Rauhankyyhkyllä on asiaa

    Unohdettuna ja peloissaan,

    kyyhky piilossansa kyyhöttää.

       Se kysyy kuka suuren sodan voittaa voi,

      kun ydiaseilla jo kansat elämöi.

        Kuka elää haluaa, kuka kuolla.

      Kuka nähdä haluaa,

      keväät heräävät,

 ja kokea,

               kuinka lapset,  nuoret varttuvat.

       Ja elää.

           Päivät tavalliset, rauhaisat.

          Ei sota ole luonnonvoima,

        hyökyaalto, hirmuinen

        Sen päättää ihmiset,

      he valitsee.

             Mutta suruissansa kyyhky havaitsee,

             nyt  järki päättäjien päistä pakenee,

           sotakiihko kansat villitsee.

          Piilohonsa kyyhky nukahtaa,

         se unta näkee rauhan ajasta,

          kun  vapaana se lentää sai.

         Kohti sinitaivasta.

      ♥