Minulta kysellään, miksi joitakin kommentteja on poistettu Naapuriseuran Sanomien sivuilta.
Siispä vastaan.
Toimituksella on suvereeni valta päättää lehden sisällöstä, ja myös vastuu. Lähtökohtana on Naapuriseuran idea, tai oikeastaan ideologia: hyvien suhteiden luominen ja ylläpitäminen Suomen ja naapurien välillä. Se tarkoittaa toimimista rauhan ja sovun puolesta. Tämä ajatus koskee myös yksityisten ihmisten suhteita.
Koska toimituksella on liian vähän silmiä ja käsiä, moderointimme eli ennakkotarkastus ei aina ole aukoton. Siksi asiattomuuksia livahtaa silloin tällöin seulan läpi ja ne poistetaan vasta, kun ne ovat ehtineet olla julki.
***
Emme halua julkaista kirjoituksia, joiden riveillä tai rivien välissä näkyy rasismia, vihaa tai perusteettomia ennakkoluuloja ihmisiä tai ihmisryhmiä kohtaan.
Me voimme ja saamme esittää kovaa ja sitäkin kovempaa kritiikkiä vaikkapa eri maiden presidenttejä ja pääministereitä kohtaan, koska he ovat valtaa käyttäviä instituutioita.
Tuomitsemme Benjamin Netanjahun ja hänen hallituksensa, eli Israelin valtion, mutta emme Israelin kansalaisia. Emme ole juutalaisvastaisia, antisemiittejä, mutta pidämme sionismia Vanhaan testamentttiin perustuvana, sortoon, väkivaltaan ja sotiin johtavana vaarallisena ideologiana.
Samalla tavalla syytämme Yhdysvaltoja vallankaappauksista, valtioiden ja miljoonien ihmisten tuhoamisesta, mutta emme amerikkalaisia ihmisiä.
Emme julkaise tekstejä, joissa kielletään holokausti tai syytetään juutalaisia maailman pahuudesta, koska tuon kaltaisten ajatusten taustalla on vastenmielisiä virtauksia vihan nostattamiseksi.
Kaiken kaikkiaan kovaakin kritiikkiä julkaistaan, kunhan se on argumentoitua. Yksityisiin ihmisiin kohdistuva haistattelu ja solvaaminen eivät kuulu Naapuriseuran Sanomien sivustolle.
***
Kommentoijia ilmaantuu päivä päivältä enemmän. Erityisen iloinen olen siitä, että yhä useampi kirjoittaa omalla nimellään. Aika on sellainen, että monella on hyvä syy kätkeytyä nimimerkin taakse, mutta kehotan jokaista miettimään, olisiko kuitenkin parempi astua ulos kaapista.
Juuri nyt tarvitaan keskustelua, jossa asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Sensuurin muureja on murrettava, tabuja avattava.
Ottakaa kantaa, olkaa eri mieltä, mutta perustelkaa, argumentoikaa!
Naapuriseuran Sanomista on kehittymässä hyvä foorumi suoralle, monipuoliselle ja syvälliselle keskustelulle, ehkä maan paras. Tästä on syytä kiittää tietä, arvoisat havaitsijat ja kommentoijat!
11 kommenttia julkaisuun “Päätoimittajalta”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
En jaksa olla ihmettelemättä, että pienituloiset kansalaiset kannattavat paikallisia oligarkkipublikaaneja. Heidän tulot ovat sitä luokkaa, että viissatasiksi muutettuna ei ehdi saunanuunissa polttaa. Viittaan tässä persuihin ja kokkareisiin!!!
Aivopesu tehnyt tehtävänsä.
Eri uskonnoista on kirjoitettu paljon. Luin varsin tyhjentävän kirjoituksen Wikipediassa koskien antisemitismiä. Jos ajatellaan eri uskonnoissa, myös ateistit, ajattelevia ihmisiä, niin kaikki mielipiteet ovat edustettuina jokaisessa ryhmässä. Mikä on oikein tai valetta, ne ovat mielipiteitä.
Kiitos päätoimittajalle, kun selvensit Naapuriseuran linjaa.
Mielestäni on hyvä, että julkaisu pysyy siistinä ja asiallisena, ettei liikaa
ajauduta vastaavan julkaisun provokatiiviselle linjalle.
Pieni toivo… Jos resurssit riittää, niin olisi kiva lukea
myös muita uutisia kuin mitkä liittyvät jollain tavalla sotaan.
Raskasta on joka päivä lukea sotauutisia. Niiden vastapainoksi ja kun kirjoitettuja juttuja ei löydy voi katsoa videoita siitä kuinka esim. Aasia kehittyy. Vaikeneminen on merkittävä osa lännen tiedotusstrategiaa ja Suomen sekä YLE:n osalta on Kiinan kehityksen seurannan lähes täydellinen puuttuminen ehkä se kaikkein suurin ”valhe”. Koska valheeksi se muuttuu kun sitä ei ole näkevinään. YouTube on edelleenkin sikäli toimiva että se tarjoaa uusia tekijöitä kun ensin löytää langanpään. Itse katson esim. ”Little Chinese Everywhere” -kanavaa jossa nuori kiinalaisnainen kiertää maataan skootterilla ja näyttää etenkin sen tuntemattomampia osia eli maaseutua. Suuret nähtävyydet ovat tietysti suurkaupungit mutta tämän kanavan raikkaus viehättää. Suurkaupungeista ja futuristisesta infrasta on kanavia runsaasti.
Miksi kieltää holokausti ? Kieltäminen on miina johon minkään opposition ei pidä astua. Joskus tulee mieleen, että sylttytehdas itse osallistuu toimintaan ujuttamalla epäileviä Tuomaksia vaihtoehtomedian palstoille. Hitlerin lähimpiin avustajiin kuulunut Albert Speer ja ainut avustaja joka ei joutunut hirsipuuhun mainitsee muistelmissaan, että Hitler eduskunnassa jo 1 syyskuuta 1939 julkitoi tavoitteensa juutalaisten hävittämiseksi. Samainen Speer mainitsee luvun viisi miljoonaa uhria joka oli ollut esillä Nürnbergin sotaoikeudessa hänen oman kollegansa puheessa. Vaikka Wikipedia on ajankohtaisissa asioissa politisoitunut tietolähde näyttäisi se holokaustin osalta olevan uskottava. Sen mukaan on mm. koottuna 4,8 miljoonan nimiluettelo uhreista joita oli kuusi miljoonaa. Eli epäiljöille on jonkin verran pelivaraa mutta luettelo täydentyy edelleen.
Hyvä kysymys sen sijaan on se, jonka Wikipedia myös tuo esille, että onko oikein varata Holokaustin käsite vain juutalaisille. Uhreja on näet paljon enemmän, laskutavasta riippuen alkaen yhdestätoista miljoonasta ylöspäin seitsemääntoista. Eivät vain juutalaiset joutuneet etnisyytensä vuoksi tapetuiksi vaan myös slaavit ja monet vähemmistöt sekä poliittiset vastustajat kuten kommunistit ja vasemmistososialidemokraatit, romanit ja muut. Tästä asiasta saa keskustella ja keskustellaan.
Kieltäminen on myös erikoisuuden tavoittelua ja huomion hakemista. Historoitsija John Irving lienee tunnetuin tässä ryhmässä. Hän ei käsittääkseni pidä itseään kieltäjänä mutta vaatiessaan kaiken kirjallista dokumentointia hän pääsee varsin pitkälle. Natsit jotka joka asiassa olivat viekkaita eivät tietenkään tehneet sitä virhettä että olisivat jättäneet kirjallisia lähteitä tuhotoiminnalleen.
Holokaustin kieltämisen kriminalisointi on kuitenkin tuomittava koska se on portti kaiken oppositiotoiminnan kriminalisoinnille. Se nähtiin havainnollisesti koronan aikana kun ansioituneet tiedemiehet potkittiin viroistaan ja media asetti heille suukapulan koska he eivät olleet samaa mieltä kuin virallinen taho eli hallitukset ja lääkevalmistajat. Holokaustin kieltäjiä vastaan voidaan hyvällä menestyksellä väitellä mutta ei heidän kirjoituksiaan tarvitse tai pidä tuoda esiin kuten tapahtui tässä taannoin kun eräs nimeltä mainitsematon vaihtoehtomedia julkaisi painokelvottoman sepustuksen sarjassa valhe, emävalhe tilasto. Heikkoa tilastotietoa löytyy josta saa helposti rakennettua kaikenlaista.
Kaikki mielipiteiden kriminalisointi kuuluu diktatuureihin. Se perustuu siihen, että itse ei pystytä järkevillä argumenteilla ja faktatiedolla kumoamaan virhellistä mielipidettä. Esimerkiksi Holokaustin kieltämistä ei tarvitse eikä pidä kieltää tai kriminalisoida, koska se on helposti osoitettavissa huuhaaksi faktoihin perustuen.
Sellaisellekin ihmiselle. joille tieteelliset ja muut faktat eivät aukea on Holokaustin kieltäminen helposti ositettavissa ainakin epäilyttäväksi ”tiedoksi”, sillä se on niitä harvoja asioita, joista ”itä” ja ”länsi” ovat yhtä mieltä. Vain natsit (jotka ovat rikollisia eivätkä pelkkä poliittinen suuntaus) kieltävät Holokaustin.
Hyvin jyrkästikin erilaisten (ja myös virheellisten) mielipiteiden vapaus on kaiken demokratian edellytys. Silti se ei tarkoita, että Naapuriseuran Sanomissa (tai missä tahansa vastaavissa) pitäisi ilman muuta julkaista mitä tahansa roskaa tai julkaisun linjan vastaisia paikkansa pitämättömiä mielipiteitä. Terve faktoihin pohjaava kritiikki lienee kuitenkin tervetullutta.
Kannatan lämpimästi Mauno Saaren toivomusta oman nimen käyttämisestä, kun otetaan kantaa asioihin. On toki tilanteita, jolloin avoin kirjoittaminen vastoin esimerkiksi työnantajan linjaa voi johtaa vaikeuksiin. Maalittamisen kohteeksi joutuminen on mahdollista, vaikka sen uhkaa ehkä liioitellaan. Itse ilahdun aina, kun saan tietää, kenen kanssa itse asiassa argumentoin tai olen samaa mieltä. Sen pitäisi olla normaali, nimimerkin poikkeustapaus.
Kannatan itse laajaa sananvapautta (täydellistä ei ole eikä tule), enkä pidä esimerkiksi Saksassa säädettyjä holokaustin kieltämisen ja eräiden muiden natsismiin liittyvien asioiden kriminalisointia. Aatteet eivät katoa kieltämällä sanktioiden uhalla. Kaikesta täytyy voida keskustella, tabuaiheita ei tarvitse eikä pidä olla.
Yhtä tärkeää kuitenkin on, että laajaan sananvapauteen liitetään laaja vastuullisuus. Se sisältää sekä kohteliaisuuden että henkilöön kajoamattomuuden ajatukset. Vaikka kritisoimme vallankäyttäjiä, kritiikin täytyy perustua tekoihin, ei vallankäyttäjän ulkonäköön tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. ”Vihapuhe” on vaikea määritellä, mutta useimmat meistä tunnistavat sen kyllä itsessään ja muissa. Vihapuheen tärkein piirre on, että se kannustaa tai yllyttää väkivaltaan. Se ei mahdu laajaankaan sananvapauteen.
Vallankäyttäjiä aidosti vapaa ja vilkas kansalaiskeskustelu ei juuri kiinnosta, mutta ilman sitä ei ole vallankäyttäjien valvontaa. Jos media vaikenee valheen tai rikoksen edessä, vain kansalaiskeskustelu voi pelastaa vastuuttoman hiljaisuuden seurauksista.
Missä kriittiset jutut venäjän presidentistä? Aivan , ei purra ruokkivaa kättä.
Joppe, ne kuuluvat ”mediapolin” monopoliin ..
Pari kysymystä,kevät tapaamista odotellaan ja oliko tämän vuoden jäsenmaksu jo tullut maksuun?Eli pankkiyhteystiedot ja jäsenmaksun suuruus 2024?