Naapuriseuran sanomat kertoi 12.4.2026, että Markus Mustajärvi, vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja, asettuu ehdokkaaksi ensi kevään eduskiuntavaaleissa. Puolueen Lapin piirijärjestö oli nimennyt hänet ehdokkaaksi (https://naapuriseura.fi/markus-mustajarvi-asettuu-ehdolle-eduskuntavaaleihin/).
Kesäkuussa kaikki muuttui. Vasemmistoliiton Lapin piirijärjestö käsitteli 10. kesäkuuta uudelleen Mustajärven ehdokkuutta ja päätti poistaa hänet ehdokaslistalta. Iltalehti oli pari päivää aikaisemmin kertonut Mustajärven saaneen syytteen puolisonsa pahoinpitelystä. Mustajärvi kiisti ehdottomasti syyllisyytensä rikokseen.
Kolme merkittävää lappilaista vasemmistoliiton aktiivia – kaikki kunnallisneuvoksia – vetosi yhteisessä kannanotossaan 14. kesäkuuta Lapin piirijärjestöön vaatien syyttömyysolettaman kunnioittamista kunnes toisin todistetaan.
Kunnallisneuvos Ilkka Kapraali Torniosta, kunnallisneuvos Juha Pikkarainen Kemijärveltä ja kunnallisneuvos Hannu Roivainen Keminmaalta totesivat yhteisessä kannanotossaan, että päätös Mustajärven ehdokkuuden peruuttamisesta on harkittava uudelleen.
Naapuriseuran sanomat kertoi 25.6.2026, ettei Mustajärvi peru ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa (https://naapuriseura.fi/mustajarvi-ei-peru-ehdokkuuttaan-eduskuntavaaleissa/).”Tosiasiassa lupautuessaan ehdokkaaksi Mustajärvi ei lainkaan tiennyt sen paremmin rikostutkinnasta kuin syytetoimistakaan. Iltalehden kohu-uutisessa haastateltu Mustajärvi kertoi, ettei hän vielä silloinkaan tiennyt syytteestä. Tiedon syytteestä hän sai vasta Iltalehden uutisen julkaisemisen jälkeen”, kertoi Naapuriseuran sanomat.
Mustajärvi itse kertoi pitävänsä vasemmistoliiton piirijärjestön johdon toimia poliittisena syrjintänä, jonka yhtenä syynä ovat mm. erimielisyydet Suomen Nato-jäsenyydestä. Mustajärvi oli kansanedustaja, joka vuonna 2022 ehdotti, ettei eduskunta hyväksy ehdotusta Nato-jäsenyyden hakemisesta. Vasemmistoliiton johto sitä vastoin kannatti sotilasliiton jäsenyyden hakemista.
Keskustelu Mustajärven ehdokkuudesta Lapissa jatkuu
Lapin Kansa julkaisi 12.8.2026 Ari Saukon kirjoituksen, jossa polemisoitiin väitteitä, että vasemmistoliitossa olisi sallittua kritisoida puolueen johdon linjauksia.
Saukko viittaa kirjoituksessaan Mustajärven ohella myös kansanedustaja Johannes Yrttiahoon, jota vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirijärjestö ei aio ottaa puolueen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Tapaukset osoittavat Saukon mukaan, ettei vasemmistoliitto salli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolueen johdon linjausten arvostelua.
”Nyt nimenomaan äänestäjät eivät pääse päättämään, mitä poliittista linjaa kannattavia ehdokkaita eduskuntaan valitaan”.
Saukko muistuttaa, että vasemmistoliitto kertoi vielä ennen viime eduskuntavaaleja vastustavansa Naton tukikohtien perustamista Suomeen. Puoluejohto teki kuitenkin oppositiossa ”persumaisen takinkäännön”. Tervolalainen Saukko mainitsee ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan esittäneen DCA-sopimuksen hylkäämistä. Mustajärvi ei tukikohtasopimuksesta äänestettäessä enää ollut eduskunnan jäsen. Yrttiaho puolestaan ei silloin vielä ollut kansanedustaja. Molemmat ovat kuitenkin DCA-sopimuksen vastustajia.
”Näyttää siltä, että vasemmiston majatalossa ei nykyään ole enää sijaa rauhankyyhkyille. Huomio kiinnittyy myös Brysselin meppeihin Merja Kyllöseen, Li Anderssoniin ja Jussi Saramoon, jotka nykyisin raakkuvat kuin pahimmat sodan mustat korpit. Ehkäpä juuri heiltä tulevat ohjeet vasemmiston ehdokasasetteluun”, kirjoittaa Saukko.
”Hyvät vasemmistolaiset, niin on miltä näyttää. Kaikki halukkaat mukana pitävällä ehdokasasettelulla pystytte väittämäni kumoamaan. Kiihkeän hektinen julkinen keskustelu Mustajärven ja Yrttiahon ehdokkuuksien estämisestä on vaikuttanut erittäin negatiivisesti orastaneeseen nousukiitoon. Niukin naukin ollaan vielä kymppikerhossa, mutta voitaisiin olla paljon ylempänäkin”, toteaa Saukko viitaten vasemmistoliiton kannatuksen alenemiseen viimeisimmässä mielipidetutkimuksessa.
Naapuriseuran sanomat aikoo jatkaa kevään eduskuntavaalien ehdokasasettelun seurantaa kaikissa puolueissa, ei vain vasemmistoliitossa. Jo kunnallisvaaleissa syrjintää yritettiin ja sitä myös tapahtui ulkopoliittisten näkemysten takia mm. sosialidemokraattisessa puolueessa.
Myös perussuomalaisten puoluejohto yrittää pitää huolta siitä, että ehdokkaina on vain takuuvarmasti Suomen Nato-jäsenyyden hyväksyviä ja itärajan kiinni pitämistä kannattavia ehdokkaita.
Kuvitus: Juha Halonen, Yrttiaho Lähde: Antti Yrjönen, Wikimedia Commons, lisenssi CC-BY 4.0, Mustajärvi , lähde naapuriseura.fi. Kuvia on muokattu ja yhdistetty (AI).
4 kommenttia julkaisuun “Syrjiikö vasemmistoliiton johto Naton vastustajia?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Eipä ole ketään (puoluetta) jota voisi äänestää. Koska puolue päättää mitä tehdään, ei edustaja itse. 60 vuotta ehdin itse äänestää, mutta nyt loppui. En äänestä itseään vieraan vallan huostaan luovuttaneille!
”Näyttää siltä, että vasemmiston majatalossa ei nykyään ole enää sijaa rauhankyyhkyille. Huomio kiinnittyy myös Brysselin meppeihin Merja Kyllöseen, Li Anderssoniin ja Jussi Saramoon, jotka nykyisin raakkuvat kuin pahimmat sodan mustat korpit. Ehkäpä juuri heiltä tulevat ohjeet vasemmiston ehdokasasetteluun”, kirjoittaa Saukko.
Niin hyvä, että piti kopsata tähän!
Tämä Vasemmistoliiton kääntyminen Nato myönteiseksi ja Venäjän vastaiseksi johtuu hyvin pitkälle puolueen naisjohdosta. Voin kuvitella, että miltä tuntuu vanhemmilta Vasemmistoliiton kannattajista, kun he ovat aina puhuneet ja nähneet Venäjän suuntaan positiivista. Nämä kolme naista, jotka myllersivät Suomessa oltuaan, tekevät nyt kaikkensa tuhotakseen Suomen Brysselistä käsin. Huom! Lasken Saramon myös naiseksi, toimii Li Anderssonin käsilaukun kantajana.
[”Nyt nimenomaan äänestäjät eivät pääse päättämään, mitä poliittista linjaa kannattavia ehdokkaita eduskuntaan valitaan”].
Voisiko tästä käyttää sanontaa ”kysymysten äiti” mitä demokratian toteutumiseen tulee…Nythä on niin, että usein puolue-elimiin valittuu äänekkäimmät/aktiivisimmat, jotka sitten määrittelevät puolueen linjan/tavoitteet, jotka eivät aina ole ”yhteensopivat” puoluetta äänestävien tavotteiden kanssa. Tuota eroavuutta voitaisiin vähentää kysymällä silloin tällöin puolueen kannattajien mielipidettä, mutta kyselyn suorittamisen pelkona lienee ”vallan menetys” puolueen linjauksessa ja ”myyrien” salajuonet..
Hyvä, että ehdokasasettelua seurataan, mutta käytännössä turhaahan se on siltä osin, että vaaleissa olisi toivoa ulkopoliittisen linjan muutoksesta. Suomi on sairaassa tilassa. Jos joku ehdokas alkaisi puhua totta Ukrainan kriisistä taustoineen ja ilmeisine pyrkimyksineen (miksi länsimaat sen aiheuttivat, yms.), niin hänet vaiennettaisiin, leimattaisiin ryssän kätyriksi, jne.
Jos tuollainen ehdokas kuitenkin saisi jotenkin näkyvyyttä, edes aivopesty kansa ei häntä uskoisi. Jos joku harva uskoisi ja ymmärtäisi, niin salassa ja ehkä jopa häntä äänestäen. Kyllä minäkin kyseistä ehdokasta äänestäisin puolueesta riippumatta, jos sellainen omaan vaalipiiriin ilmestyisi.
Toisaalta kaikki totuudellinen julkisuus on hatun noston arvoista. Sitä nopeammin Suomi pääsee psykoosistaan, mitä enemmän on meitä keisari-sadun lapsia. Ymmärrän kyllä senkin, että tolkun ehdokkaiden – jos sellaisia tulee – täytyy esiintyä kieli keskellä suuta omatakseen edes jonkinlaisia menestymisen mahdollisuuksia.
Suomi on vajonnut propagandalla niin syvälle harhakäsitysten suohon, ettei se nouse siitä omasta halusta tai omin voimin. Tarvitaan ulkoisten tekijöiden muutos, jota Suomen olisi pakko seurata. Toivon Ukrainaan rauhansopimusta, jonka yhteydessä sovitaan sitovasti laajoista Eurooppaa ja ehkä koko Euraasiaa koskevista turvallisuusjärjestelyistä. Se koskisi tietysti myös Suomea esimerkiksi niin, ettei täällä olisi ainakaan Yhdysvaltojen tukikohtia tai ydinaseita.
Se olisi erittäin hyödyllistä Venäjän lisäksi muulle Euroopalle ja koko Euraasialle, mutta vastoin Yhdysvaltojen pitkäaikaisia pyrkimyksiä kurittaa muuta maailmaa uhkaamasta sen globaalia herruutta. Toisaalta se saattaisi tyytyä alistamaan Amerikan mantereita ja säästäisi sotilasmenoissa, kun vastakkainasettelu Euroopassa olisi vaihdettu ystävälliseen kanssakäymiseen. Asetehtailijat menettäisivät markkinoita, mutta voisivat ruveta tekemään jotain hyödyllisempää.