German Vladimirov näyttää sotasaaliina saatua puolalaista kranaatinheitintä Valloittamaton Donbass-museossa Pietarissa.

Valloittamaton Donbass

Pietarista löytyy Itä-Ukrainan taisteluille pyhitetty museo, jossa on paljon Nato-maiden sotasaalista.

Pietarilainen German Vladimirov (45) kuuli Saksassa uutiset Kiovan Maidanin käynnistymisestä helmikuussa 2014 ollessaan turistimatkalla Bremenissä. Hänelle oli heti selvää, että tilanne Ukrainassa kärjistyy sodaksi. Hän palasi kotiin Pietariin. Hänen veljensä lähti vapaaehtoiseksi taistelijaksi Itä-Ukrainan kapinallisten joukkoihin, jotka eivät hyväksyneet USA:n banderistista nukkehallintoa. German liittyi myös välittömästi Donbassin puolustajiin. Hän ryhtyi informaatiosoturiksi, kuten hän kutsuu itseään. Hän perusti Pietariin Fontankalle Donbass-museon, johon hän alkoi kerätä materiaalia Itä-Ukrainasta. Museo avautui vuonna 2015. Ensimmäisten eksponaattien joukossa on Itä-Ukrainan kapinan johtajan Igor Strelkovin henkilökortti. Museosta löytyy myös vuonna 2014 alas ammutun malesialaisen lentokoneen MH17-koneen osia.

”Meillä on yhteensä 1500 esinettä, joista valtaosa on arkistossa”, Vlamirov kertoo.

Uudet tilat Upseerien talossa

Valloittamaton Donbass-museo on ollut auki vasta kuukauden uusissa tiloissa Pietarin Upseerien talossa Liteinii 20:ssä. Museo käsittää vain yhden suuren huoneen. Se löytyy talon viidennestä kerroksesta ja sinne pääsee vain etukäteen sovituille kierroksille. Museoon ei ole pääsymaksua. Kävijöitä museossa on päivättäin pari ryhmää, joissa on noin 20-30 henkeä.

Museon kokoamaa esineistöä.

”Tilanteesta johtuen museo kiinnostaa kaikkia ikäryhmiä Venäjällä”, Vladimirov sanoo.

Venäjän puolustusministeriö antoi toimitilat museolle.

”Sieltä pyydettiin tekemään tämä näyttely näihin uusiin tiloihin”, Vladimirov jatkaa.

Valloittamaton Donbass on sotahistoriallinen museo. Näyttelyesineiden joukossa on runsaasti sotasaalista NATO-maista. Suomesta lähetettyjä aseita tai tavaroita ei esineiden joukossa ole. Vladimirov esittelee puolalaista kranaatinheitintä, ruotsalaista sinkoja, italialaisen lentäjän takkia ja eri maista tulleiden palkkasotilaiden dokumentteja. Ukrainan puolella on taistellut ja kuollut palkkasotilaita muun muassa Kanadasta, USA:sta, Israelista, Puolasta, Ruotsista ja Tsetseeniasta. Venäjän puolella on puolestaan paljon serbejä, ja muutamia espanjalaisia, ranskalaisia ja etelä-amerikkalaisia. Eräs sanfranciscolainen lääkäri toi Amerikasta kirurgisia välineitä, jotka hän lahjoitti museolle vietäväksi Donbassiin.

Informaatiosodan eturintamassa

Valloittamaton Donbass-museo on hyvin toteuttanut informaatiosodan tehtävää. Sen näyttelyyn on käynyt tutustumassa maailman eri kolkista toimittajia, myös Suomesta Yleisradio. Seinillä on esimerkiksi brittiläisen vapaan toimittaja Graham Phillipsin kiitoskirje museolle.

Artemovskin shampanjatehtaalta löydetyn Krim-kuohuviinin lahjoitti Slavianskin kaupunginjohtaja Vjatseslav Ponomarov.

Vladimirov esittelee ylpeänä kuohuviinipulloa, jonka lahjoitti museolle Slavianskin kaupunginjohtaja Vjatseslav Ponomarov. Krimiläinen shampanjapullo löytyi viinitehtaan luolista Artemovskista, kun Wagner vapautti alueen viime keväänä raskaiden taistelujen jälkeen.

Museossa on runsaasti ukrainalaisilta sotilailta takavarikoitua natsirekvisiittaa, hakaristejä ja Azovin pataljoonan tunnuksia. Paljon kyseistä materiaalia on löydetty Azovstalista Mariupolista, terästehtaasta, johon azovilaiset natsipataljoonat linnoitautuivat ennen antautumistaan.     

Käynti Donetskissa

German Vladimirov on palannut juuri pari päivää sitten Donetskista. Haastattelu tehtiin Pietarissa viime lauantaina 4.11. Hän on huolissaan rintamatilanteesta Donetskin lähellä Avdeevkassa.

”Siellä käydään raskaita taisteluja. Sotilaita kuolee paljon meidänkin puolella”, hän suree.

Donetskissa oli kuultavissa 5-10 sekunnin välein pommien pauketta. Sota on läsnä kaupungissa koko ajan. Hän näyttää tekemiään videoita taloista, joihin on osunut ohjus. Hän toi museoon myös amerikkalaisen HIMARS-ohjuksen osan näytteille.

Hän uskoo sodan loppuvan Venäjän voittoon. Voitto ei hänen mielestään ole mahdollinen ilman Harkovan ja Odessan liittymistä Venäjään.

”Harkovan suunnalla Kupianskissa joukkomme ovat etenemässä”, Vladimirov rauhoittelee.

Ukrainalaisten sotilaiden natsikrääsää on museossa yllinkyllin.

Hän toivoo sodan loppuvan mahdollisimman pian. Sota on tuskaa molemmille puolille, niin ukrainalaisille kuin venäläisille.

”Olemme geopoliittisen tilanteen panttivankeja”, hän sanoo.

Hän uskoo, että ukrainalaiset ja venäläiset voivat tulevaisuudessa ollaan ystäviä keskenään.

”Meidän ei kuulu vihata toisiamme”, hän sanoo.

Suomeen kontaktit

Pietarilaisena German Vladimirov on käynyt ennen sotaa paljon Suomessa. Hänellä on edelleen Suomessa venäläisiä ystäviä. Hän kysyy epäuskoisena, onko Suomessa kaadettu Leninin patsaita? Vastaus on myönteinen. Hän kertoo isoisänsä olleen Suomessa kaksi vuotta sotavankina. Hän oli toiminut vankeudessa suutarina ja oppinut jonkin verran suomea. Myös hänen isänsä osasi keskustella muutaman sanan suomeksi. Lähtiessämme toivotamme Germanin tervetulleeksi Suomeen. Kunhan ajat paranevat.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

Korjaukset: German Vladimirov oli Bremenissä turistimatkalla eikä töissä kuullessaan Maidanista. Venäjän Puolustusministeriö antaa museolle tilat ilmaiseksi, muttei muuten rahoita toimintaa. Artemovskista löydetyn kuohuviininpullon lahjoitti museolle Slavianskin kaupunginjohtaja Vjatseslav Ponomarov eikä Jevgeni Prigozin, jonka Wagner-joukot löysivät viinitehtaan varastot Artemovskin vapauttamisen yhteydessä.   

 

2 kommenttia julkaisuun “Valloittamaton Donbass

  1. ”Museosta löytyy myös MH-17 koneen osia”. Todennäköisin tapa jolla matkustajakone pudotettiin, oli hävittäjäkoneen ampuma ohjus sekä konetuli, eikä maasta ammuttu ohjus. Tätä mieltä ovat olleet monet asiantuntijat, jotka olivat riippumattomia sodan osapuoliin nähden. Joukossa mm. Saksan ilmavoimien kenraali ja ilmapuolustuksesta vastannut eversti joka ollessaan Itä-Saksassa harjoitteli BUK-ohjuksilla. Lufthansa-yhtiön entinen kapteeni Peter Haisenko on kirjoittanut asiasta paljon ja hän kertoi mm. saaneensa kutsun tapaamiseen Hollantiin jossa muutama sikäläinen poliisi että australialainen poliisi olivat läsnä. He vahvistivat Haisenkon päätelmät oikeiksi mutta myös, että Hollanti tai Australia ei tule näin myöntämään julkisesti. Hollannissa istunut ns. kenguru-tuomioistuin sai hiljattain työnsä päätökseen. Siinä yhteydessä eräs tuomareista erosi vastalauseena, koska tiesi, että käytetty aineisto oli pelkkää vedätystä. Hänen veljensä oli tutkinut asiaa ja kirjoittanut siitä kirjan.

    Matkustajakone ammuttiin alas joko erehdyksessä koska Venäjän presidentin kone lensi samaan aikaan alueella joskin reittiään korjaten tai sitten hävittäjälentäjiä harhautettiin sanomalla, että pudotettava kone on oleva presidentin kone vaikkei ollutkaan. Tämä siitä syystä, että muuten pilotit olisivat kieltäytyneet tehtävästä. Koneilla kun oli erehdyttävästi samanaväriset koristemaalaukset. Operaation päätavoite oli sodan eskalaatio syntyneen kohun avulla. Sillä hetkellä Kiovan joukot olivat joutuneet pahasti alakynteen.

    1. Miksi kone ylipäätään lensi Ukrainan ilmatilassa? Ukraina ei ollut sulkenut ilmatilaansa, vaikka maassa oli käynnissä sisällissota, jossa molemmilla osapuolilla oli käytettävissään ilmatorjuntaohjuksia. En näe tuossa muuta tarkoitusta kuin tahallisesti houkutella siviilikoneita Ukrainan ilmatilaan. Sen jälkeen ne olisi helppoa pudottaa ohjuksella ja panna syy Venäjän piikkiin. Sellainen ohjus saattoi olla myös BUK, sillä Ukrainallahan oli tuota vanhaa Neuvostoliiton perua olevaa aseistusta.

      Finnair ja muut eurooppalaiset lentoyhtiöt kiersivät Ukrainan ilmatilan, koska olivat hyvin tietoisia sodasta ja ilmatorjunnasta. Sen sijaan kaukaisessa Malesiassa jotain ”eurooppalaista pikkusotaa” tuskin noteerattiin. Niinpä sikäläinen matkustajakone lensi luottavaisesti Ukrinan ilmatilassa ja tuli alasammutuksi. Tuskin onnettomuus/terroriteko oli ehtinyt tapahtua kun jo lännen ”tietotoimistot” tiesivät syyttää siitä Venäjää kuten suunnilleen kaikesta pahasta mitä maailmassa nyt tapahtuukaan.

Vastaa