”PITÄISIN YHTEYTTÄ PUTINIIN”

Paavo Väyrysen mukaan nyt esillä olevat presidenttiehdokkaat kilpailevat sillä, kuka olisi jyrkimmin Venäjä-vastainen.

Seurasit varmaankin IS:n vaalitenttiä aiheesta ”rauha”. Vakuutuitko rauhan asian esiintuonnista?

 –  Gallup-kärjessä olevien puheenvuorot eivät antaneet toiveita siitä, että he toimisivat aktiivisesti rauhan puolesta. Ennustivat ja näyttivät toivovankin, että sota Ukrainassa jatkuisi pitkään. Lähi-idän osaltakaan puheenvuorot eivät tuoneet esiin vahvaa tahtoa rauhanomaisten ratkaisujen edistämiseen. 

 Valittiin nyt esillä olevista kuka tahansa, se määrittää Suomen ulkopolitiikkaa ja ennen muuta suhdetta Venäjään. Millaiseksi Suomen asema muuttuisi, jos kuka tahansa heistä valittaisiin? 

 –  Suomi on ollut kovimpien Venäjää vastaan suunnattujen pakotteiden kannalla ja soveltanut niitä tiukimmin, vaikka Suomi on niistä eniten kärsinyt. Nyt esillä olevat ehdokkaat näyttävät kilpailevan sillä, kuka olisi jyrkimmin Venäjä-vastainen. Jos joku näistä ehdokkaista valittaisiin, Venäjä-suhteet tuskin muuttuisivat. 

 Soittaisitko sinä Putinille?

 – Pitäisin yllä yhteyttä Putiniin. Sauli Niinistö antoi kevääseen 2022 saakka hyvää esimerkkiä tästä. Vaikka muut länsimaat Krimin valtauksen jälkeen pidättäytyivät kahdenvälisestä korkean tason yhteydenpidosta Venäjän johtoon, Niinistö tapasi Putinia ja puhui hänen kanssaan puhelimessa. 

– Yhteydenpito jatkui Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin. Vielä maaliskuussa 2022 Niinistö puhui puhelimessa Putinin kanssa. Kun Niinistö toukokuussa 2022 ilmoitti Putinille Suomen liittyvän Natoon, hän korosti, että rajanaapuruuteen liittyvät käytännön asiat hoidetaan edelleen asianmukaisesti. Valitettavasti näin ei ole toimittu ja yhteydet ovat katkenneet. Ne olisi mahdollisimman pian palautettava. 

”Pian meno muuttuu”

Mitä tuumit viimeisimmistä gallupeista? Nythän Stubb ja Haavisto vuorottelevat johdossa ja muut näyttävät putoavan kelkasta?

– Ylen uusimman presidenttigallupin tulokset olivat saman suuntaiset kuin kuukautta aikaisemmin julkaistuissa Helsingin Sanomien ja Ylen gallupeissa.

– Gallupit valehtelevat. Erityisesti omat tulokseni ovat poikenneet ratkaisevalla tavalla vaalin tuloksesta. Esimerkiksi syksyllä 2011 ja 2017 julkaistut mielipidemittaukset eivät kertoneet juuri mitään seuraavan vuoden alussa käytyjen vaalien tuloksista.  

– Sekä vuoden 2018 vaaleissa että nyt ongelmana on ollut se, että en ole päässyt juuri lainkaan julkisuuteen.

”Suomen itsenäisyyttä kavennettu”

Olet viime aikoina ollut todenna niukasti julkisuudessa. Se tietysti osittain johtuu siitä, että et ole vielä ehdokas ja mukana vaalitenteissä.

– Monet kannattajani ovat kysyneet, miksi minua ilmiselvästi syrjitään. Syynä on ilmeisesti se, että en ole viime vuosina mukautunut vallankäytön ja julkisuuden valtavirtaan. Olen ollut toisin ajattelija ja oman tieni kulkija. Kansan keskuudessa linjallani on ollut laajaa ja vahvaa kannatusta.

Miten sinun linjasi eroaa käytännössä?

– Suurin ero valtavirtaan nähden on ollut se, että en ole hyväksynyt ratkaisuja, joilla Suomen itsenäisyyttä on askel askeleelta kavennettu.

– Itsenäisyyttämme murentaneet ratkaisut ovat johtaneet myös suuriin taloudellisiin menetyksiin. Niiden vuoksi elintaso on Suomessa verrokkimaita alhaisempi. Tästä syystä Suomen valtiontalous on vaarallisella tavalla velkaantunut, ja menoihin joudutaan tekemään kipeitä leikkauksia.

– Presidenttigalluppien kärjessä ovat ehdokkaat, jotka ovat voimakkaimmin tukeneet itsenäisyyttämme kaventanutta aatteellista suuntausta, globalismia ja federalismia. Ylenpalttinen julkisuus alkaa vähitellen syödä heidän suosiotaan. Tilanne muuttuu olennaisesti, kun ehdokasjoukko täydentyy.