Globaali Etelä: Ukrainan sota ei ole meidän sotamme

”Meidän on huolehdittava, että omalta osaltamme rakennamme maailmaan sellaista rauhaa, jossa heikot ovat turvassa ja vahvat ovat oikeudenmukaisia. Emme saa tuntea avuttomuutta tässä tehtävässä, emmekä epäillä etteikö se onnistuisi. Luottavaisina ja pelottomina meidän on tehtävä työtä rauhan eteen.”
Presidentti Kennedy

Taustaa

Globaali Etelä ei tunnusta omakseen Ukrainan sotaa, johon se ei katso olevansa syypää. Länsi väittää, että kyse on koko maailman kohtalosta, sen taistelusta Venäjää vastaan. Etelän mielestä kyse on vain Lännen, lähinnä Euroopan kohtalosta. Eikä se jaa myöskään Lännen näkemystä sodan syistä.

Nyt näyttää myös siltä että, että moni Lännessäkin alkaa epäillä sodan ja siihen liittyvien toimien mielekkyyttä, mutta Lännen johtajat ovat kuuroja. Italiassa enää 30 % kannattaa aseiden lähettämistä Ukrainaan ja saksalaisistakin enää vain 48 % .

Vain 42 % italialaisista kannattaa sanktioita ja 63 % ajattelee, ettei Italialla ole enää varaa tukea Ukrainaa. Lännen johtajat ovat olleet yhtä kuuroja Etelän äänille. Vasta hiljattain on Lännen eliitti alkanut herätä siihen. Etelän valta on kasvanut sen ryhmittyessä ajamaan yhteistä kauppa-, finanssi- ja energiapolitiikkaa. Talous on muulle maailmalle tärkeämpää kuin Lännen harrastamat moraalis-poliittiset poseeraukset.

Mutta vielä Länsi yrittää käskyttää Etelää kansainvälisillä foorumeilla. Viimeksi G-20 talousministereiden kokouksessa Intiassa ja sitä ennen turvallisuuskokouksessa Münchenissä. Etelän vahvat valtiot iskevät kuitenkin takaisin ja sanovat, että Ukrainan sotaan kannettu raha olisi pitänyt ohjata maailman köyhyyden torjuntaan ja ilmastoasioihin.

Niin kauan kun Etelällä on valtiovelkaa, joka on sidottu dollarijärjestelmään, sen luottoluokituksiin ja korkoihin, USA voi pitää Etelää kuristusotteessaan. Vain vahvimmat Etelän maat, kuten Intia ja Kiina kykenevät panemaan hanttiin. Brasilian vastavalittu presidenttikin on joutunut tekemään kivuliaita kompromisseja. Uudet liittoutumiset ovat kuitenkin myös heikoillekin mahdollisia.

Nyt Lännessä julkisesti ihmetellään Etelän vastahakuisuutta ja vastustusta. Asia huolestuttaa siinä määrin, että EU:n rahoittama eurooppalainen ajatushautomo European Council on Foreign Relations, jossa toimivat Euroopan ja Naton entiset päättäjät, teetätti kyselytutkimuksen siitä, mitä 137 maassa ajatellaan Lännestä, Venäjästä ja Kiinasta.

Tutkimus

Tutkimuksessa ilmeni, että USA:n leirissä olevaa Etelä-Koreaa lukuun ottamatta, Ukrainan sota nähdään globaalissa Etelässä Lännen sotana. Tutkimus paljastaa, että Länsi ja muu maailma ei eroa vain sotaan liittyvistä näkemyksistä, vaan myös monessa muussa asiassa.

Siinä missä Länsi uskoo kahteen vastakkaiseen blokkiin, muu maailma uskoo moninapaiseen maailmanjärjestykseen. Ja päinvastoin kuin Länsi, joka näkee Venäjän vihollisenaan, niin erityisesti Intia, Kiina ja Turkki näkevät taas Venäjän liittolaisenaan tai tärkeänä partnerinaan.

Länsi haluaa tukea Ukrainaa voittamaan sodan, kun taas muu maailma pitää tärkeänä, että sota loppuu mahdollisimman pian, silloinkin kun se merkitsee alueluovutuksia. Kun Länsi uskoo Venäjän heikentyneen, muu maailma näkee sen ainakin yhtä vahvana, ellei vahvempana. Kun Länsi näkee Ukrainan pikku Davidina ja Venäjän suurena Goljattina, niin eritysti Lännen mittavan tuen jälkeen muu maailma näkee tilanteen nyt kääntyneen päinvastaiseksi.

Kun Länsi näkee sodan taisteluna koko maailman puolesta, muun maailman mielestä nyt taistellaan vain Euroopan tulevaisuudesta. Kun Länsi vaatii muita maita kärsimään Ukrainan puolesta, globaali Etelä muistuttaa Länttä ja sen mediaa Afrikan, Etelä Amerikan ja Lähi-idän suurten kärsimysten laiminlyönnistä.

Muu maailma näkee Lännen alueellisen kaksinaismoralismin ja rasismin, sen yrittäessä tarjota omia ongelmiaan ja intressejään universaaleina moraalikysymyksinä, ja väittäessään että Venäjä on muillekin turvallisuusriski.

Lännen ulkopuolella asuvasta väestöstä 66 % suhtautuu positiivisesti Venäjään ja 70 % Kiinaan.

Syinä tähän mainitaan:

1) Länsi ei tunne myötätuntoa muiden maiden ongelmia kohtaan. Esimerkiksi koronan kohdalla Länsi ei lotkauttanut korvaansakaan Etelän hädälle. Sen sijaan apuun riensivät Venäjä, Kiina ja Intia.
2) Kolonialismin historiaa ja siirtomaapolitiikan traumoja ei ole unohdettu. Eikä itsenäistymistaistelujakaan avustanut Länsi, vaan silloin avusti Neuvostoliitto, ei Länsi.
3) Ukrainan sota vie huomion pois todella tärkeistä ja koko maailmaa vaivaavista ongelmista. Samalla se on tuonut uusia, sanktioista johtuvia ongelmia, joihin globaalilla Etelällä ei ole osaa eikä varaa: kasvavia energian ja ruuan hintoja, kasvavia velkakorkoja, inflaatiota ja kasvavaa köyhyyttä.
4) Globaalilla Etelällä on nyt muita vaihtoehtoja, eikä se ole enää samalla lailla riippuvainen Lännestä.
5) Lännen sääntöpohjaiseksi väittämältä maailmanjärjestelmältä puuttuu uskottavuus, USA:n ja sen liitolaisten hyökätessä milloin minkin tekosyyn nojalla Etelän maihin, ryöstäen valtionvarat, ja samalla vangiten tai ajaen maanpakoon omia sananvapauden puolustajiaan.
(Assange, Snowden).

Entä sitten?

Kyselytutkimus päätyy ehdottamaan, että Länsi kohtelisi Intiaa, Turkkia, Brasiliaa ja muita vastaavia valtioita itsenäisinä toimijoina eikä näkisi niitä objekteina, joille se tuputtaa omia näkemyksiään.

Se toteaa, että USA:n johtama liberalismiin perustuva valta on menetetty ja että Lännen on parasta opetella elämään yhtenä valtana moninapaisessa maailmassa. Suositus kuitenkin ontuu siinä, että se ei pääse eroon Lännen vastakkain asetteluista valtapyrkimyksistään, Niinpä Kiinaa ja Venäjää ei kuitenkaan nähdä partnereina tässä uudessa moninapaisessa maailmassa. Jäämme siis odottamaan, miten asiat kehittyvät, ja kuinka pitkälle Länsi joustaa muutosten edessä ja kykeneekö se aitoon kumppanuuteen.

Lähteet:

Energy Markets Europe, February 20 2023.
Roberto S. Foa, Margot Mollat, Han Isha, Xavier Romero-Vidal, David Evans &
Andrew J. Klassen: A world divided. Russia, China and the West. A world divided.
University of Cambridge. October 2022.
Timothy Garton Ash, Ivan Krastev, Mark Leonard: United WeatWest, divided from
the rest: Global public opinion one year into Russia’s war on Ukraine. – European
Council on Foreign Relations. 22 February 2023.
Alex Lo: In Ukraine, Western interests don’t equate to a universal moral principle. –
South China Morning Post. 23.2.2023
Krishen Mehta: 5 reasons why much of the Global South isn’t automatically
supporting West in Ukraine – February 24, 2023. Eurasia Review.

Vijay Prashad: Global South resists pressure to side with West against Russia. – Asia
Times 25.1.2023