Suomi ja Ukraina tekevät drooniyhteistyötä Venäjää vastaan

Suomen ja Ukrainan drooniyhteistyö on paljon kiinteämpää kuin mitä julkisesti on tiedetty. Yhteistyö ulottuu sekä sotilaallisiin tarkoituksiin kehitettävien droonien tuotantoon, käyttöön että myös niiden torjunnan parantamiseen. Yhteistyö perustana on kaikilta osin Suomen ja Ukrainan yhteiset Venäjän vastaiset lähtökohdat, ”yhteinen vihollinen”.

Maiden välisissä poliittisissa ja sotilaallisissa tapaamisissa yhteinen droonistrategia ja erilaiset taktiikat ovat säännöllinen keskustelun aihe. Suomalaissotilaiden huhutaan keskustelevan ukrainalaisten kumppaniensa kanssa myös Venäjällä olevista ”sopivista iskukohteista” ja yleisemminkin ”yhteisen vihollisen” maalittamisesta. Tiedot mahdollisesta käytännön yhteistyöstä halutaan pitää luonnollisesti salassa.

Ukrainan asevoimat antaa tiedot ukrainalaisdroonien laukaisuista jo etukäteen Suomen puolustusvoimille, kun kohteina ovat Suomen lähialueilla ja Suomenlahden perukoilla olevat öljyterminaalit, öljyjalostamot, öljysäiliöt ja muut Ukrainan iskujen kohteet. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun droonien lentoreitit saattavat kulkea lähellä Suomen aluetta.

Asevoimien yhteistyöstä ja siinä toteutettavista keskeisistä periaatteista ovat sopineet presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky. Käytännön toteutuksesta vastaavat Ukrainan asevoimat ja Suomen puolustusvoimat.

Stubb on myös julkisuudessa viitannut usein keskusteluihin Zelenskyn kanssa ja sanoo, että ”on ilman muuta selvää, että jokaisessa keskustelussa mainitsen, jos Suomen ilmatilaan on ajautunut drooni, ja kerron myös meidän tilanteestamme. Samalla nostan joka kerta esiin sen, että me tarvitsemme Ukrainan droonikykyä ja droonipuolustuskykyä”

Stubb muistutti äskettäin käydessään Rovaniemellä 25. toukokuuta, että Ukrainaan kohdistuu päivittäin 700–800 ohjusta tai droonia. Ja siksi Ukrainan ilmapuolustuksen järjestelmät ”suojaavat siis tavallaan koko Eurooppaa”.

”Eli emme ole enää siinä vaiheessa, jossa me ikään kuin vain annamme Ukrainalle, vaan me, Suomi ja Eurooppa, myös saamme paljon Ukrainalta”.

Ukraina iski tuhansilla drooneilla Suomen lähialueille

Ukraina iski maaliskuun lopulla ensin lähellä Suomen rajaa olevaan Primorskin eli Koiviston öljysatamaan. Pari päivää myöhemmin Ukraina iski rakenteilla olevaan viipurilaiseen jäänmurtajaan ja Suomenlahden vastarannalla sijaitsevaan Ust-Lugan eli Laukaansuun öljysatamaan. Iskun kohteena Laukaansuussa oli Gazpromin kaasunjalostuslaitos.

Viipurissa ukrainalaisdroonit iskivät myös muihin kohteisiin, mm. arkkitehti Allan Carl Waldemar Schulmanin vuonna 1902 suunnittelemaan kuuluisaan Agricola-taloon. Se kuului kaupungin kulttuuriperintöön. Ukrainaan sotaa seuraavien Telegram-tilien mukaan Agricola-taloa vastapäätä oleva FSB:n rakennus olisi todennäköisesti ollut drooni-iskun varsinainen kohde.

Kun pääministeri Petteri Orpo (kok) tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn toukokuun alussa Armeniassa, presidentti ehdotti maiden yhteistyön syventämistä droonisopimuksella. Zelenskyn mukaan Ukraina olisi valmis jakamaan asiantuntemustaan mm. droonien torjunnassa.

Orpon ja Zelenskyn keskustelu käytiin samana päivänä, kun Suomen ilmavoimat oli havainnut aamuyöllä Suomen rajan tuntumassa droonin lentävän Virolahden alueella Venäjän suuntaan. Toinen drooni havaittiin Ulko-Tammion edustalla Haminasta kaakkoon sijaitsevalla merialueella. Ukraina iski silloin jälleen Primorskin eli Koiviston öljyterminaaliin.

Zelensky kuvasi iskuja onnistuneiksi. Hänen mukaansa ne olivat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja sataman öljyterminaalin infrastruktuurille. Hän väitti samassa yhteydessä iskuja kohdistetun myös ohjusalukseen, partioalukseen sekä yhteen varjolaivaston öljytankkeriin.

Ukrainan keväällä tekemät hyökkäykset olivat massiivisia. Niissä käytettiin suomalaisviranomaisten mukaan useampi tuhat droonia. Leningradin alueen lisäksi Venäjän viranomaiset väittävät ampuneensa drooneja alas myös muun muassa Moskovan, Pihkovan ja Novgorodin alueella.

Suomi sai iskuista lähialueille etukäteen tietoja – ei kerrottu mistä

Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio kertoi heti ensimmäisen maaliskuisen massiivisen iskuaallon jälkeen, että Suomi tietää, kun drooneja on tulossa.

”Suomen Puolustusvoimilla on tietoa Suomen lähialueille suunnatuista drooni-iskuista, mutta sitä, kuinka paljon ja mistä tieto tulee, ei kerrota julkisuuteen”, sanoi Kankkio STT:lle 25.3.2026. Hän ei myöskään täsmentänyt sitä, miten tieto saadaan.

Kankkion mukaan näissä hyökkäyksissä on uutta se, että drooneja tulee todella paljon.

Samana päivänä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi, ettei Suomen lähialueille ulottuneista droonihyökkäyksistä kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Suomelle.

Häkkäsen sanoi Suomen seuraavan lähialueiden tilannetta, mutta väitti, ettei Suomi ole mitenkään osallinen tapahtumiin. Hänen mukaansa Suomella on hyvä valmius tällaisiin tilanteisiin ja Suomi on myös hyvä ennakoimaan niitä.

Puolustusministeri kehaisi myös Ukrainaa huomauttamalla, että toimintansa kehittämistä jatkava Ukraina osoittaa koko ajan parempaa kaukovaikuttamiskykyä.

Suomeen sijoitetaan ukrainalaisia drooniasiantuntijoita

Toimittaja Lauri Nurmi täsmensi 15. toukokuuta Iltalehdessä, että Ukrainan asevoimat antaa Suomen puolustusvoimille etukäteen ennakkovaroituksen tilanteista, joissa ukrainalaisia lennokkeja saattaa päätyä Suomen ilmatilaan.

Nurmi väitti myös, että syynä harhautumiseen oli Venäjän drooneihin kohdistama elektroninen häirintä.

Puolustusvoimat tietää Iltalehden mukaan etukäteen myös sen, minkälaisista drooneista on kyse ja millaisia räjähteitä ne kantavat. Etukäteistiedot ovat tärkeitä lehden mukaan myös siksi, että lennokit pystytään tarvittaessa tekemään vaarattomiksi.

Iltalehden toimittaja kertoi saaneensa tiedot ”ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteistä”. Tiedot on hänen mukaansa varmistettu sekä kansainvälisistä että kotimaisista lähteistä.

Myös Viron ja Suomen ilmavoimien välistä kahdenvälistä yhteistyötä kuvataan saumattomaksi. Viron ilmavoimilla on kaksi kuljetuskonetta ja kaksi harjoitushävittäjää. Lisäksi käytössään on kolme IRIS-T -patteria ja puolenkymmentä erilaista tutkaa. 400 sotilaan joukkoa komentaa prikaatikenraali. Päävastuu Viron ilmapuolustuksesta onkin Naton ja liittolaisten komennossa olevalla kalustolla. Viron ja Latvian viranomaiset ovat kuitenkin kertoneet, etteivät maat saa Ukrainalta ennakkovaroitusta ukrainalaisdrooneista.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi jo 11. toukokuuta Suomeen tulevista ukrainalaisista drooniasiantuntijoista. Ukrainan armeijan yhteysupseereja on sijoitettu myös Naton itäisen sivustan esikuntiin.

Iltalehti on uutisoinut esimerkiksi Virossa olevassa esikunnasta, jossa työskentelee ukrainalaisia droonisodan asiantuntijoita. He neuvovat Nato-maiden kollegoitaan siinä, mitkä lennokkijärjestelmät ovat tehokkaita sodankäynnissä venäläisiä vastaan.

Viron ohella droonisodankäynnin ukrainalaisia neuvonantajia on myös Latviassa ja Liettuassa.

Puolustusvoimat on kohottanut valmiuttaan?

Iltalehden Nato-lähteistä saamat tiedot väittivät jo toukokuun puolivälissä, että Venäjän asevoimat yrittävät ohjata myös drooneja Suomen, Viron ja Latvian eli Naton ilmatilaan.

Venäjä käyttää toimissaan lehden tietojen mukaan tekoälypohjaisia ja elektronisia järjestelmiä. Iltalehti julkaisi toimittaja Lauri Nurmen uutisen asiasta 17. toukokuuta.

”Uutta on Nato-lähteiden mukaan se, että Venäjän toiminnan arvioidaan olevan tarkoituksellista. Lähteiden mukaan venäläisten tavoitteena ei siis enää ole pelkästään torjua ukrainalaisia lennokkeja, vaan myös pyrkiä ohjaamaan niitä Suomen, Viron ja Latvian alueelle ja siten aiheuttamaan poikkeustilanteita ja mahdollisia vahinkoja itäisen sivustan Nato-maille”, kertoi Nurmi.

Venäjän asevoimat yrittää ohjata niitä lennokkeja, joiden maaleina ovat Venäjällä sijaitsevat energialaitokset, liikennejärjestelmät ja sotilastukikohdat.

Puolustusvoimat on Iltalehden mukaan kohottanut valmiuttaan, koska Venäjällä on lähteiden mukaan ”suorituskykyjä, joiden avulla venäläiset voivat onnistua kääntämään lennokkien lentoratoja”.

Upin ”johtava tutkija” Saari syyllisti hänkin Venäjää

Iltalehti kertoi tiistaina 19. toukokuuta ”asiantuntijan varoittavan Venäjän uusista taidoista”. Kyse oli Ulkopoliittisen instituutin johtavasta tutkijasta Sinikukka Saaresta, jonka mukaan Venäjä on kehittynyt paitsi GPS-häirinnässä ”niin myös tässä spoofingissa, jossa ohjukset harhautetaan väärillä sijaintitiedoilla”.

Samalla ”asiantuntija” myönsi, ”ettemme tiedä tarkasti”, kuinka taitava Venäjä tässä todella on”. Ja kummallista kyllä, seuraavaksi hän totesi, että kyse voi olla enemmänkin sattumasta, kun droonit sitten tulevat Nato-alueelle.

Ukrainan ulkoministeriön edustaja Heorhii Tyhyi puolestaan väitti Verkkouutisissa 19. toukokuuta, että Venäjä jatkaa droonien ohjaamista elektronisen sodankäynnin menetelmillään. ”Moskova tekee tätä tahallaan, ja tehostaa samalla propagandaansa”, väitti ulkoministeriön edustaja.

Myöskään eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Heikki Autto (kok) ei pitänyt lainkaan mahdottomana, että Venäjä yrittää ohjata drooneja tahallisesti Nato-maihin. Drooniuhka rinnastuu kokoomuksen kansanedustajan mukaan ”jo käytännön sotatoimiin”.

Autton mukaan Venäjä on käynyt aktiivista hybridisotaa länsimaita vastaan jo pidempään kuin mitä sodan aktiivinen vaihe Ukrainassa on kestänyt.

”Näitä erittäin vakaviakin tapauksia on ollut eri puolilla Eurooppaa, ja ne selkeästi muodostavat tällaisen ilmiön, mutta ennen kuin on virallista tietoa asiasta, niin on ennenaikaista ottaa siihen kantaa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk) sanoi, että Venäjä pyrkii aivan varmasti kaikin keinoin harhauttamaan ukrainalaisia drooneja.

”En pitäisi poissuljettuna sitä, etteikö voisi olla myös tahallista ohjaamista ja signaalihäirintää niin, että ne aiheuttaisivat harmia täällä meidänkin puolella”, totesi Savola. Iltalehti haastatteli molempia kansanedustajia 18. toukokuuta.

Viron ulkoministeri: ”Tämä on Putinin juoni”

Helsingin Sanomien haastattelussa 21. toukokuuta lehti kysyi Viron ulkoministeriltä Margus Tsahknalta, uskooko hän Venäjän ohjaavan drooneja tarkoituksellisesti Nato-maiden alueelle. ”Tietysti”, vastasi ulkoministeri väittäen samalla kyse olevan Venäjän tarkoituksellisesta toiminnasta, jolla luodaan jännitteitä alueelle.

Myös ukrainalaislehti Ukrainska Pravdassa Tsahkna väitti Venäjän ohjaavan tahallaan ukrainalaisia drooneja Naton jäsenmaiden ilmatilaan ja yrittävän näin heikentää tukea Ukrainalle.

”Kuten näette, viime viikkoina alueellemme on saapunut yhä enemmän drooneja, ukrainalaisia drooneja, mutta vastuussa tästä on Venäjä. Venäjä nimittäin käy aggressiivista sotaa Ukrainaa vastaan ja ohjaa näitä drooneja Naton alueelle”, Tsahkna totesi. Häntä haastateltiin Naton Helsingborgissa 21.- 22. toukokuuta pidetyn kokouksen yhteydessä.

Iltalehti otsikoi uutisensa Viron ulkoministerin Helsingin Sanomien haastattelusta ”Tämä on Putinin juoni”. Viron ulkoministerin väitteistä kertoi myös mm. Iltasanomat.

Viron kansainvälisen puolustustutkimuksen johtaja Kristi Raik totesi Ylen ykkösaamussa 23. toukokuuta, ettei ole syytä epäillä, etteikö Venäjällä olisi kykyä ohjailla ukrainalaisdrooneja.

Raikin mielestä pitää varautua myös siihen, että jossain vaiheessa Venäjä voi suorittaa droonihyökkäyksiä kohdistaen niitä Baltian maiden ja Suomen alueelle. Silloin oltaisiin Raikin mukaan sotatilanteessa.

Kuva: Vin.gov.ua, Lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 4.0