Toimittaja Matti Kuusela tunnusti panneensa omiaan kirjoittamiinsa juttuihin. Nyt valtakunnan journalistit ovat sekaisin. Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Apunen puolustivat Kuuselaa. Aamulehti puolestaan päätti poistaa palkitun toimittajan 500 juttua ja palkata selvitysmiehen tutkimaan, mitä filunkia jutuissa on.
Tilanne eskaloituu, päivä vaaditaan pölkylle. Faktan ja fiktion välimaastossa liikkunut taitava kirjoittaja on ilmeisesti murtanut suomalaisen totuudellisen journalismin peruspilarin.
Niinköhän?
Kohu on valtavan ylimittainen, kun sen rinnalle asetetaan todellisuus: Viimeistään vuodesta 2014 koko suomalainen ”valtavirtamedia” on valehdellut meille keskeisistä asioista suut ja silmät täyteen. Valtamedia muuttui omaehtoisesti valemediaksi.
Journalismin periaatteet on esimerkiksi Ylessä ja Helsingin Sanomissa heitetty tunkiolle, kun on siirrytty läntisen propagandakoneiston osaksi, ehdoitta, kyseenalaistamatta, ilman lähdekritiikkiä, ilman omaa tahtoa ja harkintaa.
HS ja Yle ovat tuosta lähtien hyväksyneet roolinsa Yhdysvaltain megafoneina. Suomalaisia on aivopesty vihaamaan ja pelkäämään Venäjää, ymmärtämään ja kannattamaan USA:n agendaa, Natoa, militarismia, aselastien lähettämistä Ukrainaan, uskomaan että Kiovassa tapahtui aito vallankumous eikä Yhdysvaltain organisoima aseellinen vallankaappaus; ja että kysymyksessä on talvisodan kaltainen pienen maan urhea taistelu itsenäisyytensä ja oikeastaan koko Euroopan ja sen demokratian puolesta.
Valheiden takominen Ylen ja HS:n seuraajien pääkoppaan on ollut jokapäiväistä, määrätietoista ja häikäilemätöntä. Historiaa on kirjoitettu uusiksi, ja jokaisessa mahdollisessa kohdassa on todistettu Vladimir Putin joko perkeleeksi tai tämän lähisukulaiseksi.
Lukijoille ja katsojille ei ole huomattu kertoa, kuinka monta miljoonaa ihmistä Yhdysvallat on tappanut tai tapattanut viime vuosikymmeninä, tai että se on työkalunsa CIA:n avulla syrjäyttänyt 80 maan hallinnon ja vaihtanut sen mielisekseen, tai että Suomi on nyt tämän väkivallalla ja pakotteilla maailmaa hallinnoivan uusin alusmaa, Washingtonin sotahaukkojen haltuunsa ottama etulinja Venäjää vastaan.
Jos HS:n ja Ylen asiakkaat uskovat, mitä nämä mediat toitottavat, he eivät tiedä maailman todellisuudesta mitään. HS ja Yle eivät ole minun nähdäkseni kertaakaan antaneet puheenvuoroa merkittäville läntisille asiantuntijoille.
Jeffrey Sachs, John Mersheimer, Douglas Macgregor, Alastair Crooke, Scott Ritter, Jack Matlock, Harald Kujat, Matt Hoh, Larry Johnson tai Ray McGovern eivät ole saaneet suunvuoroa Helsingin Sanomissa tai Ylessä, vaikka väitän, että heidän käsityksensä Ukrainan sodasta ja lähellä ydinsotaa olevan maailman tilanteesta olisivat enemmän kuin tarpeen ymmärryksen lisäämiseksi.
Muiden muassa näitä henkilöitä Naapuriseuran Sanomat seuraa, ”itäisten” lähteiden lisäksi.
Siksi meillä on esimerkiksi käsitys, että Moskovan terrori-isku oli tilaustyö, jota valmistelivat MI6 ja CIA yhdessä Ukrainan kanssa. Ja että länsi jo ymmärtää Venäjän voittaneen sodan, josta seuraa todennäköisesti Naton hajoaminen, suuri nöyryytys, jota nyt kaikin keinoin yritetään torjua tai ainakin lieventää julkisuudessa.
Nämä läntiset lähteet kertovat myös, että jos Suomi on samaa mieltä Ranskan presidentin kanssa mahdollisuudesta lähettää joukkoja Ukrainaan, me olemme hengenvaarassa. ”Ei vain Helsinki vaan koko Suomi.”
***
Helsingin Sanomien suosikkilähde on ISW, Pentagonin eläkeupseereiden ”ajatushautomo”, Yhdysvaltain sotapropagandan kotipesä.
Yleisradion agenda ja taso olivat läsnä viikko sitten lähetetyssä ”Viimeinen sana” -ohjelmassa. Aiheena oli iltapäivälehtien myyntitykki ja lööppikuningas Putin. Samanmielisten pöydässä itseensä tyytyväiset marakatit taputtivat toisilleen. Masentavampaa ja irvokkaampaa ”mediakritiikkiä” en ole nähnyt milloinkaan.
Ja kun Helsingin Sanomat muutama päivä sitten julkaisi pääkirjoituksen otsikolla ”Journalismin pitää olla totta”, ironia huipentui. Toimittaja Matti Kuusela sai kuulla kunniansa valtakunnan päävalehtelijalta.
Journalismi ns. valtamedioissa on ohi. He romuttivat sen itse, eikä paluuta uskottavuuteen ole, ei tällä vuosisadalla.
Voimia Matti Kuuselalle! Fiktiivisen reportaasin ja valtakunnalle vaarallisen valehtelun välillä on ero.
13 kommenttia julkaisuun “PALUUTA EI OLE”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Eipä tässä paljon muuta voi sanoa kuin (Aku Ankan puhuvaa koiraa lainaten) : ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.”
Näinhän se temppu tehdään. Pienestä asiasta nousee valtava kohu ja näin käännetään huomio pois olennaisista asioista. Paras esimerkki joka tulee mieleen on Watergate -skandaali 1970-luvulla jonka tuloksena Nixon pakotettiin eroamaan. Kömpelö tunarointi joka jopa saattoi olla sellaiseksi tarkoitettu. Tehtiin murto demokraattien puoluetoimistoon mukamas salaisuuksia poimimaan. Tilanteessa jossa Nixon olisi marssinut selvään vaalivoittoon hän riskeerasi kaiken löytääkseen mitä ? Suuria suunnitelmia ?
Mediahuomio oli aivan käsittämätön. Aamusta iltaan kanavat täynnä kuulemisia ja selostuksia. Mutta näin päästiin eroon Vietnamin sodan jälkipyykistä ja Pentagonin papereiden sisällöllisistä tutkimuksista mikä olisi ollut se varsinainen juttu. Sen sijaan saatiin huomio syntipukkiin joka ajettiin matkoihinsa.
Vastaavaa oli käsillä kun Trumpin väitettiin yrittäneen vallankaappausta vaalien jälkeen. Se oli selvä ansa jossa Trumpin kannattajat johdateltiin kongressin kulmille ja joku avasi heille ovet. Täysi karnevaali päällä sarvipäisine shamaaneineen. Ei se vallankaappaus ihan näin tapahdu. Poliisi ampui ilman mitään varoitusta ja vaaraa naisveteraania rintaan ja hän kuoli välittömästi. Poliisia ei rangaistu. Sisälle menneitä karnevaalia juhlineita rangaistiin ankarin monivuotisin tuomioin ja useita pidettiin vankeudessa ilman syytteen nostamista. – Enkä ole sen paremmin republikaanien kuin demokraattien kannattaja.
Mutta kyllä Suomen median askartelussa selvä logiikka on havaittavissa. Omin housuin ei istuta tuleen. Valitaan halutut lähteet ja annetaan niiden kertoa tarinansa. Mitään omaa mielenkiintoa siihen, että miten luotettavia lähteet ovat ja keiden asialla he toimivat ei ole tai ei ainakaan kerrota. Näin saadaan aikaan ideologista narratiivijournalismia jonka varsinaiset asiantuntijat ampuvat seulaksi. Mutta sehän ei sitten enää kiinnostakaan. Kuljetaan zomibien lailla; kukahan se oli, sekö se oli, äh ei voi tietää eikä edes kiinnosta tietää.
Suojelen itseäni valtamedian Venäjä-vihalta. Olisikin totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa vihaa edes, mutta kun ei ole. Toisinaan näen silti vahingossa vilauksia otsikoista. Esimerkiksi oliko se tänään kun Stubb oli väittänyt jotain sellaista, että Venäjän päämäärä on hajottaa Suomi. En katsonut, oliko hänellä mitään perustelua väitteelle, mutta jos oli, niin senkin täytyi olla valhetta.
Oman käsitykseni mukaan Venäjällä tai Neuvostoliitolla ei ole ollut oikeastaan koskaan mitään Suomea vastaan – eikä varsinkaan viime vuosikymmeninä – ennen kuin Suomi alkoi liittoutua sotilaalliseksi uhkaksi Venäjälle ja harjoittaa Venäjä-vihan kylvämistä keinoja kaihtamatta. Ne ongelmat mitä on joskus ollut, ovat olleet periaatteessa sitä samaa kuin nyt eli seurausta Suomen liittoutumisesta Venäjän viholliseksi.
Suomi on itse aiheuttanut – vieläpä valhein ja totuuksista sopivasti vaieten – kaikki ongelmansa Venäjän kanssa. Ehkä vielä pahempaa on se, että kun Venäjä joutuu vastaamaan Suomen tekemisiin ja Suomen kautta muodostuvaan uhkaan, aletaan kaikesta kuitenkin syyttää Venäjää. Kieroilu ja kaksinaismoralismi ovat huipussaan eikä totuuden puhujia ole.
Täytyy olla niitäkin merkittäviä tahoja, jotka ovat säilyttäneet oman harkintakykynsä kaiken aivopesun keskellä, mutta he ovat raukkamaisesti hiljaa. Aivan kuin siinä kuuluisassa valokuvassa, jossa kaikki taputtivat seisten (oliko se Hitlerille) paitsi yksi, joka oli jäänyt istumaan. En ole katsonut tarkemmin, näyttääkö Mauno Saarelta, mutta henkinen yhtäläisyys on ilmeinen.
Jos tässä vielä sotakin saadaan aikaan, on se aivan varmasti meidän (tai käskyttäjiemme) aikaansaannosta, mutta yhtä varmasti siitä tullaan syyttämään Venäjää. Oikeasti Venäjä halusi olla meidän ystävämme ja toinen toisiamme tukeva avulias naapuri. Ukrainassakaan ei olisi kriisiä sodasta puhumattakaan, mikäli asia olisi Venäjästä riippunut.
Venäjä on ollut Suomen ja suomalaisten ystävä Kekkosen ajoista lähtien, kunnes Kekkonen kuoli. Sitten ystävyys alkoi hiljalleen rapautua, tosin Tarja Halosen aikana suhde oli vielä kunnossa, mutta sitten alamäki alkoi. Sauli Niinistö yritti teeskennellä ystävyyttä tavatessaan Putinin, mutta naamasta näki, että inhotti koko juttu.
Tämän hetken poliitikoissa ei ole ketään, joka pystyisi pääsemään sellaiseen valta-asemaan, että voisi pikkuhiljaa palauttaa suhdetta naapuriin. Kaikki suomalaiset mediat ovat rummuttaneet lännen propagandaa jo 15 vuotta, jolloin poliitikoiden aivot ovat kääntyneet kaikki länteen.
Jostain pitäisi löytää uusi kasvo, joka pääsisi rummuttamaan totuutta uskottavasti kansan päihin, ja sen jälkeen ottaisi ohjat käsiinsä. Muistan joskus lapsena lukeneeni satukirjaa, jossa kuningas luopuu toiselle kruunun yhdeksi päiväksi. Jos minä saisin vallan käsiini, niin välittömästi Suomi eroaisi Natosta, EU:sta ja irtisanoisi DCA-sopimuksen. Saman päivän aikana neuvottelisin Venäjän kanssa uuden YYA-sopimuksen, joka olisi vielä laajempi kuin entinen sopimus. Saman päivän aikana nykyinen hallitus saisi lähtöpassit ja tilalle ns. virkamieshallitus, jonka minä nimeäisin. Stubbi saisi kenkää ja ottaisin pysyvän valtikan käteen.
Saataisiin todella maailman onnellisin kansa.
Olen täsmälleen samaa mieltä Kaenaen kanssa. Ottaen huomioon, että mikrosiruun on saatu miljoonia toimintoja ja ratas pyörimään sellaisilla kierroksilla, että on ajan kysymys, koska mielikuva maailma hajoaa!!
Minusta olisi toivottavaa, että useammin tehtäisiin selkeä ero sen välillä, mitä ”Suomi on aiheuttanut” ja mitä ”suomalaiset ovat aiheuttaneet”. Emme edelleenkään tiedä, mitä suomalaisten enemmistö haluaa. Tiedämme sen, mitä Mediapooli, Sanoma Oy ja YLE, haluavat suomalaisten uskovan suomalaisista. Suomen hallitukset ja eduskuntapuolueet ovat halunneet sotaa ja liittymistä Natoon. 2019 kansanedustajia ei valittu liittämään Suomea Natoon. Nyt Unkari haluaa ”neutraaliksi” alueeksi.
Ei muuta tule tuutista taas kuin Venäjän uhka, Venäjän uhka ja Venäjän uhka. Hirveä terrori-isku Moskovassa ei hetkauttanut suomalaisia politiikkoja eikä mediaa. Iskusta tehtiin ase Putinia vastaan. On päivänselvää, että iskun tehneet palkkamurhaajat eivät olleet Isisin asialla. Pakoreitti suuntautui Ukrainaan, eivät varmaan tienneet, että siellä heidät olisi heti likvidoitu kulutustavarana. Niin toimii lännen salaiset palvelut. Mutta Venäjällä on nyt kaikki se tieto, minkä se tarvitsee.
Moskovan terrori-isku saattoi olla CIAn ja MI6:n suunnittelema ja sitten, että syylliseksi näyttäisi tulevan Ukraina. Siis nämä lännen instanssit ajattelivat, että Venäjä laskee, että 1+2 = Ukraina, jolloin Venäjä aloittaa Ukrainaa kohtaan lopullisen tuhoiskun. Silloin päästään eroon Ukrainasta, josta on tullut lännelle riippakivi.
Mutta totuus lienee selvempi, eli Ukraina oli mukana iskun suunnittelussa. Uskon, että FSB tietää syntipukit ja nyt on vain kysymys, että miten ja milloin Venäjä suorittaa vastaiskun ja syylliset saavat palkkansa, ja paikkansa taivaassa.
Ikävä kyllä myös naapuri -seudun liitteissä näkyy selkeästi sala-liitto teoirioiden ymmärtäjiä.
Eikökän oje selvää että Venäjällä on intressi-riitoja Islamistisen terrorin kanssa. Mutta toinen kysymys on:
miksi tämä tapahtui, miksi FSB ei kyennyt tätä estämään? Miksi terroristit pääsivät etenemään 340 km ennenkuin heidät
pysäytettiin??Miten tämä on mahdollista maassa,jossa tarkkailu on varmaa? Olen Venäjän ystävä-kymmeniä kertoja maassa
mp-pyörällä. Salaliitto-teoriat : vaikkapa yli-lauta ja MV-lehti.
Eiköhän kysymys ole paljolti siitä, ettei tiedetä (ainakaan ”me” ei tiedetä) iskun järjestäjiä, jolloin asia jää toistaiseksi arvailujen varaan. Itse pidän lähes täysin varmana, ettei kyse ole puhtaasta Isis-iskusta ainakaan. No mistä sitten? Voisin vaikka lyödä vetoa, että isku liittyy Venäjän lisäksi Ukrainaan ja Yhdysvaltoihin. Voi olla pelkkä Ukrainan tiedustelun venäläisvihassa toteuttama verityö tai sitten jonkin muun tahon organisoima vaikkapa juurikin Venäjän saamiseksi kovempiin otteisiin Ukrainaa kohtaan, millä taas toivotaan olevan jokin tietty vaikutus johonkin. Kylläkin hätäilen tämän kommenttini kanssa, kun en ole koko päivänä seurannut ensimmäistä uutistakaan..
Etuliitteet käyttöön: Media Suomessa kaipaa isoa remonttia vallalla olevan viha- ja mielenmuokkausuutisoinnin sijaan. Asiaohjelmat haastattelluineen ja haastateltava valintoineen kuuluvat samaan tarpeelliseen remonttiin. Keskustelu- ja asiaohjelmissa on aivan liian silmiinpistävää, että asiantuntijat valitaan poikkeuksetta vihaperusteisesti, erikoisesti silloin kun käsitellään Ukrainaa, Venäjää tai Putinia. Kuka eniten tuntee inhoa ja vihaa, on suosituin ”asiantuntija” valinta. Neutraalisti molempia näkökantoja puntaroivaa asiantuntijaa ei oteta mukaan. Pekka Toveri on hyvä esimerkki jatkuvasti muukaan valituista. Hänen asiantuntemuksensa on tuottanut räikeimmin virhearviointeja, mutta naapurivihaa sensijaan on mahtunut mukaan ylettömästi. Toverin kaltaisia suosikkivalintoja on lukuisia. Mediatyötä ja uutisointia korjaillessa voisi olla hyvä valinta ottaa jutuille etuliitteet käyttöön.
Jos uutinen olisi pelkkä uutinen, olisi U sopiva etumerkintä. Jos uutinen olisi varmasti totta, se olisi TT (tarkastettu totuus). Jos uutiseen tai kirjoitukseen tuodaan mielenmuokkausta / propagandaa, tai ohjailua voisi etumerkintä olla ”OH” Omassa harkinnassa. Iltapäivälehtien kirjoittelut saisivat automaattisesti V arvioinnin (Viihde). Tärkeä olisi myös EMO = Ei mediapoolin ohjailema/ohjeistama. Jospa jonain päivänä saisimme luettavaksemme journalismin periaatteilla tuotettua uutisointia ja faktoihin perustuvaa riippumatonta tietoa.
Matti Kuuselan käsittely oli sekä kosto että opetustilaisuus muille toimittajille: älä sotkeennu Soteen ilman opastusta. Kun takaa tullut bussi kaatoi minut pyörineni ulkomailla niin tulkkini joutui kuulusteluun rikoksesta epäiltynä, kun kävin hakemassa liikennevalvontavideota poliisilta. Kuulustelu oli opetustilaisuus tulkille eikä johtanut pidemmälle. Videota en saanut. Samasta syystä BBC ja YLE pyörittävät tasaisin välein elokuvaa Official secrets.
YLE ja Tekniikka&Talous lehti uutisoivat näkyvästi Venäjän lauantaina ”epäonnistuneen”, ”rajun”, ”laajan hyökkäyksen”. Lähteenä Saaren mainitsema ISW ja suomalainen ”asiantuntija” Käihkö. The Guardian ja The New York Times eivät ole saaneet tietoa ”laajasta hyökkäyksestä” ja ”pellolle tuhotuista panssarivaunuista”.