Tarkoitus pyhittää keinot

Faktat saavat väistyä ja normaalit, mutta todennäköiset selitykset työnnetään syrjään.

Kari Arvola
Kari Arvola

Balticconnectorin tapaus osoittaa, millaiseen heitteikköön sotkeudutaan, kun sinänsä merkityksellistä, mutta yllättävää tapahtumaa yritetään tunkea hallitsevan poliittisen agendan puitteisiin ja kvasivirallista tarinaa tukemaan.

Faktat saavat väistyä ja normaalit, mutta todennäköiset selitykset työnnetään syrjään. Balticconnectorin vaurio tulkttiin välittämästi ulkoisen tahon aiheuttamaksi. Presidentti Niinistö katsoi, että sekä kaasuputken, että datakaapelin vauriot ovat seurausta ulkopuolisesta toiminnasta. Ei siis ulkopuolisesta voimasta  tai vaikutuksesta, kuten neutraali tarkastelunäkökulma olisi edellyttänyt.

Mukaan jo tässä vaiheessa kytketty rikospoliisi tutkii vauriota törkeänä tuhotyönä, vaikka varsinainen tekninen tutkimus on pahasti kesken. Virolaisten ansiosta kuitenkin tiedetään, ettei putkea ja kaapelia ole räjäytetty, vaan putken toiseen sivustaan on kohdistunut repivä voima. Juuri muuta ei tiedetäkään.

Putken ja kaapelin vaurio on tapahtunut kansainvälisillä vesillä siten, että putkirikko sijaitsee Suomen talousalueella ja Elisan datakaapelin katko Viron talousalueella.

Alueiden väliin jää maiden keskinäisellä sopimuksella rajattu vapaa väylä laivaliikenteelle. Haverin kohteita erottaa siis merkittävä välimatka. Se tukee ajatusta, että putki- ja kaapelirikon olisi aiheuttanut pohjassa raahautunut ankkuri, joka olisi rikkonut putken ja vetänyt sitten perässään kaapelia. Tämä jää nähtäväksi.

Kaasuputki Balticconnector ei rajoitu Inkoon ja Viron Paldiskin välille. Putken kokonaispituus Latviaan on 151 kilometriä. Valtaosa Balticconnectorin välittämästä kaasusta tulee Incukalnsin jättimäisestä kaasuvarastosta Latvian Vidzemessä. Sinne kootaan kaasua useista eri lähteistä, myös LNG:tä maailmanmarkkinoilta. Varaston kapasiteetti vastaa Suomen koko vuoden kulutusta.

Puolan ja Liettuan välisen kaasuyhteyden käyttöönoton jälkeen vuonna 2022 Viro ja Suomi on liitetty Puolan kaasumarkkinoihin ja sitä kautta EU:n kaasun sisämarkkinoihin. Tässä mielessä putkella voisi olla strategista merkitystä.

Jos tilannetta arvioidaan kvasivirallisen sotanarratiivin valossa, Venäjällä voisi olla intressi tuhota kaasun toimitukset kahden NATO-maan, Suomen ja Viron välillä. Mutta siinä tapauksessa todennäköinen tuhotapa olisi ollut räjäytys.

Jäitä hattuun. Myös sattumalla on joskus näppinsä pelissä.

+++

2 kommenttia julkaisuun “Tarkoitus pyhittää keinot

  1. Venäjä joka juuri ilmoitti, että se voisi toimittaa kaasua Saksaan sitä viimeistä vahingoittumatonta putkea pitkin, sekö alkaisi pelata nappipeliä Pohjolassa ?

    Lisäksi länsimedia ja -yleisö on jo unohtamassa koko Ukrainan. En sentään usko, että he tilasivat sodan Israelissa mutta ei ole epäilystäkään, että se toimii mitä parhaimpana siltana poistua Ukrainasta. Hävittyjä juttuja on ikävä muistella. Viime kesänä saksankielisen Euroopan kaksi tunnetuinta toisinajattelijaa kohtasivat samassa seminaarissa Sveitsissä. Toinen edustaa historian tutkmimusta, Daniele Ganser Sveitsistä, toinen Sucharit Bhakdi Saksasta lääketiedettä. Molemmat pitivät esitelmänsä ja seurasi yleisökysymykset, tunnin mittainen jakso. Salissa satoja kuulijoita, koulutettua väkeä. Yksikään yleisökysymys ei koskenut Ukrainaa joka oli Ganserin esitelmän aiheena, kaikki kysymykset menivät Bhakdille ja koskivat koronarokotteiden vaaroja ja vaikutuksia.

    Sota Israelissa yhdistää koko poliittisen kentän Yhdysvalloissa, palestiinalaisten puolesta ei puhu kukaan. Biden, Trump ja myös Kennedy kaikki huutavat samaan tuuttiin. Ja media pistää lisää höyryä. Pari päivää on ollut liikkeellä uutinen kuinka 40 vauvaa on surmattu ja heiltä päät leikattu. Uutinen pyöri ympäri medioita kunnes joku alkoi kysy lähteiden perään. Alkulähteenä oli ilmeisesti ollut fanatismistaan tunnettu asutuksilla toimiva sotilashenkilö. Alkoi hidas peruuttelu mutta lännessä tavoite oli jo saavutettu. Huhu oli kiertänyt kaikkialla ja muuttunut todeksi. Ja vaikka epäilyjä jo alkoi esiintyä Biden meni varmemman vakuudeksi mikrofonin ääreen ja toisti saman kauhukertomuksen. Sen sijaan kun ultrafanaattiset jihadistit todistetusti leikkasivat päitä Syyrian sodassa se ei järkyttänyt länsimediaa lainkaan, lukuun ottamatta kertaa jolloin uhriksi joutui länsmainen toimittaja.

Vastaa