Tänään perjantaina 11.9. on kulunut 25 vuotta New Yorkin mittavista terrori-iskuista. Niiden tuloksena Yhdysvallat aloitti sodan terrorismia vastaan. Sota on johtanut kansainvälisen oikeuden sääntöihin perustuvan järjestelmän laajamittaiseen mitätöintiin.
Terrorismin vastaisen sodan aloittamiseksi Yhdysvallat otti käyttöön uuden lainsäädännön, joka antoi Yhdysvaltain presidentille oikeuden toteuttaa sotatoimia ympäri maailmaa ilman kongressin hyväksyntää tai valvontaa.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston tutkimuksen mukaan terrorismin vastainen sota on ollut maailmansotien ja Vietnamin sodan jälkeen pisimpään kestänyt, kallein ja eniten tuhoa aiheuttanut sota. Se jatkuu yhä.
Sotatoimia jo neljännesvuosisata
Rhode Islandin Providencessa sijaitseva Brownin yliopiston kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos aloitti vuonna 2011 tutkimusprojektin, joka selvitti terrorismin vastaisen sodan seurauksia. Yli 70 tutkijan loppuraportin mukaan vuoteen 2023 mennessä Yhdysvaltain hallitus oli tehnyt terrorismin vastaisia sotatoimia 78 maassa.
Terrorismin vastainen sota oli aiheuttanut yli 940 000 ihmisen kuoleman sotilaallisissa iskuissa. Kuolleiden joukossa oli paljon siviilejä, työläisiä, toimittajia ja humanitaarisen avun työntekijöitä. Noin 3,7 miljoonaa ihmistä sota-alueilla oli kuollut välillisesti syyskuun 11. päivän jälkeen. Kuolonuhrien kokonaismäärä kasvoi vähintään 4,6 miljoonaan.
Afganistanissa, Pakistanissa, Irakissa, Syyriassa, Libyassa, Jemenissä, Somaliassa ja Filippiineillä 38 miljoonaa ihmistä oli joutunut lähtemään pakoon asuinalueiltaan sotatoimien vuoksi.
Terrorismin vastaisen sodan taloudelliset kustannukset olivat yhteensä noin kahdeksan biljoonaa dollaria, eivätkä lukuun sisältyneet sotia varten otetut lainat eivätkä niiden korkokulut.
Brownin yliopiston tutkimuslaitoksen viime kesänä tekemän päivityksen mukaan luvut ovat entisestään pahentuneet, erityisesti Hamasin 7.10.2023 tekemän terrori-iskun jälkeen. Pelkästään Gazassa on tähän mennessä kuollut yli 73 000 ihmistä.
Gazassa, Iranissa, Israelissa sekä Libanonissa yli viisi miljoonaa ihmistä on menettänyt kotinsa ja joutunut lähtemään pakosalle, joukossa lähes kaksi miljoonaa lasta. Terrorismin vastaisen sodan mukanaan tuomien pakolaisten määrä on noussut 43 miljoonaan.
Rahaa Yhdysvallat on polttanut lisää 32 miljardia dollaria, josta 22 miljardia on ollut tukea Israelille.
Yhdysvaltojen tuki maailmalla horjuu
Terrorismin vastainen sodan haitat olivat niin ilmeisiä, että presidentti Barack Obaman hallinto ehti jo lopettaa sen vuonna 2009. Isisin nousun myötä Obama päätti kuitenkin aloittaa terrorismin vastaisen sodan uudelleen vuonna 2014. Silloin ääri-islamistinen Isis perusti Syyrian ja Irakin alueelle puolen Suomen kokoisen ja kymmenen miljoonan asukkaan kalifaatin. Sen kukistamiseksi Yhdysvallat aloitti uuden intervention Syyriaan ja Irakiin.
Kalifaatti kukistettiin vuonna 2017. Isisin vastaisessa sodassa kuoli yli 200 000 ihmistä ja 3,3 miljoonaa joutui pakenemaan taisteluja menetettyään kotinsa. Terrorismin vastainen sota levisi entistä laajemmalle, kun Isisin kannattajia vastaan on isketty Mosambikissa, Malissa, Nigerissä, Burkina Fasossa, Nigeriassa, Pakistanissa ja Filippiineillä.
Levottomuudet jatkuvat edelleen ja erilaisia enemmän tai vähemmän Isisiin kytköksissä olevia ääri-islamistisia ryhmiä putkahtelee esiin eri puolilla maailmaa.
Yhdysvaltojen vastaiset mielialat kasvaneet jyrkästi
Yhdysvaltalainen Pew Research Center on tutkinut 20 vuoden ajan laajoin otannoin kymmenissä maissa ihmisten suhtautumista kansainvälisiin toimijoihin. Viimeisimmässä suuressa tutkimuksessa vuoden 2026 helmi-toukokuussa haastateltiin 42 151 ihmistä 36 maassa.
Projektia on johtanut amerikkalainen Laura Silver, joka on aiemmin työskennellyt Yhdysvaltojen ulkoministeriön yleisen mielipiteen tutkimusosastolla. Heinäkuussa julkaistujen tulosten mukaan Yhdysvaltojen suosio maailmalla on romahtanut ennätyksellisen alas: vain 36 prosenttua vastanneista suhtautui maahan myönteisesti ja 57 prosenttia kielteisesti.
Peräti 20 maassa Kiina koettiin suositummaksi ja läheisemmäksi kumppaniksi kuin Yhdysvallat. Presidentti Xi Jinping on maailmalla arvostetumpi kuin presidentti Donald Trump. Globaali muutos on tapahtunut melko hiljattain, sillä vielä vuoden 2023 vastaavan mittauksen mukaan 59 prosenttia suhtautui Yhdysvaltoihin myönteisesti ja 30 prosenttia kielteisesti.
Yhdysvalloilla on selkeää tukea enää Israelissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Filippiineillä ja Puolassa sitä on vielä, mutta jopa näissä kahdessa katolisessa maassa on tapahtunut huomattava siirtymä mielialoissa Yhdysvaltoja vastaan.
Kahdessa Yhdysvaltain naapurimaassa Meksikossa ja Kanadassa enemmistö väestöstä suhtautuu nykyään kielteisesti Yhdysvaltoihin.
Jyrkimmät Yhdysvaltojen vastaiset muutokset ovat tapahtuneet islamilaisissa maissa Pakistanissa, Malesiassa, palestiinalaisalueilla, Indonesiassa, Bangladeshissa ja Turkissa.
Pew Research Centerin tutkimus tehtiin vuoden 2026 keväällä, Yhdysvaltain ja Israelin käydessä sotaa Irania vastaan. Hyökkäys Irania vastaan selittänee islamilaisissa maissa tapahtuneen yleisen mielipiteen heilahduksen. Yhdysvallat ja Israel väittivät hyökkäystä ”ennaltaehkäiseväksi toimeksi” Iranin tukemaa terrorismia vastaan.
Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa vuosikymmenien ajan levinneet
kertomukset ja kuvat terrorismin vastaisen sodan iskujen todellisista seurauksista ovat varmasti myös vaikuttaneet yleiseen mielipiteeseen etenkin islamilaisissa maissa.
Wikileaksin perustajan Julian Assangen vuonna 2010 julkaisema video Collateral Murder, jossa yhdysvaltalaiset surmaavat Irakissa kaksi uutistoimisto Reutersin toimittajaa ja sairasauton kuljettajat, on The Washington Post–lehden mukaan saanut miljoonia katsojia islamilaisissa maissa. Surmatyön jälkeen Apache-helikopterin miehistössä riemuitaan: ”Hahaha! Sain heidät!” ”Oh yeah, katso noita äpäriä.”
Sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän tappio
Terrorismin vastainen sota on käytännössä romuttanut sääntöihin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvan kansainvälisen järjestelmän. Yhdysvallat oli toisen maailmansodan voittajavaltiona itse luomassa sopimusjärjestelmää, jota symbolisoi YK:n päämajan sijoittaminen New Yorkiin vuonna 1952.
Jos sääntöpohjaisen järjestelmän perustana olevaa kansainvälistä oikeutta olisi noudatettu, saudiarabialainen jihadisti ja terroristijärjestö al-Qaidan perustaja Osama bin Laden olisi pitänyt pidättää ja tuoda oikeuteen rikoksen tapahtumapaikalle Yhdysvaltoihin. Osaman johtaman al-Qaidan terrorismirikokset 11.9.2001 olivat hirvittäviä. Amerikkalaisella tuomioistuimella olisi ollut tuomiovalta asiassa.
Osama bin Laden saatiin kiinni, mutta häntä ei pidätetty. Hänet ammuttiin ja ruumis upotettiin Intian valtamereen. Vastuu tapahtuneesta on Nobelin rauhanpalkinnon saaneella presidentti Obamalla ja hänen hallinnollaan. Samoin on menetelty muiden al-Qaida- ja Isis-johtajien kanssa. Heidät on teloitettu ilman kuulusteluja ja oikeudenkäyntejä.
Menettelytapa poikkeaa toisen maailmansodan jälkeisestä käytännöstä. Yhdysvaltojen tuella perustetut Nürnbergin ja Tokion sotarikostuomioistuimet selvittivät sotarikoksia ja langettivat tuomioita vuosina 1945-1948. Tuomion saivat mm. Herman Göring ja Hideki Tōjō, jotka olivat aiheuttaneet moninkertaisesti enemmän tuhoa ja kuolemaa kuin Osama bin Laden.
Kun Osamaa ei koskaan pidätetty, kuulusteltu ja tuomittu, emme saa koskaan tietää, miksi New Yorkin terrori-iskut tehtiin nimenomaan 11. päivä syyskuuta.
Otsikkokuva: Meriväen sotilas matkalla Irakiin, lähde Wikimedia, lisenssi CC-BY-SA 4.0
Kuva Abi Ghraibista: Sabrina Harman / U.S. Army, Criminal Investigation Command, 2003. Public Domain Yhdysvalloissa.
Lähde: Wikimedia Commons., lisenssi CC-BY-SA 4.0
Kuva Kabulin lentokentältä, lähde Wikimedia Commons, lähde: Wikimedia Commons., lisenssi CC-BY-SA 4.0
