Naapurimme Karjalan Tasavalta

Tässä pikkusaaressa käyn keskimäärin 2-3 viikon välein. Venäjän ja Suomen raja kulkee noin 200 metrin päässä. Molempien maiden asukkaat kalastelevat ja virkistäytyvät järvellä. Käydessäni siellä 21.3.2023 oli ahma kulkenut järven yli Suomesta Venäjän puolelle. Aaro Hellaakoskea mukaillen voisi sanoen ”ei rajasta piitannut vikkelä hupsu”.

MTV:n uutiset klo 19 kertoi 21.3.2023, että itärajayhteistyöhön käytettiin 30 vuoden aikana lähes miljardi euroa. Kaikki hankkeet pysähtyivät kuin seinään, kun Suomen valtiojohto katkaisi yhteistyösuhteet Venäjälle. Tästä aiheutuu erittäin suurta vahinkoa.

Asun paikassa, josta Venäjän rajalle on linnuntietä alle 10 km. Liikun rajavyöhykkeellä 20-30 kertaa vuodessa. Kohteena on useimmiten hehtaarin kokoinen saari, jonka nurkalla on rajapylväs (kuvassa). Siellä ”veteen piirretyn rajaviivan” toisella puolella kalastelevat ja virkistäytyvät hyvät naapurimme.

Venäjän ja Suomen rajavartijat partioivat vuorotellen ajaen pitkin ”rajaviivaa” kesällä moottoriveneellä ja talvella moottorikelkalla. Nyttemmin on partiointi siirtynyt suurelta osin helikoptereilla tehtäväksi. Mitenkähän muuten tällä järvellä se rajamuuri pystytettäisiin. Maidemme välisestä rajasta järvillä on kaikkiaan 125,7 km.

Rajan takana on Karjalan Tasavalta (KT), Venäjän luoteinen alue. Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on 1346,3 km. Siitä on 723 km Karjalan Tasavallan alueella. Se ulottuu Imatran pohjoispuolelta Hiitolanjoelta kauas Sallaan Lapissa. Suomessa raja kulkee Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin kohdalla. Täällä kehittyi myös alueellisesti ystävällinen yhteistyö kaikilla elämän aloilla sekä viranomaisten että asukkaiden tasolla. Sillä on ollut hyvin myönteinen vaikutus rajan molemmin puolin.

Karjalan Tasavallassa on noin 640 000 asukasta. Sillä on kuitenkin suuri talouspotentiaali, sillä sen pinta-ala on yli puolet Suomen pinta-alasta ja siellä on rikkaat luonnonvarat. Suomella on mahdollisuus tehdä talousyhteistyötä suoraan KT:n kanssa, sillä heillä on laaja itsehallinto. Sitä kuvaa mm. se, että KT:llä on talousyhteistyötä 98 valtion kanssa.

Karjalan Sanomien 8.3.2023 ilmestyneessä numerossa kerrotaan etusivun uutisena, että KT neuvottelee talousyhteistyön käynnistämisestä Ugandan kanssa. Sisäsivulla on kuva Ugandan Moskovan suurlähettilään ja hänen johtamansa talousvaltuuskunnan vierailusta ja selostus neuvotteluista.

Karjalan Tasavallassa kuten koko Venäjällä on käynnissä voimakas kehitys. Myös ulkomaankaupan uudistusten kohteena on erityisesti siirtyminen raaka-aineiden viennistä jatkojalostustuotteisiin. KT:ssä suurimmat mahdollisuudet liittyvät metsätalouteen. Pelkän raakapuun viennin sijaan investoidaan voimakkaasti nykyaikaisiin tuotantolaitoksiin, jotka tuottavat paperia, kartonkia, rakennusmateriaaleja, huonekaluja ym.

Suomi on menettämässä tässä erittäin tärkeässä vaiheessa investointien ja tuotannollisen yhteistyön markkinat valtiojohdon häikäilemättömän politiikan vuoksi. KT:n puunjalostustuotteiden korkea laatu on avannut suuria vientimahdollisuuksia moniin maihin. Se merkitsee samalla vaikeuksia Suomen viennille, kun se joutuu heikompaan kilpailuasemaan senkin vuoksi, että KT voi käyttää hyväkseen Venäjän luomia laajoja yhteistyösuhteita.

Matkailu on nyt KT:ssa erityisen suuren huomion kohteena. Ominaista on herättää turistin kiinnostus samaan aikaan luontoon, kulttuuriin ja historiaan – kaikki Kalevalaan liittyvä ja Valamo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Sellaisia kohteita on paljon, eräät maailmassa ainutlaatuisia.

KT:n suhtautumista yhteistyöhön kuvastaa sekin, että siellä investoidaan paljon Suomen vallan aikaisiin rakennuskohteisiin ja muistomerkkeihin. Varsinkin Sortavala on tällaisen työn kohteena. Samalla luodaan positiivista kuvaa suomalaisten työstä ja aikaansaannoksista. Sotahistoria on toki asia erikseen.

Kerron pari miellyttävää kokemusta vierailuistani KT:ssa. Sain viettää melkein viikon Kizin saarella. Olin ensimmäisessä turistiryhmässä, joka sai majoittua saarella. Meillä oli siellä karjalan kielen ja kulttuurin kurssi. Toinen arvokas kokemus oli majoittuminen ja retkeily uudessa Laatokan luodot kansallispuistossa, joka sijaitsee syntymäpitäjässäni Jaakkimassa (nykyisin osa Lahdenpohjaa). Pääsimme soutelemaan Laatokalla upealla lahdella, jota nimitetään vuonoksi. Siellä lähti Laatokan norppa seuraamaan venettämme ja tuli 20 metrin päähän.

Nyt elämme tilanteessa, jossa presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin johdolla on katkaistu ne mainiot ystävyyssuhteet Venäjään, joita kauan viisaasti rakennettiin. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että sekä Karjalan Tasavallassa että koko Venäjällä on valmius palauttaa hyvät suhteet. Se riippuu siitä, milloin ja millä tavalla Suomessa ollaan lopettamassa nykyinen hirvittävä vihanpito.

+++

Vastaa