A-studio on usein samanmielisten keskustelukerho, jota vetää samanmielinen toimittaja. Syyskuun 7. päivän lähetyksessä toimittaja Sakari Sirkkasen vieraina olivat Sini-Kukka Saari ja Hanna Smith.

A-studion alennustila – samanmieliset keskustelevat keskenään

Launtaina 5. syyskuuta Yhdysvaltain rauhanneuvottelijat Steve Witkoff ja Jared Kushner keskustelivat Moskovassa presidentti Vladimir Putinin kanssa ja sunnuntaina 6. syyskuuta vuorossa oli tapaaminen Kiovassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kanssa.

Presidentti Donald Trump kertoi jo neuvotteluiden edellä perjantaina 4. syyskuuta Witkoffin ja Kushnerin tuovan mukanaan Yhdysvaltain uuden ehdotuksen Ukrainan sodan lopettamista koskeviin neuvotteluihin. Se esiteltiin viikonloppuna sekä Moskovalle että Kiovalle.

A-studion toimittaja Sakari Sirkkanen haastatteli maanantaina 7. syyskuuta kahta ns. asiantuntijaa Moskovassa ja Kiovassa käydyistä neuvotteluista. Keskustelun teemana oli ”Eteneekö Ukrainan rauha”. Sirkkanen kutsui Sini-Kukka Saarta ”Venäjä-expertiksi” ja Hanna Smithiä ”Venäjä- tutkijaksi” ja ”kansainvälisen politiikan analysaattoriksi”.

Sakari Sirkkanen on tullut tunnetuksi lähetyksen päätössanoistaan, joilla hän kiittää vieraita ”erinomaisesta” keskustelusta.

Sirkkanen avasi keskustelun toteamalla, että ”me ei tiedetä täsmällistä agendaa, mikä näissä tapaamisissa oli”. Hän kysyi haastateltaviltaan ”tiedetääks me yhtään, mitä siellä on ollut pöydällä Moskovassa ja toisaalta Kiovassa”.

Ulkopoliittisessa instituutissa johtavana tutkijana toimiva Saari vastasi, että ”hyvin vähän tiedetään niistä varsinaisista keskusteluista”. Työelämän professoriksi Vaasaan yliopistoon viime vuonna nimitetty Smith puolestaan arveli, että maaluovutukset ja rajakysymykset olivat olleet esillä keskusteluissa.

A-studion keskustelussa ei mainittu lainkaan sitä, että Yhdysvallat oli tehnyt uuden ehdotuksen rauhan saavuttamiseksi. Eikä sitä myöskään käsitelty, vaikka ehdotus oli jo silloin laajalti ollut esillä mm. Ukrainan mediassa. Monet ukrainalaiset poliitikot olivat jo ehtineet arvostella Yhdysvaltain uusia ehdotuksia.

Smith sanoi pitävänsä realismina sitä, että Ukrainan on keskusteltava maaluovutuksista, mutta esitti samalla, että Ukrainan pitää saada liittyä Natoon, jos maa joutuu tekemään maaluovutuksia.

”Voi hyvin olla, että niin kauan kun Putin istuu vallassa niin se ei ehkä onnistu, mutta onneksi Putin ei tule istumaan loputtomiin siellä. Jossakin kohdassahan se muutos tapahtuu, mutta emme tiedä, koska se tapahtuu”. Venäjällä ei kuitenkaan Smithin mukaan ole ”siihen mitään sanomista, mitä Ukraina päättäkin tehdä”. Hän ei sanallakaan maininnut, että Yhdysvallat vastustaa Ukrainan Nato-jäsenyyttä.

Sini-Kukka Saari (vas) ja Hanna Smith.

Saaren ja Smithin puheet osoittivat, ettei ns. asiantuntijoilla ollut oikeastaan minkäänlaista tietoa siitä, mistä neuvotteluissa oli puhuttu. Osaamattomuus ja tietämättömyys yritettiin peittää tavanomaisiin Venäjän ja Putinin politiikan vastaisiin fraaseihin.

Keskustelijoiden lisäksi myös Sirkkanen oli tehnyt kotiläksynsä huonosti. Vaikutti siltä, ettei kukaan A-studion keskustelijoista ollut selvillä siitä, mitä neuvottteluissa oli käsitelty. Tai sitten oli kyse siitä, etteivät he halunneet kertoa suomalaisille, mitä Yhdysvallat oli esittänyt, vaikka tiedot Yhdysvaltain ehdotuksen sisällöstä olivat jo aikaisemmin Ukrainassa vuotaneet julkisuuteen.

Yhdysvallat torjui Ukrainan Nato-jäsenyyden

Kumpikin keskustelija vaikeni siitä, että Yhdysvaltain sekä Moskovalle että Kiovalle luovuttamassa esityksessä Ukrainan Nato-jäsenyys torjuttiin selvin sanoin. Eikä A-studion toimittajakaan osannut asiaa kysyä.

Yhdysvallat ei esittänyt kielteistä kantaansa Ukrainan Nato-jäsenyyteen ensimmäistä kertaa. Ehdotus on ollut mukana koko sen ajan, kun neuvotteluja Ukrainan sodan lopettamisesta on käyty Trumpin toisella virkakaudella.

Kertomatta on jäänyt sekin, että keväällä 2022 Turkin välittämissä neuvotteluissa Istanbulissa Ukraina ja Venäjä pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, ettei Ukraina liity Naton jäseneksi. Tämä yhteisymmärrys kaadettiin Britannian silloisen pääministerin Boris Johnsonin uhkavaatimuksella, jotta Yhdysvaltain silloinen presidentti Joe Biden tuki.

Yhdysvaltain ehdotukseen sisältyi runsas viikko sitten myös selkeä ehdotus kansanäänestyksen järjestämisestä Ukrainan sotilaallisen liittoutumattomuuden vahvistamiseksi pysyväksi maan perustuslain muutoksella. Myös Naton edellytetään tekevän samanlaisen päätöksen. Lisäksi ehdouksessa oli esillä myös vaalien järjestäminen Ukrainassa. Näistäkin A-studio vaikeni.

Ukrainan rauhasta neuvottelevat osapuolet olivat keskenään sopineet, että luottamuksellisen neuvotteluilmapiirin turvaamiseksi Yhdysvaltain neuvotteluehdotuksen sisällöstä ei toistaiseksi kerrottaisi julkisuuteen. Valkoinen talo ilmoitti heti jo Moskovassa käytyjen neuvotteluiden jälkeen, että ehdotuksen konkreettisesta sisällöstä kerrotaan vasta seuraavien viikkojen aikana. Samaa edellytettiin myös Kiovassa käydyistä neuvotteluista.

Kiovassa kuitenkin tieto Yhdysvaltain ehdotuksen sisällöstä vuoti heti osalle mediaa ja myös eräille poliitikoille. Ennen kaikkea sellaisille tahoille, joiden tiedettiin propagoivan aktiivisesti sodan jatkamista.

Saaren viimeinen oljenkorsi – toiveuni Intiasta ja Kiinasta

Molemmat ”asiantuntijat” kuuluvat niihin, jotka esittävät omat toiveensa ikään kuin muka jo tapahtuvina tai jotka joka tapauksessa voivat ennemmin tai myöhemmin tapahtua.

Saaren mukaan ”se, joka voisi muuttaa tämän asetelman on toki se, että mikäli esimerkiksi Intia tai Kiina voimakkaammin painostaisi Kremliä tekemään myönnytyksiä tai jollain tavalla oikeasti edistämään näitä neuvotteluita”.

Saari tunnusti kuitenkin samaan hengenvetoon, ettei ”sellaisia merkkejä meillä nyt varsinaisesti ole, mutta kyllä esimerkiksi Modi, Intian pääministeri kuitenkin toi esille, että tää ei voi jatkua loputtomiin ja olisi syytä alkaa nyt ihan vakavissaan keskustelemaan”.

Loppujen lopuksi myös Saari myönsi – esitettyään henkilökohtaiset toiveensa – ettei hän näe mitään merkkejä sellaisesta isosta yhteisestä rintamasta, jolla painostettaisiin Moskovaa.

On kummallista, miksi Sirkkanen tavan takaa haluaa kutsua A-studioon haastateltaviksi vain samanmielisiä keskustelijoita silloin, kun kyse on esimerkiksi Ukrainan tilanteesta tai Venäjästä. Nyt samanmieliset keskustelevat keskenään ja samanmielinen toimittaja kysyy ja samanmieliset vastaavat.

On suoraan kysyttävä, eikö A-studio uskalla kutsua keskustelijoiksi niitä asiantuntijoita, jotka esimerkiksi Ukrainan sodan juurisyistä ovat eri mieltä valtavirtamedian tavanomaisten ”provosoimaton hyökkäyssota” tarinoinnin kanssa?

7 kommenttia julkaisuun “A-studion alennustila – samanmieliset keskustelevat keskenään

  1. Intian media kertoo, että Venäjän presidentti sai rock-tähden vastaanoton Intiassa. Ei näytä ulkomaan asiantuntijat seuraavan ulkomaiden tapahtumia. Mitäs nyt piskuisesta Intiasta.

    Venäjä on tukenut maailman väkirikkainta valtiota sen perustamisesta asti, ensin Neuvostoliittona ja sittemmin Venäjänä entisiä siirtomaaherroja ja niiden seuraajia vastaan. Kerran piti oikein laittaa ydinsukellusveneet asialle, että sanoma menisi perille ja menihän se. Tätä ei Intia unohda.

    Sen vertaa ei ole presidentti Putiniakaan seurattu vaikka hän esiintyy Iltapäivälehtien lööppien kansikuvapoikana yli kolmesataa kertaa vuodessa, että tajuttaisiin, että presidentti edustaa maltillisuutta Venäjän politiikassa. Ei hän ikuisesti istu ei ja herra varjele miten Suomen sen jälkeen käy kun kova luu tulee seuraavaksi maan johtoon. Ja sehän tulee.

  2. Liite 1: Yleisradion 15.9.2026 sensuroima kommenttini:

    ”Ylen A-Studiossa toimittaja Sakari Sirkkanen ja haastatellut Janne Kuusela ja Iro Särkkä jättävät huomioitta Suomen oikeudeksi ratifioitujen ydinasekieltoja sisältävän Pariisin rauhansopimuksen ja ydinsulkisopimuksen oikeusvoiman ja ristiriidan suhteessa tuoreeseen lakiin ja Ranskan aloitteeseen.

    Hallituksen huhtikuun 2022 Nato-selvityksessä todetaan Suomen Nato-hakemuksen edellyttävän analyysia Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Kansainvälisten sopimuksien vahvistamis- ja irtisanomisoikeus kuulu eduskunnalle.

    12 sopimusvaltion parlamentin ratifioimassa Pariisin rauhansopimuksessa on asetettu Suomelle ydinaseiden ja niiden kantoon ja laukaisemiseen soveltuvien omalla moottorilla toimivien risteilyohjusten ja hyökkäyspommittajien hankinta- ja maahantulokielto.

    Pariisin rauhansopimuksen Suomen valtiovelvoitteiden toimeenpanon valvojiksi on sopimuksessa sovittu Britannian ja Neuvostoliiton, sittemmin Venäjän, Helsingin suurlähetystöt laajoin toimivaltuuksin.

    Martti Pelho
    Saundersfoot
    Cymru (Wales)”

  3. Kansalaisten veroillaan rahoittaman julkisen mediavirasto Yleisradion vt.päätoimittaja
    Krista Taubert
    HELSINKI

    Viitteet
    Yleisradion sivustolla 14.8. ja 15.9. julkistut viisi juttua ja A-Studion propadandaisku 14.9 (toimittaja Sakari Sirkkanen, sotaministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela ja tutkija Iro Särkkä) Suomen valtion liittymisestä Suomelta kiellettyyn ”Ranskan ydinasesuojatarjoukseen”:

    ”Suomesta ei ole tulossa ydinasevaltiota, mutta maanpuolustustarkoituksessa liittolaisten ydinaseita saa tuoda Suomeen. Laki ei erottele liittolaisia. Niinpä Suomi voisi jossain tilanteessa sallia liittolaisten kuten Yhdysvaltojen tai Ranskan aseiden sijoittamisen Suomeen.”

    Suomen oikeudeksi ratifioitujen Pariisin rauhansopimuksen (19/1947), ydinsulkusopimuksen (11/1970) ja sen valvontasopimuksen (2/1972) oikeusvoima Suomesssa ja Yleisradiossa syyskuussa 2026.

    Asia
    Oikaisu- ja syrjintähyvitysvaatimus Yleisradiolle

    Esitän, että Yleisradion poistaa alla tekstissä olevaa omalla nimelläni laaditun asiallisen kommenttini julkaisemista estävän sensurointipäätöksensä 15.9. ja tekee jutun Pariisin rauhansopimuksen ja ydinsulkusopimuksen ja sen valvontatasopimuksen oikeusvoimasta Suomessa ja haastattelee juttuunsa Suomen sopimusvelvoitteiden toimeenpanon valvojina Britannian ja Venäjän Helsingin suurlähettiläitä sekä suurlähettiläs Heikki Talvitietä ja professori Pekka Visuria.

    Syrjintähyvityksenä esitän, että Yleisradio maksaa oikaisuvaatimuksen laadinnan ajanhukasta, internetkuluista ja mielipihasta kohtuullisen viiden tuhannen euron vahingonkorvauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuinten ratkaisukäytännöistä ilmenevän julkisen viranomaisen vuoden 1974 kansallista vahingonkorvauslakia laajemmasta vahingonkorvausvastuusta myös Suomenniemen entisen suurruhtinaskunnan nykyisessä oikeudenäyntipiirissä.

    Suomen oikeuteen kuuluvien kansainvälisten sopimuksien valtiovelvoitteet ja perustuslain säädökset ovat sellaisia virkatoiminnassa aina noudatettavia säännöksiä, että niihin perustuvan virkavelvollisuuden rikkominen tai täyttämättä jättäminen on rangaistavaa virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:10) tai tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena (RL 40:11).”

    Martti Pelho
    Kuopion käräjäoikeuden ex-lautamies virkarikosjutuissa
    Saundersfoot
    Cymru (Wales)

Vastaa