Yhdysvallat on asettanut uusia pakotteita Kuuballe. Presidentti Donald Trump allekirjoitti vapunpäivänä asetuksen, joka laajentaa olemassa olevia Kuuban vastaisia pakotteita.
Uusi pakotepaketti sisältää uusia pakotteita sekä kuubalaisia viranomaisia, luonnollisia henkilöitä että ulkomaisia tytäryhtiöitä kohtaan. Lisäksi uudet pakotteet kohdistuvat Kuuban hallinnon maksuliikennettä tukevia henkilöitä, yhtiöitä ja rahoituslaitoksia vastaan.
Uudet pakotteet voivat oikeastaan kohdistua ketä tahansa vastaan sekä Kuubassa että muualla, jos Trumpin hallinto katsoo henkilön tai yrityksen tavalla tai toisella tukevan Kuubaa.
Yhdysvaltain presidentti perustelee uusia pakotteita Kuuban hallinnon aiheuttamilla ”turvallisuusuhilla”. Trump väittää Kuuban tukevan Yhdysvaltojen turvallisuuden ja ulkopolitiikan vaarantavia vihamielisiä toimijoita, terrorismia ja alueellista epävakautta.
Erityisesti Trumpia hiertävät Kuuban suhteet Iraniin ja Libanonissa toimivaan Hizbollah-järjestöön.
Trumpin hallinto väittää Kuuban polkevan kansalaistensa vapauksia, levittävän kommunistista ideologiaa lähialueillaan, kiihdyttävän maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin ja sallivan maaperällään Yhdysvalloille vihamielisen tiedustelu-, sotilas- ja terroritoiminnan.
Yhdysvaltojen on Trumpin hallinnon mukaan vastattava Kuuban aiheuttamaan uhkaan välittömästi suojellakseen kansalaisiaan ja omia etujaan.
Yhdysvallat haluaa eristää Kuuban ulkomaailmasta
Georgetownin yliopiston oikeustieteen laitoksen vieraileva tutkija Peter Harrell varoittaa pakotteiden olevan niin laajoja, että periaatteessa jokainen Kuubassa tai Kuuban kanssa liiketoimintaa harjoittava henkilö tai yhtiö voi joutua pakotteiden kohteeksi. Harrell näkee pakotteiden antavan Trumpille mahdollisuuden ajaa vielä nykyisin Kuubassa ulkomaista liiketoimintaa harjoittavat pois Kuubasta.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön entinen virkamies, pakotepolitiikkaan erikoistunut Jeremy Parner, toteaa uusien sanktioiden olevan merkittävä muutos eritoten öljy-, kaasu- ja kaivosyhtiöille sekä pankeille, jotka ovat suojelleet liiketoimintansa eriyttämällä Kuuban-toimintonsa huolellisesti toiminnasta Yhdysvalloissa. ”Ne eivät enää ole suojassa pakotteilta”, sanoo Parner.
Yhdysvallat on jo pitkään vaatinut Kuubaa avaamaan valtiojohtoisen taloutensa, maksamaan korvauksia Kuuban hallinnon kymmeniä vuosia sitten kansallistamasta varallisuudesta sekä järjestämään ”vapaat ja reilut” vaalit.
Kuuba on vastannut vaatimuksiin toteamalla, ettei sen yhteiskunnan sosialistinen malli ole neuvottelukysymys.
Trump uhkaa Kuubaa myös ”haltuunotolla”
Trump uhkasi muutama tunti pakoteasetuksen allekirjoittamisen jälkeen myös, että Yhdysvallat on valmis ”ottamaan saaren haltuunsa lähes välittömästi”. Kuuba on ollut Trumpin hallinnon tähtäimessä koko ajan sen jälkeen, kun Yhdysvallat kaappasi kaapattua tammikuun alussa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron.
Trump myös vihjasi huhtikuussa, että Kuuba olisi ”seuraava” heti sen jälkeen, kun Yhdysvallat on lopettanut sodan Iranissa. Yhdysvaltojen senaatin demokraatit ovat jo aikaisemmin tehneet lakialoitteen sotatoimien estämisestä Kuubaa vastaan. Senaatin enemmistö äänesti kuitenkin lakialoitteen nurin.
Vappuna Kuuballe määrätyt lisäpakotteet otettiin käyttöön siitä huolimatta, että Yhdysvaltojen ulkoministeriön valtuuskunta kävi huhtikuussa Havannassa neuvottelemassa maiden välisistä suhteista. Neuvottelut olivat ensimmäiset sitten presidentti Barack Obaman hallintokauden jälkeen.
Kuuba tuomitsee pakotteet
Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel tuomitsi Trumpin uhkaukset maansa ”haltuunotosta” ja varoitti, että Yhdysvaltojen hallinnon retoriikka on nykyisin ”vaarallista ja ennennäkemätöntä”.
Presidentti kehotti myös kansainvälistä yhteisöä ottamaan selkeän kannan siihen, voiko Trumpin hallinnon ”äärimmäisen rikollista toimintaa” suvaita. ”Yksikään hyökkääjä, olipa se kuinka voimakas hyvänsä, ei saa Kuubaa antautumaan”, totesi Díaz-Canel.
Kuuban presidentti totesi myöhemmin Havannassa järjestetyssä solidaarisuustapaamisessa Yhdysvaltojen etsivän vain tekosyytä sotilaalliselle interventiolle Kuubaan.
Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez puolestaan totesi Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden rikkovan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa ja niiden olevan ”kollektiivinen rangaistus” Kuuban kansaa vastaan.
Yhdysvaltojen Kuuban vastainen kauppasaarto on ollut voimassa jo 65 vuotta ja se on vaikuttanut haitallisesti sekä Kuuban talouteen että kuubalaisten elintasoon.
Kuuban hallinnon mukaan kauppasaarto maksaa saarivaltion kansantaloudelle jopa viisi miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuodessa. YK:n yleiskokous on vuosittain tuominnut ylivoimaisella äänten enemmistöllä kauppasaarron Kuubaa vastaan.
Yhdysvaltojen tammikuussa aloittama polttoainekuljetusten saarto on aiheuttanut Kuubassa pulan energiasta. Se on aiheuttanut saarella ennen muuta sähkökatkoksia ja saanut monet ulkomaiset lentoyhtiöt keskeyttämään lentonsa Kuubaan. Aikaisemmin maahan vaurautta tuottanut matkailuala on romahtanut.
Kuva: Duma.ru, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 4.0
3 kommenttia julkaisuun “Trump uhkaa Kuubaa ”haltuunotolla””
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Jos USA yrittää miehittää Kuuban, niin se ei tapahdu kuin Strömsössä. Syyttömiä ihmisiä kuolisi aivan turhaan molemmin puolin. Se saattaisi olla viimeinen niitti Trumpille ja Trumpin hallinnolle.
USAn kohtalo ja sisäinen tuho lähestyvät, seuraavaksi koko maan täyttää mielenosoitukset ja yleinen kurjuus, jota maa ei ole vielä kokenut. Tulee mieleen Jack Londonin kirja, Rautakorko. Se on kirjoitettu kuin tapahtumat olisi nähty jo 100 vuotta sitten. Suosittelen!
Yhdysvalloilla on kyky piinata kuubalaisia äärimmilleen taloudellisesti dollaripohjaisten pakotteiden avulla. Onko maalla siltikään kykyä Kuuban ”ottamiseen” noin vain? Aikoinaan CIA yritti pontevasti maihinnousua, mutta lopetti vähitellen nolosti päättyneet yrityksensä. Miksi sotilaallista ratkaisua ei ole yritetty senkään jälkeen, kun Neuvostoliitto – Kuuban vankka tukija – katosi maailmankartalta?
Sekä Kiina että Venäjä ovat ilmaisseet Kuuballe avoimen tukensa ja solidaarisuutensa. Joitakin näyttäviä avustustoimituksiakin on toteutettu ilman välikohtauksia. Kuuba on kuitenkin maantieteellisesti kovin kaukana, eikä ole selvää, miten pitkälle Kiina ja Venäjä olisivat valmiita menemään.
USA:n armeijan kenraalikunnassa lienee sekä haukkoja että realisteja, jotka ymmärtävät, ettei Kuuba ole Venezuela, vaan pitkän perinteen itsenäisyystahtoa uhkuva kapinallinen, jonka nujertaminen ei ole ilmoitusasia. Taloussaarto on tehnyt monien elämästä kurjaa, mutta uskooko kukaan, että kuubalaiset kuvittelisivat jenkkien maihinnousun tuovan siihen parannusta?
Eikö BRICS ala kohta olla riittävän yhtenäinen ja taloudellisesti voimakas, että pystyisi vastustamaan Yhdysvaltojen öykkäröintiä? Sehän voisi varoittaa etukäteen selkeästi kv oikeuden vastaisten ”pakotteiden” ja vastaavien (oikeudettomista sodista ja hyökkäyksistä puhumattakaan) johtavan taloudellisiin vastatoimiin ja toteuttaa myös uhkaamansa vastatoimet tarvittaessa.