Politiikka

Stubb torjuu yhteydenpidon Putiniin

Stubb haluaa laajentaa sekä taloudellista että aseellista tukea Ukrainalle.

Toimitus / 12.2.2024

Presidentinvaalit voittanut kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb torjuu yhteydenpidon Venäjän johdon kanssa. 

”On varsin itsestään selvää, että on vaikea pitää minkäänlaista yhteyttä Venäjän presidenttiin niin kauan, kun Venäjä käy aggressiivista sotaa Ukrainaa vastaan”, sanoi Stubb myöhään maanantai-iltana tavatessaan ulkomaalaisia toimittajia vaalituloksen selvittyä. 

Myös vaalikampanjan aikana Stubb ilmoitti useampaan kertaan, ettei hän ole valmis keskustelemaan presidentti Vladimir Putinin kanssa eikä aio vastata, jos Putin hänelle soittaa.

Kiinalaista uutistoimistoa edustanut toimittaja halusi Stubbin vastauksen jälkeen vielä kysyä yhteydenpidosta Venäjään ja muistutti Suomella olleen perinteisesti kyky ylläpitää dialogia Venäjän kanssa. 

”Voisiko Suomella olla mahdollisuus keskustella Moskovan kanssa osana sotilasliittoa ja sotilasliiton tukemana”, kysyi toimittaja viitaten Suomen Nato-jäsenyyteen.

Stubb ei kuitenkaan halunnut vastata uuteen kysymykseen, jossa ilmiselvästi haettiin tulevan presidentin vastausta siihen, voisiko Suomi Naton jäsenenä toimia vähintäinkin viestinviejänä  Venäjän suuntaan.

Stubb kiersi kysymyksen ja alkoi selvittää Suomen roolia Naton jäsenenä todeten kuitenkin, ettei hän näe Suomen Nato-identiteettiä Venäjän kautta.

Venäjän media uutisoi Stubbin kannasta

Useammassa venäläisessä tiedotusvälineessä uutisoitiin jo myöhään maanantaina Suomen uuden presidentin haluttomuudesta pitää yhteyttä Venäjän johtoon. Eräät tiedotusvälineet kuitenkin totesivat myös, että Stubbin mukaan yhteydenpito rajaviranomaisten kesken voi jatkua ja diplomaattisuhteet säilyvät.

Miltei kaikissa venäläisuutisissa mainittiin myös Stubbin olevan valmis hyväksymään Yhdysvaltain ydinaseiden kuljettamisen Suomeen alueen kautta. 

Uutistoimisto TASS kertasi Stubbin keskeiset poliittiset kannanotot ja ennen kaikkea sen, että uusi presidentti on kannattanut jo pitkään Suomen Nato-jäsenyyttä ja tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.

Venäläiset tiedotusvälineet panivat myös erikseen merkille sen, että Stubb tukee Ukrainan aseistamista ja myös Ukrainan jäsenyyttä ”ennemmin tai myöhemmin” EU:ssa ja Natossa.

Myös se muistettiin mainita, että Stubb kannatettuaan aktiivisesti pääministerikaudellaan yhteistyötä Venäjän kanssa ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen ja Nordstream-kaasuputken vetämiseksi Saksaan, on presidenttikampanjansa aikana todennut olleensa näissä asioissa väärässä ja tehneensä virheellisen ratkaisun.

Stubb vääristelee historiaa

Stubb sanoi maanantai-iltana toivovansa rauhaa Ukrainaan, mutta uskovansa kuitenkin, että sota ratkaistaan taistelukentällä ja siksi Ukrainan aseellista tukea on lisättävä. ”Tie rauhaan käy vain taistelukentän kautta”.

Stubb uskoo yhä vahvasti Ukrainan sotilaalliseen voittoon, vaikka lännessä yhä useampi on nykyisin voiton mahdollisuudesta täysin eri mieltä Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistuttua täydellisesti.

 Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen Stubb antoi haastattelun amerikkalaiselle CNN-kanavalle, jossa hän kertoi useimpien suomalaisten kannattavan aseavun antamista Ukrainalle siksi, että ”meillä on samanlainen kokemus”, koska Venäjä Stubbin mukaan hyökkäsi Suomeen sekä talvisodassa että jatkosodassa.

Stubb ei näytä tuntevan historiaa tai ei muuten vain puhu totta, sillä jatkosodassa Suomi ja Natsi-Saksan Suomeen sijoitetut kymmenet tuhannet sotilaat aloittivat yhteisvoimin hyökkäyksen Neuvostoliittoon vuoden 1941 kesäkuussa.

Stubb haluaa laajentaa sekä taloudellista että aseellista tukea Ukrainalle. Hän takavarikoisi välittömästi Venäjän keskuspankin lännessä jäädytetyt varat ja siirtäisi ne – noin 300 miljardia euroa – Ukrainan käyttöön. Hän ohjeistaisi myös Euroopan investointipankin rahoittamaan lännen aseteollisuutta, jotta Ukraina saisi lisää aseita ja ammuksia. ”Näin siksi, että Ukraina puolustaa sekä Euroopan että Yhdysvaltain vapautta”.

Stubb toivoo myös Kiinan puuttuvan tilanteeseen ja puolustavan Ukrainaa. ”Jos Kiinan presidentti sanoisi Venäjälle, että lopettakaa sota, niin silloin tapahtumat etenisivät nopeasti”. 

Presidentti Volodomyr Zelensky on Stubbin mukaan valmis tulitaukoon, Putin ei.  

Maaliskuun alussa presidentin virkaan astuvan Stubbin mukaan Zelensky tarvitsee nyt neljä asiaa, joista ensimmäinen on se, että Ukraina saa takaisin omat alueensa. Stubbin mielestä on kyse Zelenskyn omasta ”Karjala-kysymyksestä”. Stubb ei kerro haastattelussa, tarkoittaako hän Karjala-maininnallaan sitä, että Venäjän pitäisi luovuttaa myös Suomelle alueita.

Toiseksi – jotta rauha voisi Stubbin mukaan syntyä – Ukraina tarvitsee myös turvatakuut ja jäsenyyden sekä EU:ssa että Natossa. Kolmantena Stubb mainitsee sotasyyllisten ja mitä ilmeisimmin myös Putinin tuomitsemisen rangaistuksiin oikeudessa. Ja neljänneksi on sovittava Ukraina sodan tuhojen korjaamisesta eli jälleenrakennuksesta.

Käytännössä Stubbin asettamat ehdot voivat toteutua vain, jos Venäjä häviää sodan. Ja sitä Suomen uusi presidentti myös tavoittelee.

CNN:n haastattelussa Stubb väittää myös, että Venäjä hyökkäsi vuonna 2008 Georgiaan, vaikka Euroopan unionin tilaama laaja selvitys osoittaa yksiselitteisesti, että hyökkäyksen aloitti silloinen Georgian presidentti Mihail Saakasvili, jota Yhdysvaltain neokonservatiivit olivat rohkaisseet toimiin Venäjää vastaan.

Tags: , , ,

13 kommenttia julkaisuun “Stubb torjuu yhteydenpidon Putiniin”

  2. Stubb on itsenäisen Suomen presidenteistä ensimmäinen, joka kääntää selkänsä Venäjälle kaikkien suhteiden osalta. Ståhlberg oli viileä ja passiivinen, mutta niin hän oli myös Ruotsin suuntaan. Stubbin yli sataprosenttinen sitoutuminen Yhdysvalloilla määriteltävään ulkopolitiikkaan voi tarjota kiinnostavia takinkäännöksiä, jos siellä vaihtuu presidentiksi taas Donald Trump. Suomalaisille Stubbilla on tarjota vain pienenevää roolia roolia ulkopoliittisena toimijana, mutta runsaasti kasvavia ase- ja muita sotilaallisia kustannuksia.

    Jos ja kun sota Ukrainassa päättyy tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin (uskon niin käyvän Stubbin kaudella), Suomella ei tule olemaan muuta kuin maksajan rooli. Suomi ei tule saamaan Ukrainan jälleenrakennusprojekteista euroakaan takaisin lähettämästään tuesta. Kaikki merkittävät projektit on jo annettu suurille yhdysvaltalaisille yrityksille. Stubbille itselleenkään ei ole luvassa mitään kansainvälisiä arvonimiä tai selkääntaputuksia, koska Suomi on jo antanut Yhdysvalloille kaiken mitä se tarvitsee. Suomea ei tarvitse myöskään muodollisesti mielistellä, koska Stubb tekee automaattisesti kaikki ratkaisunsa Pentagonin ja Washingtonin käskyjen mukaan.

    Se, ettei Stubb tunne Suomen historiaa, ei ole mielestäni mikään yllätys. Hän on aiemminkin osoittautunut tiedollisesti hyvin pinnalliseksi ihmiseksi, jollaisia historia harvemmin kiinnostaakaan. Uskon, että voidaan turvallisest lähteä siitä, että Stubbille suomalaisen ulkopolitiikan historia alkoi vuodesta 2023 ja Nato-päätöksestä. Vain sillä ja DCA-sopimuksella on mitään merkitystä.

    Suomessa on paljon yrittäjiä, jotka kävisivät mielellään kauppaa suurvalta-Venäjän kanssa. Nyt he joutuvat pitämään suunsa kiinni vielä soukemmin kuin Sauli Niinistön aikana. Mutta ei se halua lopeta ja kun suhteet taas joskus tulevaisuudessa palautetaan, into itään bisnestä tekemään tulee olemaan kova. Eri asia sitten on, löytyykö vastaavaa intoa enää Venäjältä. Olemme käytännössä tuhonneet sadan vuoden itsenäisyyden aikana luodut kauppasuhteet tavalla, josta voi seurata pysyvämpi pysähdys. Tasavallan presidentin vasallimainen Venäjä-viha ei tilannetta ainakaan helpota.

    Meidän historiaa lukeneiden kansalaisten velvollisuutena on seuraavat 6 vuotta seurata TP Stubbin puheita ja puuttua niihin aina, kun sieltä tulee (a) militaristista hölynpölyä tai (b) russofonista propagandaa naapurimaa Venäjää kohtaan. Itse arvelen, että molempia tulee olemaan tarjolla, vaikka Stubb saattaa ensi hetkinä yrittää olla asemansa mukaisesti ”kokoava” ja ”maltillinen”. Ei se pitkään onnistu, sehän nähtiin jo aikoinaan Stubbin pääministerikaudella. Korkeintaan hän jättää markkinakojujen pelleilyt pois ohjelmastaan. Voi tietysti riippua muistakin valinnoista kuin protokollapäälliköstä.

  3. Politiikka on pragmatisimia. Tänään näin, huomenna noin. Totta on, että Suomella ei ole enää itsenäistä ulkopolitiikkaa. Stubb totesi tänään, että Suomen linja voi muuttua, jos liittolaiset muuttavat linjaansa. Tärkeää olisi joka tapauksessa avata korkean tason keskusteluyhteys Venäjän kanssa. Se on Suomelle elinehto.

  5. Yksi toivo on siinä, että eduskunta joutuu erottamaan stubbin, hänen toilailujen vuoksi! Toinen se, että usassa vaihtuu presidentti, koska nykyinen ei edes muista olevansa heillä presidenttinä!

  6. Niin Nato ei voi laajeta Ukrainaan se on sillä selvä ja rauha on maassa. Sama kuin että Venäjä ei vie ohjuksia Kuubaan
    Ei Venäjälä ole halukkuutta enempää ottaa maa-alueita. Teki pikku puskurin jotta ei voi ihan 3 min ampua ohjusta Moskovaan.
    Stubi ei kyllä ole ihan kartalla miten tässä on käymässä. Suomi on kohta konkursissa.

    1. Hyvä kommentti, vaikka itse en tiedä noista talousasioista muuta kuin sen, että tietenkin olisi Suomen etu käydä kauppaa Venäjän kanssa. Myös tuo Heikki Poroilan kommentti on ansiokas.

  7. ”Think positive!” – hmmm… toiveikasta näkökulmaa saa kyllä etsimällä etsiä, kun uusi presidenttimme on omaksunut noin äärimmäisen ja tosiasioista piittaamattoman asenteen suhteessa Ukrainan konfliktiin ja sitonut vieläpä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikankin tiukasti samaan solmuun.

    Ainoat myönteiset asiat, jonka tästä kaikesta löydän on toisaalta tieto siitä, että Stubb on sentään aiemmin puolustanut Suomen ja Venäjän välistä taloudellista yhteistyötä (hänen russofobiansa on siis myöhemmin omaksuttua, ehkä jopa jossain määrin opportunistista? )- ja toisaalta se, että ilmeisesti häneltä löytyy on myös tarvittaessa kyky myöntää olleensa väärässä.

    1. Eli parhaassa tapauksessa hän kasvaisi valtiomieheksi tehtävänsä myötä. Tuskin kasvaa muutoin, mutta jos karut realiteetit lyövät päin naamaa ja/tai idolinsa näyttävät esimerkkiä, niin ehkä silloin.

Vastaa