyökkäyksen Persianlahden maita vastaan, vaikka samana päivänä Yhdysvallat ja Israel aloittivat hyökkäyksen Iraniin.

Yhdysvallat käytti hyökkäyksessä Irania vastaan mm. Persianlahden maissa olevia tukikohtiaan.

Europarlamentti esti omissa tiloissaan Sachsin tilaisuuden järjestämisen

Sachs ei saanut esiintyä Euroopan parlamentin omissa tiloissa, vaikka tilaisuuden järjestäjänä oli parlamentin luxemburgilainen jäsen Fernand Kartheiser ja Sachs sen pääpuhuja. Tilaisuus jouduttiin järjestämään brysseliläisen hotellin tiloissa. Tapahtuman teemana oli ”Euroopan rooli moninapaisessa maailmassa”.

Europarlamentaarikko Kartheiser totesi avauspuheenvuorossaan maailman nykyisen tilanteen olevan vakavampi kuin kylmän sodan aikana. Erona kylmän sodan aikaan on hänen mielestään se, että silloin eri osapuolet pyrkivät viestimään keskenään ilman ylimielisyyttä vastapuolta kohtaan.

Kartheiser sanoi Euroopan parlamentin olevan tekopyhä mainostaessaan itseään ”Demokratian talona” ja saarnatessaan muulle maailmalle demokratiasta ja ihmisoikeuksista, mutta sulkevan omat tilansa valtavirran ulkopuolisilta näkemyksiltä.

Luxenburgilainen europarlamentaarikko totesi nykyistä ulkopoliittista ilmapiiriä europarlamentissa kuvaavan hyvin myös se, että jotkut Euroopan parlamentin baltialaiset kollegat ovat syyttäneet häntä Ukrainan pettämisestä. Ja vain siksi, että hän on viimeisen vuoden aikana pyrkinyt ylläpitämään poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja Venäjän duuman jäsenten välillä.

Kuva: Sakari Linden