Niinistö on johdattanut maan Naton ja Jef-yhteistyön lisäksi myös solmimaan puolustussopimuksen Yhdysvaltain kanssa, joka tarkoittaa tällä tietoa 15 USA:n tukikohtaa aseineen ja joukkoineen rajojemme sisällä, Venäjän rajanaapurissa.
Presidentti sanoi, että Suomen puolustus on nyt monen lukon takana. Ymmärrän, mitä hän tarkoitti, mutta sanamuoto sisältää mahdollisuuden tulkita sen toisin päin: – Suomen turvallisuus pitäisi saattaa voimaan avaamalla Nato- ja DCA-lukot, palauttamalla maalle suvereeni itsenäisyys ja itsetunto.
Niinistön käsitys lähihistorian tapahtumista on jäykistynyt Washingtonin narratiivin mukaiseksi. Hän ei halua sanoa, mitä tapahtui kahdeksan vuoden ajan ennen Ukrainan sodan syttymistä, eikä sitä, että Nato/USA:n valmentamat Ukrainan suuret sotavoimat aloittivat rajun tulituksen Itä-Ukrainaan viikkoa ennen Venäjän invaasiota. Tämä on dokumenoitu monin tavoin.
Historian tarkoitushakuinen katkaiseminen tiettyihin päivämääriin johtaa pinnallisiin ja puutteellisiin kertomuksiin. Niinpä jää muistamatta Ukrainan tilanteen alkusyy, Saksan jaosta käytyjen neuvottelujen yhteydessä lännen lupaukset ja vakuuttelut, ettei Nato laajene ”tuumaakaan”. Se lupaus petettiin moneen kertaan, ja lopulta länsi marssi punaisen viivan yli haluamalla Ukrainan Natoon.
Neuvostoliiton sortumisen jälkeiseen uuteen Venäjään suhtauduttiin myötämielellä. Sen talouskatastrofi ja poliittinen kaaos oli lännelle mieluisaa. Asenne muuttui vastakkaiseksi sitä mukaa kuin maa sai asioitaan kuntoon Putinin johdolla.
Tämä uusi ja vahvistunut Venäjä ei ole kertaakaan uhkaillut, uhitellut tai uhonnut Suomen suuntaan, vaikka näin media on hokenut. Ukrainan ”erityisoperaatiolla” oli edellä mainitut syynsä. Operaatio ja siitä kehittynyt sota ei vaarantanut Suomea, mutta antoi mainion tekosyyn Nato-hakemukselle.
Presidentti Niinistö esitti puheessaan myös lännen parafoiman ”totuuden”, että Venäjä kuvitteli voittavansa sodan muutamassa viikossa. Todellisuudessa Venäjän tarkoitus ei ollut vallata Ukrainaa ja Kiovaa vaan pienehköjen sotilasyksiköiden liikkeillä ”ehdottaa” lännelle ja Ukrainalle neuvotteluja.
Rauhanneuvottelut käytiin kahakan alkuvaiheessa ja sopimukseen päästiin. Sitten Yhdysvallat ja Britannia kielsivät sopimisen ja käskivät Zelenskyin sotimaan luvaten, että länsi tukee Ukrainaa ”niin kauan kuin tarvitaan”. Joulukuussa 2023 presidentti Biden muutti hieman lupausta sanomalla USA:n jatkavan tukea ”niin kauan kuin voi”.
Ukraina on hävinnyt sodan. Sen myöntäminen on tuskallista mahtipontisille poliitikoille yhtä lailla kuin varmaa voittoa julistaneelle medialle.
Lueteltakoon tässä läntisiä arvostettuja asiantuntijoita, jotka ovat tätä mieltä: Saksalainen kenraali Harald Kujat, amerikkalaiset professorit Jeffrey Sachs ja John Mearsheimer, kanadalainen professori Michel Chossudovsky, sotilas- ja tiedusteluekspertit ja analysoijat Scott Ritter, Larry Johnson, Max Blumenthal, Ray Mcgovern, Tony Shaffer, amerikkalainen kenraali Karen Kwiatkowski, Phil Giraldi, Matthew Hoh, eversti Douglas Macgregor ja brittidiplomaatti Alastair Crooke.
Näitä asioista kukin näkökulmastaan tarkastelevia länsimaisia eksperttejä yhdistää käsitys, että Yhdysvaltain ulkopolitiikka on vaarallisesti Bidenin ympärille kootun sotaisan, aseteollisuudelle ja Israelin lobbauskeskus Aipacille mieluisan uuskonservatiiviryhmän käsissä. Päämääränä Ukrainaan halutulle sodalle oli Venäjän ”heikentäminen”.
Olen varma, että Suomen valtionjohto seuraa ainakin useimpia heistä ja taatusti monia muita lähteitä, mutta oikeaa kuvaa sen enempää Ukrainan kuin Suomenkaan tilanteesta ei esitetä, koska se ei sovi valmiiksi maalattuun isoon kuvaan. Realismi on monen lukon takana, sekin.
Presidenttimme mainitsi puheessaan myös Israelin – Hamasin hirvittävän terrori-iskun ja sen, että siihen vastattiin ”kovalla kädellä”. Hän ei mennyt yksityiskohtiin, kuten siihen että Hamasin iskussa kuoli 1 100–1 200 ihmistä, joista merkittävä osa oli Israelin armeijan surmaamia palestiinalaisia mutta myös israelilaisia siviilejä. Sekään ei tullut mainituksi, että Niinistön puheen aikana ”kova käsi” oli tappanut Gazassa jo yli 22 000 palestiinalaista.
Oliko ”kova käsi”-sanonta kansanmurhaan kohdistuvaa kritiikkiä vai Israelin taktiikan arviointia, jäi epäselväksi.
15 kommenttia julkaisuun “TURVA LUKKOJEN TAKANA”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Minulle Niinistöstä jää vaikutelma, että mies yrittää kiertää ja kaarella tekemäänsä historiallista virhelaskelmaansa. Puhui rauhasta, taisi olla ensimmäinen poliitikko tämän hetken Suomessa, joka edes mainitsee sen. Kaiken kaikkiaan syntyi vaikutelma, että Suomi ei ole sittenkään turvassa vaikka niin luvattiin, kun Suomi Natoon vedätettiin. Päinvastoin maamme on paljon turvattomampi nyt.
Vaimo oli avannut television ja huomasin, että Suomen päävalehtelija jatkoi valheitaan. En kuunnellut enempää vaan poistuin omaan huoneeseeni. Jotenkin jurppii ankarasti, kun tämän pelle pelkurin naama näkyy ja tietää, että samanlainen klovni on tulossa tämän pellen jälkeenkin. Mutta ei anneta periksi järjenkäytöstä.
Leukojaan voi louskuttaa estottomasti, kun valtaosa kansalaisista uskoo satuihin, valitettavasti!!!
Voi olla vain toiveajattelua, mutta haluan edelleen uskoa, että emme tiedä, mitä suomalaisten enemmistö halusi keväällä 2022 emmekä tiedä, mitä enemmistö haluaa nyt. Tiedämme, että suomalaisten tutkijoiden mukaan media on vetänyt suomalaisia Natoon vuosikymmeniä (Nordenstreng ja Rahkonen Kanava-lehdessä 2022). Tiedämme, että Mediapoolin omistajat käskyttävät mediaa, Niiinistöä ja lakia. Tiedämme, mitä Mediapooli haluaa ja mitä Mediapooli haluaa meidän uskovan suomalaisista. Pressavaaleista pitää tehdä Nato-äänestys. Älkää äänestäkö, tehdään suomalaisista itsenäisiä jälleen.
Hienosti heitti niinistö suomalaisten turvallisuuden tunkiolle. Siellä rötköttää myös Suomen virallinen totuus Ukrainasta ja Gazasta ja monesta muustakin asiasta. niinistö jättää jälkeensä lähes tuhotun maan.
Artikkelissa mainittujen asiantuntijoiden luetteloa voisi täydentää ainakin Jacques Baud’in nimellä koska tämä sveitsiäinen upseeri on julkaissut pari kirjaakin Ukrainan sodasta ja hyvällä paikallistuntemuksella oltuaan vielä virassa Kiovan vallankaappauksen aikaan ja tehtävissä siellä kartoittamassa kevyiden aseiden levinneisyyttä ja niiden keräystä. Ellen väärin muista Baud kiinnitti erityistä huomiota helmikuun 2022 tapahtumiin ja Ukrainan sotavalmisteluihin sekä alkaneeseen tykistön rumputuleen kohti Donetskia joka edelsi Venäjän sotatoimia.
Artikkelissa mainittu toinen asiantuntija, CIA-Russia Desk’in entinen johtaja, Ray McGovern antoi kuukausi sitten lukuvinkin niille jotka pitävät faktadekkareista. Aihe liittyy vuonna 1963 tapahtuneeseen vallankaappaukseen. Mikä vallankaappaus tapahtui vuonna 1963 ? Tietovisassa vuosilukujen mestarit olisivat kysymysmerkkeinä. Tarkoitatteko 1953 ? Siis Iranissa. Ei, 1963 tapahtui vallankaappaus Yhdysvalloissa itsessään vaikka asialle ei koskaan anneta tätä otsikkoa. Se kulkee nimellä Kennedyn murha mutta oli tosiasiassa vallankaappaus, josta maa ei koskaan ole toipunut vaan valta on edelleen kaappaajien käsissä.
McGovernin lukuvinkki ei koske itse presidenttimurhaa (josta on kirjoitettu monta hyvää kirjaa) vaan liitännäismurhaa joka tehtiin jälkien peittämiseksi. Kennedyllä tiedetään olleen useita naisystäviä mutta vain yksi niistä oli sielunkumppani, Mary Pinchot Meyer. Hän liittyi kiinteästi Kennedyn vuonna 1963 luonnostelemaan uuteen avaukseen rauhanomaisesta rinnakkainelosta Neuvostoliiton kanssa, josta vaikuttava puhe American University’ssä on todisteena. Mary Pinchot tiesi liikaa ja oli raivattava pois tieltä. Murha tapahtui 1964 ja syylliseksi lavastettiin nuori musta mies joka sattumalta oli samassa puistossa tekohetkellä. CIA:n epäonneksi mies sai taitavan asianajajan joka onnistui puhkaisemaan syytetarinan.
Kirjan tekee kiinnostavaksi se, että kirjoittaja tulee CIA’laisten perhepiiristä. Hänen isänsä samoin kun Mary Pinchotin ex-mies olivat keskenään perhetuttuja ja CIA-miehiä. Kirjoittajalla itsellään ei ole CIA -taustaa mutta hän tunsi Mary Pinchotin hyvin lapsuudesta asti. ”Mary’s Mosaic”, Peter Janney.
Mielenkiintoinen ajatus Kennedyn murhasta vallankaappauksena. En ole tullut ajatelleeksi ilmeistä asiaa.
Juuri noin. Siitä alkoi myös kaikkien toisinajattelijoiden nimeäminen ”salaliittoteoreetikoiksi” (Kennedyn murha oli se ”ensimmäinen” salaliitto) mikäli minä muistan oikein. Ei ole myöskään vaikeaa arvata keneltä Kennedy on saanut idean ”rauhanomaisesta rinnakkainelosta”. Ilman noita salamurhia maailma saattaisi nyt olla paljon parempi paikka.
Ilman muuta Kennedyn murha oli vallankaappaus. Se jatkuu edelleen, erinomaisena esimerkkinä Joe Biden, joka on vain todellisten vallanpitäjien nukkevaltias. Luin juurin tuon Jenneyn kirjan juuri McGovernin vinkistä. Perusteellinen luotaus yhteen vallankaapauksen peittelyepisodiin. Mary Pinchot oli vaarallinen, koska hän tunsi CIAn lähipiiristään.
Toinen lukuvinkki itse Kennedyn murhaan, sen poliittisiin taustoihin ja peittelyyn: James W Douglass, JFK and the Unspeakable. Tätä suositteli Robert Kennedy Jr. Näiden kahden kirjan näkökulmat ovat varsin erilaiset. Douglass ei puhu mitään Kennedyn naisista ollen katolinen pappi. Hän kertoo perusteellisesti mm. Kennedyn ja Hrustsevin yhteydenpidosta ja suunnitelmasta kylmän sodan lopettamiseksi. Se ei sopinut sotateollisen kompleksin kaavailuihin, kun sota on niiden liiketoimintaa.
Niinpä, eipä taida olla enää muita jäljellä kuin Jumala. Kuka muu voisi meitä suojella näiltä sielunsa ja kansansa myyneiltä globalisti sodankylväjiltä (sen Niinistökin tietää). Jollei KANSAMME itse suojele itseään ja pidä toisistaan, sekä heikommistaan huolta, niin ainoa lohtumme on sitten se Jumala. Niinistö lausui sen siksi koska halusi halveerata meitä oikein kunnolla. Eihän Suomen kansa uskalla yhdentyä ja nousta vastarintaan tätä julmuutta vastaan. Nöyristellään vaan ja ollaan mieluummin hiljaa, tai kirjoitellaan netin syövereihin uhkuen voimaa ja vimmaa, muttei rohjeta tehdä yhtään enempää. Se ei valitettavasti tätä maata pelasta. Hienovaraisuudella ei pärjätä vaan on oikeasti alettava toimimaan röyhkeänkin äänekkäästi.
Tällainen profetia on saatu 1984.
En sano, että on aito ja tulee toteutumaan, mutta nykytilannetta vasten herättää kyllä ajatuksia. Tämän mukaan ”Suomen kansa, älä luota lännestä tulevaan apuun, sillä ei sitä tule.”
https://taakka.net/profetia-suomen-kansalle/
Useasti unohdetaan myös mainita että Pariisin rauhan sopimuksessahan on kirjoitettu että Suomi ei voi irtautua sopimuksesta yksipuolisesti. Näin on kuitenkin käynyt . Eikä liittoutua kenenkään toisen osapuolen kanssa. Olin lukevani myös jostain artikkelistä että Suomi on hankkimassa torpedoja. Mielestäni edellä mainitussa sopimuksessa on myös mainittu että torpedot ja sukellusveneet on kiellettyjä Suomen puolustusvoimilta. Kun Suomi rikkoo näitä sopimusehtoja niin luulempa että naapuri ei pitkällä aikavälillä oikein hyvällä katso tämän tapaista toimintaa.
Se minua on ihmetyttänyt myös että missä se oikeusvltioperiaate on kun Niinistö lupasi että jos Natoon mennään niin ehdottomasti on kansanäänestys. No eipä ollut.
Hyvää uutta vuotta
Olisiko mahdollisuus välttää sotaa Venäjän kanssa tammikuussa 2022??
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008584958.html
Sopimukset ja sitoumukset on puhujan omasta toimeksiannosta tehty. Turha on Jumalan siunausta takautuvasti anoa. Siunausta ja johdatusta kaivataan tulevaan.
Joulukuun puolella DCA -sopimuksen merkitystä korostaessaan Häkkänen ilmaisi tyytyväisyytensä, että nyt ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin”. Puolustusministeri unohtaa mainita, sopimuksen jo itsessään sisältävän ”kriisitilanteen” ja mainitut ”tositoimet” suoritetaan vain toisen osapuolen maaperällä. Voiko ikävämpää pakkopaitaa päälleen pukea.
Turvallisuuspolitiittinen päätöksenteko Suomessa on valitettavasti sellaisessa asennossa, että Amerikkalaisten rynnäkkökoneiden tankkaus ynnä atomipommareiden paraatilentojen kaltaiset demonstraatiot eivät enää DCA -kumppanille riitä. Pohjoinen ulottuvuus, pitkä maaraja ja altis mieli tarjoaa Yhdysvalloille erinomaisen ja auliin alustan Venäjää kohtaan suunnatulle provokaatiolle. Vaikea on hahmottaa, kuinka tällainen toiminta olisi Suomen etu.
Niinistön puhetta ei tullut seurattua, mutta Putinin uudenvuodenpuheen englanninnoksen luin netissä.
Kiinnitti huomiotani se, että Putin viittasi Venäjään ”monikansallisena valtiona”. Sehän on tietysti totta, mutta mietin, oliko sen esiintuominen puheessa viesti Ukrainan nationalisteille, jotka pyrkivät sortamaan Ukrainan vähemmistöjä, muitakin kuin venäläisiä. Nationalismihan on olennainen osa natsiaatetta.