JOS EMME ME, NIIN KETKÄ SITTEN?

Jos emme me, niin ketkä sitten nousevat kritisoimaan Suomen sotapsykoosiin ajautuneita poliitikkoja ja ryssävihaa suoltavaa mediaa?

Mauno Saari

Naapuriseura perustettiin vuoden 2023 alussa, samoin verkkolehtemme Naapuriseuran Sanomat. Lähtökohtana oli syvä huoli Suomen tilanteesta. Rauhaan ja hyviin naapurisuhteisiin keskittynyt maa teki äkkikäännöksen sotaisuuteen ja viholliskuviin. 

Johtavat poliitikkomme tuhosivat vuosikymmenien työllä rakennetun vakauden. Media oli pohjustanut ratkaisua pitkään. Helsingin Sanomien ja Yleisradion johdolla koko ”valtavirtamedia” hylkäsi asiallisen ja totuudellisuuteen pyrkivän journalismin ja muuttui läntisen aivopesukoneiston osaksi.

Kuka vei, kuka vikisi? 

Sotilasjohdon Nato-projekti alkoi jo 1990-luvulla. Sitä vietiin eteen päin himmein lyhdyin, verhojen takana. Puolustusvoimia soviteltiin yhteen sotilasliiton kanssa. Asiakirjoihin ilmestyi Nato-optio. Seuraavaksi saatiin aikaan isäntämaasopimus hämärin keinoin, valehtelemalla ja vaikenemalla.

Kärkijoukkoihin kuulunut ulkoministeri Erkki Tuomioja sumutti eduskuntaa keväällä 2014 vakuuttamalla, että eduskunta saa tietoonsa kaiken, mitä sopimuksen hieronnassa mahdollisesti tapahtuu. 

Ei saanut. 

Allekirjoituksesta päätettiin TP-UTVASSA parlamenttimme kesäloman aikana. Jos joku kansanedustaja huomasi asian, hän saattoi tutustua tavattoman monimutkaiseen sopimukseen vain englannin kielellä. Epävirallisen suomennoksen laatimiseen ulkoministeriö tarvitsi puoli vuotta, mutta sen valmistuessa sopimus oli jo allekirjoitettu Walesissa syksyllä 2014.

Kynää piteli silloinen puolustusvoimien komentaja. Tilaisuudessa olivat mukana presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tuomioja, entinen rauhanaatteen mies.

***

Suomen Nato-jäsenyys, jota eräät amerikkalaiset sotilasasiantuntijat pitävät käsittmättömänä virheenä ja itsetuhoisana hulluutena, toteutui kätevällä tekosyyllä – Ukrainan ja Venäjän yhteenotto kuulosti uskottavalta uhalta Suomelle, vaikka ei sitä ollut.

Hakemuksen allekirjoittajana ei taaskaan ollut presidentti Niinistö. Kultaista kynää piteli ulkoministeri Pekka Haavisto.

Suomi ryhtyi pian Ukrainan sodan osapuoleksi puhein ja teoin – asepaketteja saatteli presidenttimme: ”Kyllä niillä jälkeä tulee.”

***

Viimeistään vuonna 2014 minulle oli selvää, mihin maata ajettiin. Lehdistön muutos Nato/USA-megafoniksi järkytti. 

Yhdysvaltain organisoima Maidanin verinen vallankaappaus muuttui mediassa vallankumoukseksi. Kaikessa toisteltiin papukaijan tavoin Washingtonin ohjastamaa propagandaa. Yhdysvaltain hallinto oli pestannut noin 200 pr-toimistoa tuottamaan haluamansa kaltaista materiaalia vasallivaltioittensa median käyttöön.

Vuoteen 2022 mennessä Ukrainan armeija oli tappanut 14 000 Itä-Ukrainan venäjänkielistä ihmistä, omia kansalaisiaan. Natsikulkueet soihtuineen ja lippuineen vaelsivat Kiovan kaduilla. Odessassa natsit polttivat elävältä ihmisiä ammattiliittojen taloon. 

Yleisradio oli vuodesta 2014 lähtien lähetellyt reportterinsa kertomaan Donbassin taisteluista. Toimittaja ei yhden yhtä kertaa raportoinut tapahtumista ja käsityksistä Itä-Ukrainan puolelta. ”Venäjän tukemia separatisteja” eli Donbassin asukkaita ei haluttu kuulla.

***

Suomen puolustusvoimat toteutti kaksi ”Taistelukenttä”-elokuvaa, joista kävi selväksi, että urheat ja taitavat suomalaiset päihittivät vihollisen mennen tullen. Enää eivät maastossa kohdanneet siniset ja keltaiset. Hyökkääjät tulivat idästä, Venäjältä.

Armeijan ja sitten myös poliitikkojen taholta lausuttiin, että on avoimen puheen aika. Enää ei tarvitse jättää vihollisen nimeä mainitsematta.

***

Aivopesun toinen vaihe, Venäjällä pelottelu, käynnistyi. Iltapäivälehden keskiaukeamilla tankit vyöryivät kohti ja omat ja vihollisen hävittäjät olivat nokat vastakkain. 

”Helsinki voidaan vallata nopeasti…”

Pääkirjoitukset ja kolumnit suolsivat käsityksiä Venäjästä hylkiövaltiona ja sen presidentistä sairaana ja vaarallisena diktaattorina. Alkoivat iltapäivälehtien juhlavuodet. Paha Putin lööpeissä ja kansissa satoina peräkkäisinä päivinä.

Otsikoiden uhkaavuus ja törkeys meni niin pitkälle, että ruokakaupat jättivät lööpit ripustamatta, etteivät kauhukuvat uhkaisi lasten mielenterveyttä. 

Kun ryssittely ja vihajournalismi jatkui, kauppiaat nostivat myyntijulisteet uudelleen esiin. Mitäpä tätä peittelemään, ryssä on ryssä ja Venäjää pitääkin pelätä!

***

On aina ja ikuisesti toistettava pääministeri Sanna Marinin lausetta: ”Kaikki siteet Venäjään on katkaistava.” 

Nuori ja paljosta tietämätön Marin kiteytti tilanteen lähes nerokkaasti. 

USA/CIA/NATO olivat provosoineet Venäjää kaikin mahdollisin tavoin 1990-luvulta lähtien. Ne ajoivat Ukrainaa sotilasliiton jäseneksi väkivalloin, syrjäyttivät Kiovan hallinnon ja korvasivat sen omilla nukeillaan.

USA/CIA/NATO -kolmikko julisti, että Venäjä aloitti ”provosoimattoman hyökkäyksen” Ukrainaan vuonna 2022. Mediassa tämä hokema liitettiin mahdollisimman moneen sotajuttuun, kolumniin ja pääkirjoitukseen.

Ei haluttu kertoa, että USA/CIA/NATO:n kouluttama ja varustama Ukrainan armeija aloitti massiivisen tulituksen Donbassiin viikkoa ennen Venäjän invaasiota. Kun ruotsalainen professori Ola Tunander todisti asian luennossaan norjalaisille opiskelijoille, saliin laskeutui hämmentynyt hiljaisuus.

***

”Jos emme me, niin ketkä sitten?”

Näin sanoi Donbassia puolustava itäukrainalainen sotilas konepistooli kainalossaan.

Kysyn: Jos emme me, niin ketkä sitten nousevat kritisoimaan Suomen sotapsykoosiin ajautuneita poliitikkoja ja ryssävihaa suoltavaa mediaa?

Jos emme me naapuriseuralaiset, niin ketkä sanovat ääneen, että Suomesta ollaan tekemässä taistelukenttää – että jos ja kun Nato-jäsenyyden lisäksi eduskunta hyväksyy DCA-”puolustussopimuksen” Yhdysvaltain kanssa, tämä maa on hulluuteen vajonneiden toimesta muutettu USA/CIA/NATO -alusmaaksi.

***

On sanottava, että korkeat sotilaat ja johtavat sotaisat poliitikot ovat päässeet tavoitteeseensa. Suomen itsenäisyys ja sen myötä hyvinvointi on lopultakin menetetty.

Juuri valittu tasavallan presidentti on toimillaan ja puheillaan toteuttanut viimeiseen saakka Sanna Marinin käskyn, ilmaissut Venäjän olevan vihollinen, pullistellut Yhdysvalloista lainaamaansa voiman tunnetta ja poistanut ymmärtämättömyyttään vähäisetkin mahdollisuudet diplomatiaan ja rauhalliseen naapuruuteen.

Suomea johtaa epäisänmaallinen kopla. Se on onnistunut projektissaan hyvin. Eduskuntaa ei enää ole. Sen on korvannut TP-UTVA. 

En tiedä, miten Suomi voisi kääntyä takaisin itse ajattelevaksi, oman kokoisekseen, eli pieneksi, rauhalliseksi ja rauhoittavaksi maaksi ja kansakunnaksi. Onko se mahdollista ilman katastrofia, ilman että militarismi tuhoaa itsensä tuhoamatta meitä kaikkia?

NAAPURISEURAN TAVOITE

Naapuriseuran idea ja ideologia on rauha, hyvä naapuruus. Se tarkoittaa sekä valtion että meidän yksityisten kansalaisten suhdetta naapureihimme.

Painopisteemme on Suomen suhde Venäjään, koska muissa suunnissa ongelmia ei ole.

Naapuria saa, mutta ei tarvitse, ihailla ja rakastaa. Minimi on se, että ollaan ihmisiksi ja tullaan toimeen.

Naapuriseura ei ole puoluepoliittinen kansalaisjärjestö. Tuemme puolueesta riippumatta jokaista poliitikkoa, joka on hyvän naapuruuden, sovun ja rauhan kannalla.

Seuramme jäsenistö koostuu ihmisistä, jotka haluavat ajatella itse ja ymmärtävät Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuotetun propagandan ja sensuurin väärämielisyyden. Joukossa on myös heitä, jotka kokevat Naapuriseuran ahdistuksen lievittäjänä: keskustelutilaisuuksissa on ollut mukavaa, koska ympärillä on vain ystävällisiä henkilöitä, kavereita.

Jos haluat tukea Naapuriseuraa, etsi ystävistäsi ja tuttavistasi ihmisiä, jotka voit kutsua ensin Facebook-ryhmäämme ja sitä kautta seuran jäseniksi. Tämä on tärkeää, koska toimimme toistaiseksi pelkästään jäsenmaksujen turvin. Nykyiseltä valtionhallinnolta on turha pyytää avustusta!

TILAISUUKSIA

Vuonna 2023 järjestetyt puhe- ja keskustelutilaisuudet olivat ”loppuunmyytyjä”. Sama tietysti koski myös Tammisaaressa kotipihallani järjestettyä kesäjuhlaa, jota huomaan yhä muisteltavan ainutkertaisena.

Kesätapahtuma ei luultavasti ollut ainutkertainen. Mietimme paraikaa yhdistyksen hallituksessa sen uusimista. Samalla pöydällä on myös ajatuksia muista tilaisuuksista, joissa voimme tavata kasvokkain.

Näistä kerromme pian sekä Fb-ryhmässä että Naapuriseuran Sanomissa.

17 kommenttia julkaisuun “JOS EMME ME, NIIN KETKÄ SITTEN?

  1. NAAPURISEURAN MERKITYS
    Naapuriseuran Sanomilla on erittäin tärkeä asema nyt, kun valtamedia suoltaa sotapropagandaa ja ei kunnioita Venäjän kanssa solmittua naapurisopimusta. Valtamedia syyllistyy valtio- ja maanpetokseen toiminnallaan. Myös monet muut ”vaihtoehtomediat” levittävät oikeata tietoa. Esimerkiksi https://mvlehti.net/. Jos haluat perehtyä Gazan sodan taustatekijöihin niin https://islam-radio.net/finish/sion/vihapuhe.htm on valaiseva sivu.
    Elämme valtamedian aikaansaamassa sotapsykoosissa, jossa on noin 90 % kansasta. Kun USA saa miehitettyä Suomen, alkaa proxysota Venäjää vastaan. Tätä emme voi estää, sillä siihen nykyinen valtakoneistomme antaa luvan. Sodan kauhut ovat pian todellisuuttamme. Naapuriseuran Sanomat tullaan senuroimaan. Niin hulluja ovat meidän päättäjämme, saatte nähdä.

    1. Syytä olisi suitsia uhon määrää.Kuvitellaan olevansa mahtava paperilla olevan ”suuren” reservin vuoksi.Sittemmin palvelukseen astuvien vajetta on keksitty paikata naisilla.Reservin paperilla olevasta määrästä voi laskea heti 40% pois, jotka ovat fyysisesti tai henkisesti kykenemättömiä, tai eivät halua sotia naton alaisina, tai sotia ylipäätään muutenkaan.Maanpuolustustahto on vain keksitty termi.Tahdolla ei tee mitään jos on fyysisesti tai henkisesti kykenemätön, eli viisasta olisi pitää mölyt mahassaan ja keskittyä rauhanomaiseen diplomatiaan.Kannaksen läpijuoksu uudelleen koettuna tuskin on kovin voimaannuttava.Rauhaa rajalle,ei rautaa.

  2. Kiitos taas erinomaisesta tilanneanalyysista. Esimerkiksi Iltasanomista ei enää juurikaan löydy uutista, jossa Venäjää ja venäläisiä ei mollattaisi. Kazakstanilainen tennispelaaja Alexander Bublik onkin venäläistaustainen, kun häntä halutaan haukkua. Suomalaiset on juurta jaksain aivopesty. Vuosien projekti kantaa nyt hedelmää. Edes Natsi-Saksan propaganda ei ollut näin tehokasta. Nato-Suomesta tehdään täyttä vauhtia ohjusten kohdetta, kunhan saadaan ensin rytäkkää rajalle. Ja sitähän saadaan, tuleehan sinne Naton komentokeskus!

  3. Mauno & Co. Tietoa on ruvettava jakamaan monilla eri tavoilla. NS on hyvä. MV-lehti on hyvä. Yksittäiset kanavat Youtubessa ovat hyviä. Lisää on saatava, pian ja paljon. Sähköpostien kautta voi kannustaa ihmisiä lukemaan ja kuuntelemaan näitä asioita. Jos mahdollista, niin joku yleinen tapahtuma esim. Helsingissä, tms. Jos mahdollista, niin varmaan tunnette ihmisiä, joita voisi kutsua ammattilaisiksi näissä asioissa, ne voisivat panna rattaat pyörimään.

    1. Kyllä, tämä oli hyvä idea. Yleinen tapahtuma Helsingissä, esim Musiikkitalon edustalla, jossa olisi julkkis-esiintyjiä ja puheita. Musiikkitalon edusta on hyvä siinä mielessä, että me olemme ”vähän varttuneempaa väkeä” niin Musiikkitalon edustalla on hyvä istua kesällä ja seurata tapahtumaa.

  4. Amerikkalaiset ovat panneet tuulemaan. Syynä on tulevat presidentinvaalit syksyllä USAssa. Ja nykyisten vallanpitäjien pelko Trumpin voitosta, elleivät saa tapettua sitä ennen vaalia. Kaikki lännen mediat on saatu jauhamaan USAn propagandaa hullun lailla, saanevatko rahaa tästä, todennäköisesti. USA käy tuhon tietä ja ne tietävät sen, samaan joukkoon on saatu kaikki Pohjoismaat. Vituttaa ankarasti.

  5. Kun tuota ohjastettua porpagandaa rummutetaan päivästä toiseen, ihmisen mieli lähtee mukaan. Haluttu sanoma uppoaa kuin veitsi lämmitettyyn öljyyn. Siinä sula voikin jää toiseksi. On oikeastaan jo huvittavaa kuulla millaista kannanottoa syntyy kun taviskansa avaa suunsa ja tuo mielipiteensä julki. Silloin on turha lausua vähisintäkään epäröintiä kommentista. Mielen sopukoissa sanoma on iskostunut niin pohjamutiin, että sitä ei pääse muuttamaan isommallakaan kaivinkoneella. Ei edes raottamaan. Eräs tuttavani on kaivanut ”asioiden ytimen ja totuuden” esille tismallisesti Suomimedioista. Hän lähetti minulle Whattsup viestin:
    ”Sisällissota, jota on jo odotettu ja toivottu kommunistisessa naapurimaassamme näyttää todennäkäseltä. Jippii! ” Kannattaako tuota noteerata tai kannaattaako edes vastata. Ehkä vastaan kuitenkin: sulla se on tieto hallussa.

  6. Joskus 1966 muuan luokkakaveri kysyi minulta : ”Kumpaan puolueeseen kannattas liittyä, kokoomukseen vai demareihin?” Paljon myöhemmin tajusin että kysymys sisälsi suomalaisen politiikan mädän siemenen. Siksi en osaa ihmetellä tuomiojien ja halosten vastenmielisiä lausuntoja. SDP on opportunistien puolue. 60-luvulla oli sentään oppositio näille kokoomuslaisille ja demareille, mutta vasemmistoliittokin veti itsensä vessasta alas. Sanoisin että maata johtaa roskajoukko ja se ei tiedä Suomelle hyvää.

    1. Tällä hetkellä alle 10 edustajaa, jotka ovat säilyttäneet oman järkensä. Olen tajunnut jo kymmeniä vuosia, että demarit ovat maanpettureiden puolue, kokoomuksen vasen käsi. Tuomioja täysi petturi. Samoin Sauli Niinistö. Muiden puolueiden petturit ovat vapisevia pelkureita.

  7. Onpa harvinaisen ytimekäs kiteytys. Tietysti Ukrainan kriisin taustoista – joista suomalaisille on jätetty kertomatta totuudellisesti – olisi paljonkin kerrottavaa, mutta eihän kaikkea voi jokaiseen juttuun mahduttaa.

    Mainitsen nyt kuitenkin kaksi. Sen, että Ukrainassa (sen länsiosissa?) muhinut ja käytännössä vallankaappauksen jälkeen viralliseksi politiikaksi valittu natsihenkisyys on turmellut ennestäänkin korruptoituneen yhteiskunnan. Länsimaat ovat tukeneet innokkaasti tätä kaikkea, koska se on täyttänyt kirkkaasti niiden tärkeimmän kriteerin: russofobia ja Venäjä-viha oli nostatettu kiitettävälle tasolle, jotta maata voitiin käyttää mihin tahansa Venäjä-vastaiseen operaatioon.

    Toiseksi Ukrainasta oltiin tehty ja tekemässä yhä vaarallisempaa sotilaallista uhkaa jopa Venäjälle itselleenkin eikä vain Donbassille. Venäjän sotilaallinen saartaminen oli täydentymässä tavalla, josta Venäjä oli varoittanut vuosien ajan ja jonka vahvistumista se ei voinut enää seurata sivusta.

    Luultavasti ohjaksissa olevat länsijohtajat tiesivät odottaa, mihin tämä johtaa eli nyt nähtävään sotaan, mutta sitä he juuri halusivatkin. Ainakin yhdessä asiassa he erehtyivät pahasti. Kaikesta totuuden vastaisesti syytetyn Venäjän piti romahtaa jo talouspakotteisiin. Ehkä sekin tuli länsijohtajille yllätyksenä, että massiivinen määrätietoisesti toteutettu disinformaatiokampanja ei näytä uppoavan suurimpaan osaan maailman ihmisistä.

  8. Nykyajan nuorempien sukupolvien kiireinen elämäntyyli ja teknologian kasvava rooli ovat vähentäneet kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mikä yhdessä yksityisyyden arvostuksen lisääntymisen ja liikkuvuuden kanssa on johtanut naapurien välisen ajanvieton vähenemiseen. Lisäksi urbanisaation, monikulttuuristen yhteisöjen haasteiden sekä turvallisuushuolten myötä naapuruston sosiaalinen koheesio ja yhteisölliset suhteet ovat muuttuneet, vaikuttaen tapaan, jolla naapurit vuorovaikuttavat keskenään. Tämä kaikki heijastuu negatiivisesti kansainvälisiin suhteisiin.

  9. Keskustelu Euroopan turvallisuusjärjestelmästä on paljastanut sen todellisen ytimen: ”Mihin vedetään raja Venäjän ja Naton välille, onko se entisen Ukrainan Neuvostotasavallan itärajan tai länsirajan mukainen? Sekä Eurooppa että ”kollektiivinen Länsi” ovat sitä mieltä, että rajan pitäisi olla entisen Ukrainan Neuvostotasavallan itärajan mukainen, kun taas Venäjä näkee rajan oikean paikan olevan lännen puolella. Kevääseen 2024 mennessä on selvää, että Länsi ei ole kyennyt saavuttamaan tavoitettaan lyödä Venäjän joukkoja Ukrainassa ja nyt keskittyy estämään Venäjän täydellistä voittoa. Kuka on vastuussa siitä että Euroopan turvallisuus tulevaisuudessa määräytyy sen mukaan, kuinka voimasuhteet asettuvat Venäjän ja Naton rajalinjalla? Miksi ei kyetty ratakaisemaan erimiellisyydet diplomaattiesti tammikuussa 2022??

  10. Voisiko Facebook’iin perustaa oma ryhmä ”Naapuriseuran sanomat”?
    Nyt jutut ovat vähän hajallaan, ja uutisvirtaan ei kaikki löydy vaikka olen ”seuraaja”.
    Instagram’ia voisi hyödyntää samoin kuin valtamedia lehdet sitä hyödyntää. Eli heittävät sinne jutun, ja porukka kommentoi sitä. Naapuriseuralla on ollut täälläkin hyviä kuvia, joten Insta olisi hyvä alusta.
    TikTok on ok, jos löytyy joku joka osaisi sitä hyödyntää.
    Ymmärrän kyllä, että on rajalliset resurssit.

Vastaa