Venäjän varoja jäi ulkomaille satoja miljardeja

Venäläistä rahaa – sekä maan keskuspankin varantoja, muita Venäjän valtion varoja ja lisäksi oligarkkien, venäläisten liikemiesten ja yrittäjien omaisuutta –  jäi länteen Ukrainan sodan alkaessa helmikuussa 2022 satoja miljardeja euroja. 

EU ja Yhdysvallat liittolaisineen ovat sanktioiden avulla jäädyttäneet Venäjän ja venäläisten varat. Nyt suunnitteilla on varojen takavarikointi ja yritys siirtää rahat tavalla tai toisella Ukrainan tukemiseen.

Aivan yksityiskohtaisesti lännen sanktioimien venäläisten varojen määrää ei tiedetä. Myös varantojen tarkka sijainti on epäselvä. Amerikkalainen talousasioihin erikoistunut uutistoimisto Bloomberg kertoi helmikuussa 2023, että peräti 86 prosenttia keskuspankin varoista sijaitsee tunnistamattomissa kohteissa. Tämä on myös yksi syy siihen, miksi varoja ei ole voitu siirtää Ukrainaan.

Suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin kansainväliseen lainsäädäntöön ja finassimaailman käytänteisiin. 

Varojen takavarikointi ja siirto uusiin käsiin on aiheuttanut laajaa huolta sekä oikeudellisista että taloudellisista seurauksista. Esimerkiksi Sveitsi, joka on tunnettu pankkimaailmastaan ja asemastaan maailman finanssipääoman yhtenä keskuksena, on vaatinut, että kaikkien toimenpiteiden on oltava tiukasti sopusoinnussa kansainvälisen lain edellyttämien säännösten kanssa.

Yleisesti länsimediassa esitetty arvio Venäjän valtion keskuspankin sanktioiduista varoista on noin 258 miljardia euroa. Lisäksi takavarikoituna on miljardikaupalla myös venäläisten raharikkaiden eli oligarkkien omaisuutta ja varoja. Samoin muita venäläisinvestointeja ja venäläisten liikemiesten ja yrittäjien varoja.

Venäjän keskuspankki ilmoitti maaliskuussa 2022 länteen jääneen runsaat 300 miljardia euron arvosta sekä pankin että venäläisten liikemiesten ja yrittäjien varoja. 

Valtaosa eli noin 200 miljardia euroa on Belgiassa rahoituspalveluja markkinoiden eri osapuolille tarjoavan Euroclearin hallinnassa. Euroclear on maailmanlaajuinen rahoituspalvelujen tarjoaja. Vaikka valtaosa Venäjän jäädytetyistä varoista on EU:n alueella, noin kolmanneksen arvioidaan olevan Yhdysvalloissa.

Venäjän varoja jäädyttiin mm. EU:n ja Yhdysvaltain päättämillä sanktioilla heti sodan alettua. 

Jäädytettyjen varojen takavarikointi ja siirtäminen uusiin käsiin on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi ja siksi on ainakin toistaiseksi täsmällisempää puhua jäädytetyistä kuin takavarikoiduista Venäjän ja venäläisten varannoista.

Ukrainaa sodassa tukevat tahot ovat vaatineet varojen takavarikoimista ja siirtämistä Ukrainalle. 

Varoja on esitetty siirrettäväksi joko suoraan Ukrainan valtion budjettiin käytettäväksi maan itse haluamalla tavalla tai erilaisten rahastojen käyttöön uusien aseiden ja asejärjestelmien hankkimiseen ja myös sodan tuhojen korjaamiseen sodan päätyttyä eli Ukrainan jälleenrakentamiseen.

Yhdysvaltain aseteollisuus haluaa varat omaan käyttöönsä

Ennen kaikkea Yhdysvaltain, mutta myös läntisen Euroopan aseteollisuus haluaa myös saada jäädytettyjä venäläisvaroja käyttöönsä voidakseen jatkaa uusien aseiden valmistamista ja vientiä Ukrainaan ja hyötyäkseen samalla itse venäläisvarallisuudesta.

Kiinnostus Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen on ennen kaikkea Yhdysvalloissa vähentynyt lännen rahoittaman vastahyökkäyksen epäonnistuttua täydellisesti. Myös EU:n sisällä vastahakoisuus Ukrainan sotilaallisen tuen jatkamiseen on kasvussa. Unkari ja Slovakia ovat ilmoittaneet, etteivät ne tue Ukrainaa sotilaallisesti ainakaan suoraan valtion asevarastoista.

Länsi antoi Ukrainalle sen epäonnistuneeseen vastahyökkäykseen miljardikaupalla sotilaallista tukea, joka kulutti sotilaalliseen tukemiseen myönnetyt varat nopeasti Yhdysvalloissa vähiin. Käytännössä Yhdysvaltain sotilaalliset tukipaketit Ukrainalle ovat jääneet viimeisen parin kuukauden aikana varsin pieniksi.

Uusi sota Lähi-idässä ja sen myötä Israelin laajamittainen poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen tukeminen ja kiinnostuksen kohdistuminen Yhdysvaltain lähestyvien presidentinvaalien kärjistämässä sisäpoliittisessa tilanteessa yhä enemmän mittavan maahanmuuton pysäyttämiseen ovat synnyttäneet pattitilanteen Ukrainan tuen jatkamisessa. 

Presidentti Joe Biden ei ole yrityksistään huolimatta saanut uutta, kymmenien miljardien tukipakettia toistaiseksi hyväksytyksi Yhdysvaltain kongressissa. Siksi paine Venäjän ja venäläisten sanktioidun varallisuuden käyttöön Ukrainan tukemiseksi, mutta samalla myös Yhdysvaltain aseteollisuuden käyttöön on noussut vahvasti esille.

Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunta päätti 23.1.2024 hyväksyä lakialoitteen, joka mahdollistaa jäädytettyjen Venäjän keskuspankin varantojen takavarikoinnin. 

Yhdysvaltain ulkoministeriölle annettiin samalla valtuus siirtää näitä varoja Ukrainalle. Laki ei ole vielä astunut voimaan, sillä se tarvitsee vielä sekä senaatin että edustajainhuoneen hyväksynnän ja presidentti Bidenin allekirjoituksen.

EU aikoo luovuttaa venäläisvaroista kertyneet voitot Ukrainalle 

Financial Times kertoi tammikuun lopulla, että myös EU on päässyt yhteisymmärrykseen jäädytetyistä venäläisvaroista kertyneiden voittojen siirtämisestä erilliseen rahastoon, josta varoja sitten siirrettäisiin Ukrainalle, ja myös aseiden tuotantoon ja ostoon. 

Kyse on toistaiseksi vasta EU-maiden suurlähettiläiden hyväksymästä suunnitelmasta, jolle haetaan EU-maiden tukea maaliskuussa. Suunnitelman hyväksyminen vaatii kaikkien EU-maiden tukea.

Mistään pienestä summasta ei voittojen osalta ole kyse. Pelkästään vuoden 2023 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana jäädytetyistä venäläisvaroista saatiin korkoa ja muuta voittoa noin kolme miljardia euroa.

EU:n komissio on jo pitkään pitänyt esillä mahdollisuutta siirtää Venäjän varojen korko- ja muut tuotot Ukrainalle. Asiaa pohtineen juristiarmeijan mielestä näin varsinaiseen varallisuuteen ei puututtaisi. Varsinaisiin varoihin koskemista pidetään riskialttiimpana kuin niistä saatuihin tuottoihin koskemista.

Ei ole sattumaa, että kaikki juristit eivät ole samaa mieltä edes nyt saavutetusta yhteisymmärryksestä. He varoittavat, että ratkaisu ei sittenkään kestä kriittisempää tarkastelua. 

Yhdysvalloissa voisi eräiden asiantuntijoiden mukaan syntyä tilanne, jossa  Saudiarabia, Intia, Kiina ja eräät muut valtiot alkavat myydä Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoja alhaiseen hintaan. Ja se vahingoittaisi Yhdysvaltain taloutta ja loisi samalla epävakautta  finanssimaailmaan.

Venäjä varoittaa vastatoimista

Venäjän ulkoministeriö on useampaan kertaan varoittanut askeleista, joita venäläiset pitävät kansainvälisen lainsäädännön vastaisina ja siksi laittomina ja jotka johtaisivat myös vastatoimiin. 

Kansainväliseen lainsäädäntöön perehtynyt venäläinen huippujuristi Dmitry Romanenko varoitti viimeksi tammikuun lopulla, että tilanne saattaa johtaa pääomapakoon sellaisista maista, jotka jäädyttävät, takavarikoivat ja siirtävät uusille ”omistajille” muiden omaisuutta. Hän väitti myös, että pääomaa virtaa jo nyt ulos Yhdysvalloista.

Romanenko viittasi Kiinaan, joka jo nyt on vähentänyt huomattavasti omistustaan Yhdysvaltain joukkovelkakirjoissa.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Ryabkov kertoi tammikuussa maan ryhtyvän vastatoimiin, jos Venäjän keskuspankin varantoja takavarikoidaan. Hän kuvasi vastatoimia peilikuvaksi lännen toimille, mutta ei halunnut kertoa vastatoimista yksityiskohtaisesti. Ryabkov sanoi vastatoimien tulevan ajankohtaiseksi vasta silloin, jos lännessä tehtyjä suunnitelmia aletaan toteuttaa.

Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov ehti jo ennen varaulkoministeriä todeta, ettei Venäjä ole toistaiseksi saanut minkäänlaista ilmoitusta mahdollisista keskuspankin varantojen takavarikoinnista. Silloin kyse oli Valkoisen talon päätöksestä tukea jäädytettyjen varantojen takavarikointia. Peskov sanoi pitävänsä päätöstä provokatiivisena ilmoituksena laittomista toimista Venäjän omaisuutta vastaan.

Peskov sanoi Valkoisen talon kannanotollaan haluavan lisätä painetta myös Eurooppaa kohtaan, jossa pääosa Venäjän jäädytetyistä varannoista on. Kremlin tiedottaja katsoi Yhdysvaltain halunneen kannanotolla rohkaista eurooppalaisia laittomiin toimiin, jotka tulevaisuudessa johtavat hänen mukaansa väistämättä oikeudellisiin seuraamuksiin, taloudellisiin tappioihin ja sakkoihin, jos Euroopassa seurataan Yhdysvaltoja.

Kremlin tiedottajan mukaan takavarikointi johtaa myös ulkomaisten investoijien luottamuksen rapautumiseen läntisiä markkinoita kohtaan. Venäjä aikoo myös ryhtyä oikeudellisten toimien valmisteluun valtion keskuspankin lännessä olevien varantojen turvaamiseksi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken puhui jo viime vuoden syyskuussa maansa suunnittelevan venäläisiltä liikemiehiltä ja yrittäjiltä jäädytettyjen varojen siirtämistä Ukrainalle. Hän puhui silloin sotaveteraanien kuntoutuksen tukemisesta. Kyse oli 5,4 miljardista dollarista eli lähes viidestä miljardista eurosta.

Lännessä pelätään Venäjän vastatoimien kohdistuvan ennen kaikkea Venäjälle investointeja tehneiden länsiyritysten omaisuuteen. 

On arvioitu, että Venäjällä on läntisiä investointeja huomattavasti enemmän kuin mitä Venäjän keskuspankilla, venäläisillä investoijilla, liikemiehillä ja yrittäjillä on sanktioituja varantoja ja omaisuutta lännessä. 

Jos Venäjä siirtää läntisen omistuksen samaan tapaan uusille omistajille kuin länsi nyt suunnittelee tekevänsä Venäjän ja venäläisten varoille, niin lännen menetysten arvioidaan olevan suuremmat kuin Venäjän.

Myös Suomen presidenttiehdokkaat vaativat varojen siirtämistä Ukrainalle

Myös Suomessa kaikki presidenttiehdokkaat ovat tukeneet venäläisten varojen siirtämistä Ukrainan käyttöön. 

Yksikään heistä ei ole ainakaan julkisuudessa vaivautunut pohtimaan vaatimukseen sisältyviä oikeudellisia ongelmia ja seuraamuksia, joita kansainvälinen lainsäädäntö ja sen noudattaminen mahdollisesti varojen takavarikoimiselle ja siirtämiselle Ukrainan käyttöön saattavat aiheuttaa. 

Kansainvälinen lainsäädäntö on osoittautunut toistaiseksi ainakin hidasteeksi, vaikka Ukrainaa sodassa tukevat valtiot ja niiden poliittiset johtajat ovat tavan takaa vaatineet varojen siirtämistä Ukrainan voiton varmistamiseksi sodassa Venäjää vastaan. 

Myöskään mahdollisia poliittisia tai taloudellisia seurauksia niille maille, joiden poliittinen johto näyttäisi vihreää valoa Venäjän ”nykyaikaiseksi merirosvoukseksi” tai ”varastamiseksi” kutsumalleen toimenpiteelle, ei ole Suomessa juuri lainkaan pohdittu. 

Iltalehden toimittaja Heikki Mulari tosin totesi kesällä, että ”kansainvälisen oikeuden näkökulmasta on hankalaa käyttää Venäjän valtion tai hyökkäystä tukevien oligarkkien varoja Ukrainan hyväksi”.  Hänen johtopäätöksensä oli, että ”Venäjän tai oligarkkien rahojen käyttö Ukrainan hyväksi on monimutkainen oikeudellinen kysymys” (Iltalehti 23.7.2023).

Poliittista halua siirtää Venäjän ja venäläisten varat tavalla tai toisella palvelemaan Ukrainan sotaponnistuksia ei Suomesta muun lännen tapaan kuitenkaan puutu; pikemminkin päinvastoin. 

Kansainvälistä lainsäädäntöä tuntevat  ovat jo moneen kertaan varoittaneet, että laittomista päätöksistä saattaa koitua myöhemmin iso jälkilasku ja että moni länteen investoinut vauras arabimaa esimerkiksi seuraa tarkoin, minkälaisia päätöksiä länsi on Venäjän varojen osalta tekemässä.

Iso kysymys kaikille lännen ulkopuolisille investoijille tietenkin on, voiko Venäjän varojen jäädyttäminen ja mahdollinen siirtäminen toisiin käsiin olla esimerkki, joka tulevaisuudessa voi muodostua kohtalokkaaksi myös muiden maiden investoinneille lännessä.

Varsinkin sellaiset valtiot, joiden ihmisoikeustilanne tai poliittiset linjaukset ovat olleet lännessä korostetun kriittisesti esillä, pohtivat tulevaisuutta ja länteen tehtävien investointien suojaa ja turvallisuutta nyt uudesta näkökulmasta. 

Pahimmassa tapauksessa pelko investointien – sekä valtioiden että yksityisten raharikkaiden – takavarikoinnista syystä tai toisesta voi jo nyt vähintäinkin hidastaa uusien investointien tekemistä  niihin maihin, jotka kaikkein innokkaimmin vaativat Venäjän keskuspankin ja muun  venäläisen varallisuuden siirtämistä nykyisiltä juridisilta omistajiltaan muualle.

”Varojen luovuttamisen pitäisi olla kansainvälisen oikeuden mukaista, eli sen pitäisi perustua kansainvälisen tuomioistuimen päätökseen”, sanoo Iltalehdessä haastateltu ulkoministeriön pakotetiimin johtajana aiemmin toiminut Aleksi Pursiainen.

Pursiaisen mukaan esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston päätös asiasta riittäisi, mutta Venäjä on yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista, jolla on veto-oikeus kaikkiin päätöksiin. Siksi YK:ssa ei päätöstä Venäjän varojen luovuttamisesta uusille omistajille synny.

”YK:n yleiskokouksella ei YK:n peruskirjan mukaan ole toimivaltaa päättää suvereenin valtion omaisuuden siirrosta toiseen valtioon tai toisen valtion käyttöön”, sanoo Pursiainen.