Hyvää naapuruutta rajan takana ja kotipiirissä

Minulle on tullut muutaman vuoden Karjalan Sanomat. Se ilmestyy Petroskoissa kerran viikossa 16-sivuisena ja tabloid-kokoisena. Se on hyvin toimitettu ja taitettu lehti värikuvineen. Pidän alueen nykyisen elämän tuntemista tärkeänä senkin vuoksi, että reilusti yli puolet Suomen ja Venäjän välisestä rajasta on Karjalan tasavallan alueella.

Naapuriystävyys, rauha ja kansojen välinen yhteistyö

Lehti ei ole reagoinut Suomen valtiojohdon ja median häikäilemättömän vihamieliseen toimintaan. Se jatkaa hyväksi koetulla ystävyyden ja yhteistyön linjalla julkaisten silloin tällöin uutisia Suomen tapahtumista. Jokaisessa numerossa on kolme pikku-uutista, joiden otsikoista poimintoja äskettäin ilmestyneistä lehdistä:

”Saamelaisten kansallispäivää juhlittiin Suomessa”, ”Loviisan ydinvoimalalle 20 vuoden jatkoaikaa”, ”Koiranomistajille usean kympin lisämaksu”, ”Euroalue väistää taantuman tänä vuonna”, ”Tampere tienaa kiinteistöillään lähes 28 miljoonaa euroa”, ”Vähävikaisimmat automerkit listattiin”.

Ukrainan kriisistä kirjoitetaan hyvin vähän, monissa numeroissa ei lainkaan. Jutuissa ei käsitellä kriisin osapuolten toimintaa ja lausuntoja, vaan keskitytään asiaan Venäjän Karjalan kannalta. Kuvataan tukikeräyksiä ja muita toimia Karjalasta rintamalle lähteneiden auttamiseksi. Viimeisessä numerossa kerrotaan, että kaksi rintamalla ollutta karjalaista miestä on palkittu, toinen Urheudesta-mitalilla ja toinen Zhukovin mitalilla.

Rauha ja kansojen välinen yhteistyö on usein esillä lehdessä. Numerossa 06/2023 on koko sivun juttu otsikolla ”Vahvistamme rauhaa kansojen välillä”. Se kertoo hankkeesta, jossa ovat mukana Karjalan kansojen lukuisat yhteistyön keskukset, kansalaisjärjestöt, Ystävyyden Talo ja aktiiviset paikallisasukkaat.

Petroskoin Resurssikeskus on perustanut uuden hankkeen ”Kansojen väliset suhteet nykymaailmassa”. Päämääränä on vahvistaa Karjalassa asuvien monien kansojen suhteita ja yhteistyötä sekä auttaa Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloista sekä Ukrainasta saapuneita maahanmuuttajia mukautumaan elämään tasavallassa.

Kulttuuri ja urheilu

Lehdessä on aina monta sivua kulttuurista, viimeisessä numerossa (06/2023) peräti 6 sivua sen vuoksi, että uutisoitiin näyttävästi Petroskoin korkeatasoisesta Hyperborea- lumi- ja jääveistosfestivaalista upeine kuvineen. Festivaali veistoksineen oli omistettu venäläisille saduille ja bylinoille (eeppiset runoelmat). Sen sijaan kilpaurheilua on harvoin, mutta liikuntaan kannustavia uutisia useammin. Tällä kertaa kerrottiin joukkotapahtumasta otsikolla ”Yli  2500 liikunnan ystävää lähti ladulle”.

Talous

Numerossa 06 on katsaus viime vuoden talouskehitykseen otsikolla ”Työttömyys laski, vienti kasvoi pakotteista huolimatta”. Vienti kasvoi yli 30 % ja sen arvo oli 1,2 miljardia dollaria (väkiluku noin 620 000). Karjalaisia tuotteita vietiin 98 maahan. Kerrotaan, että ”kriisi toi kotimaahan uusia mahdollisuuksia”. Karjalaiset yritykset kasvavat ja korvaavat Venäjällä lopettaneiden ulkomaisten yritysten tuotteita. Parhaillaan rakennetaan Karjalan elintarvikkeet teknopuistoa sekä Onetski- teollisuuspuistoa Kontupohjaan.

Matkailu

Matkailu on hyvin voimakkaasti esillä. Siinä nähdään paljon mahdollisuuksia myös maaseudun kylien kehittämiselle. Omaleimaista on luonnon suojelun ja kulttuurin näyttävä yhteinen esillä pito matkailussa. On monia kansainvälisestikin tunnettuja kohteita kuten Valamo, Kizin saari, Ruskealan marmorilouhos, Vienan Karjalan kohteet ja monet muut. Erityisen maininnan ansaitsee Kalevalan esillä pito sekä kulttuurissa, matkailussa että kasvatuksessa. Onhan Kalevala peräisin juuri Karjalan Tasavallan alueelta, mitä pidetään hyvin suuressa arvossa.

Venäjän Karjalan kehityksen tukeminen

Sitä tehtävää lehti hoitaa ansiokkaasti. Se selostaa laajasti talouden, kulttuurin ja ympäristönsuojelun kehittämisen suunnitelmia, tehtäviä ja saavutuksia. Ja onpa mitä selostaa. Venäjän Karjalassa on käynnissä erittäin voimakas kehitys kaikilla aloilla. Sen ovat voineet suomalaiset turistitkin havaita siellä vieraillessaan. Esimerkiksi Sortavala on aivan erityisen kehittämisen kohteena. Rahoitusta tulee sekä paikalliselta, tasavallan että valtion taholta ja lisäksi yrityksiltä. Usein esiintyy varsinkin maaseudun kylillä asukkaiden vapaaehtoista rahoitusta ja työpanosta kehityksen hyväksi.

Esimerkki omasta arkipäivän naapuriystävyydestä

Tämä naapuriystävyyden esillä pito liittyy myös Naapuriseuran ”ideologiaan”, mikä on inspiroinut minua tähän kirjoitukseen, jonka lopetan juuri tapahtuneella naapuriystävyyden kokemuksella.

Tätä kirjoittaessani alkoi kuulua moottorin ääntä autotallin takaa. Kun menin katsomaan ikkunasta, siellä lensi lumi ilmaan korkeana kaarena. Naapuri oli tullut auraamaan pihaani lumilingollaan. Paljon olikin hommaa, sillä aurattava alue on laaja enkä ole lähes kahteen viikkoon pystynyt tekemään lumitöitä kipeytyneen ristiselän vuoksi. Naapuri on varmaan pannut sen merkille viimeistään viikonloppuna, jolloin minulla oli vieraita ja piti käyttää autoa.

Se juuttui kotipihalla kaksi kertaa lumikinokseen. Pyyteettömästi ja hyvin tekikin naapuri sen homman eikä suostunut ottamaan maksua. En keksinyt vastapalvelustakaan. Onneksi minulla on pakasteessa suuri määrä syksyllä pyydettyä kalaa, joten sain annetuksi hänelle kassillisen kuhia. Tästä näkyy, mikä arvo naapuriystävyydellä on. Varmaan molemmille tuli hyvä mieli, minulle siitäkin, että sain antaa niitä kuhia. Tämän vastakohtana sopii miettiä, millaista olisi asua, jos olisi vihamielinen naapuri, joka aiheuttaisi ikävyyksiä.

Artikkelikuva: Karjalan Sanomat, jääveistoskilpailujen voittaja.