Venäjän ja Kiinan yhteistyö ja sopimusten verkosto kasvaa

Venäjän ja Kiinan kaksipäiväisen huippukokouksen asialista oli laaja. Venäjän valtuuskunnassa Kiinan vierailulla oli siksi mukana viisi varapääministeriä ja kahdeksan ministeriä. Myös Venäjän yritysjohtajien joukko oli mittava. Keskuspankin pääjohtajan mukanaolo viittasi siihen, että myös maiden välinen rahoitusyhteistyö oli asialistalla.

Strategisen kumppanuuden syventäminen ja moninapaisen maailman kehittäminen olivat huippukokouksen yhdistävä teema.

Presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping hyväksyivät huippukokouksessa julkilausuman, jossa määriteltiin ”kokonaisvaltaisen kumppanuuden ja strategisen vuorovaikutuksen vahvistamisen” suuntaviivat. Venäjä ja Kiina hyväksyivät myös yhteisen julistuksen moninapaisen maailman luomisesta ja uudentyyppisistä kansainvälisistä suhteista.

Huippukokouksen asialistalla oli talousyhteistyön ohella esillä myös yhteistyö koulutuksessa, terveydenhuollossa ja kulttuurin saralla. Maat hyväksyivät peräti 44 kahdenvälistä asiakirjaa. Niiden kohteena on muiden muassa liikenneväylät, kaupunkirakentaminen, tekijänoikeudet ja innovaatiot. Venäjän atomienergiayhtymä Rosatom allekirjoitti lisäksi kolme yhteistyöasiakirjaa. Useissa asiakirjoissa määriteltiin maiden välisen kaupan sääntöjä.

Oppilaitokset, yritykset ja muuta tahot allekirjoittivat 20 asiakirjaa keskinäisten neuvottelujen päätteeksi. Ne käsittelevät pääasiassa yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja kehityshakkeiden parissa.

Talousyhteistyön syventäminen vaatii poliittista yhteistyötä

Kiina on ollut Venäjän tärkein kauppakumppani jo 15 vuoden ajan. Maiden taloudellinen kanssakäyminen kasvaa jälleen viime vuoden notkahduksen jälkeen vauhdikkaasti. Venäjän öljynvienti Kiinaan kasvoi tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana viime vuoteen verrattuna 35 prosenttia. Myös kaasun vienti kasvoi.

Kaupan perusta on Venäjän energian vaihto kiinalaiseen elektroniikkaan. Energian ohella venäläiset yritykset ovat suurimpia ulkomaisia toimittajia myös joidenkin Kiinan maataloustuotteiden markkinoilla. Esimerkiksi 16 prosenttia kalatuotteista tuli tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Venäjältä. Se syrjäytti jo viime vuoden lopulla Yhdysvallat myös suurimpana soijan toimittajana Kiinaan.

Amerikkalainen mediayhtiö Forbes kiinnitti huomiota siihen, että maatalousteollisen sektorin tuotteiden vienti Venäjältä Kiinaan kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 30 prosenttia. Venäläisten yritysten saamien vientitulojen arvo kasvoi toimitusten määrääkin nopeammin. Se kertoo tuotevalikoiman muutoksen ohella vientituotteiden jalostusarvon kasvusta.

Suhteiden kehittäminen jatkossa vaatii myös geopoliittisen ympäristön hallintaa. Global Times arvioi vierailun alla pääkirjoituksessaan, että ”mitä levottomammaksi maailma muuttuu, sitä välttämättömämmältä Kiinan ja Venäjän yhteistyö näyttää”. Kiinan presidentti Xi puolestaan on vaatinut Kiinan ja Venäjän välistä laadukkaampaa ja kattavampaa strategista koordinointia maiden välisen kehityksen vauhdittamiseksi.

Samoilla linjoilla oli myös presidentti Putin todetessaan, että ”nykyisessä jännittyneessä tilanteessa kansainvälisellä näyttämöllä läheiset suhteemme ovat erityisen tarpeellisia”. Presidenttien keskinäisessä tapaamisessa Putin määritteli Venäjän ja Kiinan talousyhteistyön liikkeellepanevaksi voimaksi vuorovaikutuksen energiasektorilla.

Siperiasta Kiinaan rakennettava uusi kaasuputki keskiössä

Kiinan uusi 5-vuotissuunnitelma ja ruplan vahvistuminen kehystävät talousyhteistyön tulevaisuutta. Neuvottelut Siperian Voima II – maakaasuputkesta ovat olleet Venäjän ja Kiinan välisten taloussuhteiden ytimessä jo vuosikymmenen ajan.

Huippukokouksessa uuden kaasuputken rakentamishanke nytkähti jälleen askeleen eteenpäin. Osapuolet pääsivät sopimukseen putken linjauksesta ja rakentamisen sisällöstä.

Maakaasuputken kustannusarvion haarukka on aikaisemmin ollut 10 – 35 miljardia dollaria. Mitä pitemmälle suunnitelmat etenevät, sitä pienemmäksi haarukka supistuu. Hanke on jopa Kiinan kannalta niin merkittävä, että lopullinen sopimus hankkeen toteuttamista edellyttää geotalouden ja -politiikan tulevien vuosikymmenten näköalojen ymmärrystä.

Kiina hyväksyi maan 15. viisivuotissuunnitelman runsas kuukausi sitten. Suunnitelma sisältänee myös uuden kaasuputken kiinalaiset makrotaloudelliset raamit. Osapuolet voinevat sopia hankkeesta lopullisesti ensi vuonna pidettävän Kiinan kommunistisen puolueen 21. edustajakokouksen jälkeen. Silloin määritellään ne puitteet, joilla Kiina omalta osaltaan vaikuttaa presidentti Xin kaipaamaan laadukkaampaan ja kattavampaan koordinaatioon Kiinan ja Venäjän välisissä suhteissa.

Kiina on jo nyt maailman suurin talous sekä ostovoiman että ulkomaankaupan tunnusluvuilla mitattuna. Seuraavien viisivuotiskausien aikana Kiinan asema vahvistuu. Tulevien vuosikymmenten aikana Venäjän ja Kiinan kannalta on oleellista, miten ne kykenevät hyödyntämään luontaisten voimavarojensa vahvuuksia. Jos ne tässä onnistuvat, niin yhtenä seurauksena on myös ruplan vahvistumisen jatkuminen.

Ruplan kurssikehitys suuri haaste

Ruplan tuleva kurssikehitys saattaa olla myös yksi suurimpia haasteita Siperian Voima II – maakaasuputken kaltaisten pitkäaikaisten rakennushankkeiden hinnoittelussa. Kysymyksessä on hanke, joka muuttaa globaalia geotaloudellista arkkitehtuuria kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Se tarkoittaa Venäjän mittavien luonnonvarojen virran kääntymistä lännestä itään. Siksi sillä on merkittävä vaikutus myös valuuttojen keskinäisiin vaihtokursseihin.

Putinin vierailu Kiinaan oli jatkoa Venäjän ja Kiinan välisten suhteiden tiivistymiselle. Kiinan ulkoministeriön tiedottajan mukaan kyse oli Putinin 25. vierailu Pekingissä. Lienee sattuma, että vierailun aikana vietettiin Venäjän ja Kiinan välisen ystävyys- ja yhteistyösopimuksen 25-vuotisjuhlia. Sopimusta päätettiin nyt jatkaa. Tänä vuonna myös Kiinan ja Venäjän strateginen kumppanuus on ollut voimassa jo 30 vuotta.

Kiina ehdotti viisumivapauden jatkamista

Kiina ehdotti vuosi sitten turismia koskevaa viisumivapautta vuoden 2026 syyskuuhun saakka. Myös Venäjä hyväksyi ehdotuksen. Nyt Kiina ilmoitti jatkavansa viisumivapautta vuoden 2027 loppuun. Venäjä aikoo pian tehdä samanlaisen ilmoituksen.

Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaavat tänä vuonna vielä ainakin kolme kertaa. Venäjän presidentin avustajan Juri Ušakovin mukaan nyt pidetystä Kiinan ja Venäjän presidenttien huippukokouksesta sovittiin jo helmikuussa.

Seuraava tapaaminen on odotettavissa Shanghain yhteistyöjärjestön SCO:n huippukokouksessa elo-syyskuun vaihteessa. Maiden päämiehet osallistuvat myös BRICS-maiden huippukokoukseen New Delhissä syyskuun puolivälissä. Putin vierailee lisäksi Kiinan Shenzhenissä, jossa järjestetään Aasian ja Tyynenmeren alueen talousyhteistyöjärjestön APEC:n huippukokous marraskuussa.

Putinin vierailu päätti pitkän vierailusarjan, jonka aikana useat eurooppalaiset valtiojohtajat ja myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat Kiinan presidentin Pekingissä. Ennen Putinia presidentti Xin ehtivät tavata mm. Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Kanadan ja Britannian pääministerit sekä Saksan liittokansleri.

G7-maiden johtajista vain Japanin ja Italian pääministerit eivät ole toistaiseksi vierailleet Kiinassa.

Kuva: Kremlin.ru, lähde Wikimedia Commons, lisenssi CC BY 4.0